~Myrock's~
Novascotiannoutajat & Bordercolliet
7.2
Lucan pentu Banietta's Flaming Style ( Paavo ) eilen näyttelyssä PU-2, VA-SERT ja tänään tokokisoissa 11kk iässä ALO1, 172pist. ja 2.sija! Onnea Ninni ja Paavo!
Tässä seisotuskuvia pennuista. Ensin tulee seisotuskuva kustakin ja heti sen jälkeen naamakuva, jotta tiedätte mikä pentu on mikäkin kun naamamerkit ei näy sivulle. Ensi viikolla julkistan pentujen viralliset nimet, siihen asti saavat mennä vielä epävirallisilla nimillä... Olipas muuten hankalaa saada pentuja seisomaan, vaikkakin lohipasteija maistui uskomattoman hyvälle.. Suurkiitokset Claudia Erälahdelle kaikista kuvista!
Pieni piirtopää
Nenäpilkku
Paksumman piirron omaava poitsu
Ruskea pentu (siis ei merkkejä naamassa)
Silmis, eli pentu jolla on se hassu silmä
Tuplapilkku
Ohutpiirtoinen poika
Lisäksi pennut pääsivät tänään tallille kaverini Anun samanikäisiä bordercollie-pentuja tapaamaan ja tutustuivat uusiin asioihin, kuten kottikärryihin, lumikolaan ja kaninpapanoihin. Oikein reipasta sakkia olivat vaikka kylmä meinasikin tulla. Laitan kuvia kuvagalleriaan, kunhan saan kamerani latauksesta ja kuvat koneelle!
Lucan pentu Banietta's Flaming Style ( Paavo ) eilen näyttelyssä PU-2, VA-SERT ja tänään tokokisoissa 11kk iässä ALO1, 172pist. ja 2.sija! Onnea Ninni ja Paavo!
Tässä seisotuskuvia pennuista. Ensin tulee seisotuskuva kustakin ja heti sen jälkeen naamakuva, jotta tiedätte mikä pentu on mikäkin kun naamamerkit ei näy sivulle. Ensi viikolla julkistan pentujen viralliset nimet, siihen asti saavat mennä vielä epävirallisilla nimillä... Olipas muuten hankalaa saada pentuja seisomaan, vaikkakin lohipasteija maistui uskomattoman hyvälle.. Suurkiitokset Claudia Erälahdelle kaikista kuvista!
Pieni piirtopää
Nenäpilkku
Paksumman piirron omaava poitsu
Ruskea pentu (siis ei merkkejä naamassa)
Silmis, eli pentu jolla on se hassu silmä
Tuplapilkku
Ohutpiirtoinen poika
Lisäksi pennut pääsivät tänään tallille kaverini Anun samanikäisiä bordercollie-pentuja tapaamaan ja tutustuivat uusiin asioihin, kuten kottikärryihin, lumikolaan ja kaninpapanoihin. Oikein reipasta sakkia olivat vaikka kylmä meinasikin tulla. Laitan kuvia kuvagalleriaan, kunhan saan kamerani latauksesta ja kuvat koneelle!
3.2
Aloitetaan taas hyvillä terveystuloksilla. Vimman (Myrock's Dyna Custom) lonkat A/A, kyynärät 0/0! Hienoa työtä, Alisa, nyt voitte alkaa turvallisin mielin tähdätä kevään agilitykisoihin!
Pennut ulkoilivat tänään ekan kerran. Kuvia löytyy webshotsista kuvagalleriastamme. Pahoittelen kuvien huonoa laatua, en jaksanut rajailla niitä tarkemmiksi. Vartin verran pennut olivat pihalla ja reippaasti ne siellä tallustelivat ja nuuskivat joka paikkaa. Oli kyllä väsynyttä sakkia ulkoilun jälkeen. Illalla leikeltiin vielä kynnet ja leikin yksittäin kunkin pennun kanssa hetken aikaa, jotta näen, miten hyvin ne lähtevät leikkiin mukaan. Yhdellä pennuista on vilkkuluomi hiukan näkyvissä ja kävin sitä lääkärille näyttämässä muiden asioiden yhteydessä. Sillä todettiin, että toinen silmä on pienempi kuin toinen eikä siksi aukea kunnolla. Vaiva on yleensä vain kosmeettinen, eli näyttelykoiraksi tästä pennusta ei välttämättä ole, mutta harrastuskoiraksi sitäkin suuremmalla syyllä se menee. Pentu on porukan yksi reippaimmista, eikä Nanci sitä mitenkään hyljeksi, joten mikään pahnanpohjimmainen se ei suinkaan ole, mutta koska silmän lopullista "muotoa" ei voi ennustaa, että huomaako vian aikuisena vai ei, niin myyn sen muuta kuin näyttelyitä harrastavaan kotiin. Niin, ja mistä tämä vaiva sitten johtuu, luultavimminkin kuulemma siitä, että jotain on jäänyt silmässä loppuun asti kehittymättä jo sikiövaiheessa.
Metsästyskausi on nyt meidän talossa päättynyt. Ei tule peuran- ja hirvenjäljestystehtäviäkään enää tämän kevään aikana, ellei sitten auton alle joku eläin jää. Luca parkaa joutuu toimettomaksi... Niinhän sitä luulisi! Mutta ei, emännällä ja Lucalla on mukava yhteinen harrastus, nimittäin hiihto! Luca vetää ja emäntä koittaa pysytellä pystyssä. Luca on aivan intona tästä, se hyppii innosta kun saa vetovaljaat yllensä. Kauniit kelit ja mahtava lumimäärä ovat kruunanneet tämän yhteisen harrastuksen. Oonakin on päässyt hiihtolenkeille mukaan, mutta se saa paahtaa vapaana, kahden koiran vedettävänä kun on jo vaarallista ja Oonan olkapäätä pitää kuitenkin hiukan säästellä. Vahingoittunut olkapää ei kuitenkaan ole nyt oireillut ja Oona on mennyt ontumatta pidemmän aikaa, vaikkei ole kipulääkkeitäkään saanut herran aikoihin. Toivottavasti hyvä olo jatkuu! Lucasta karstasin tänään muovikassillisen karvoja ja Oonasta puolikkaan samanmoisen, joten meillä on nyt hyvin karvaista, varoitan kaikkia. Päivittäinen imurointi on ollut pakko ottaa tavaksi, niin paljon kuin se työpäivän ja pentujen hoidon jälkeen houkuttaakin...
Laitan tähän vielä mutamia kuvia pentujen ulkoilusta:
Aloitetaan taas hyvillä terveystuloksilla. Vimman (Myrock's Dyna Custom) lonkat A/A, kyynärät 0/0! Hienoa työtä, Alisa, nyt voitte alkaa turvallisin mielin tähdätä kevään agilitykisoihin!
Pennut ulkoilivat tänään ekan kerran. Kuvia löytyy webshotsista kuvagalleriastamme. Pahoittelen kuvien huonoa laatua, en jaksanut rajailla niitä tarkemmiksi. Vartin verran pennut olivat pihalla ja reippaasti ne siellä tallustelivat ja nuuskivat joka paikkaa. Oli kyllä väsynyttä sakkia ulkoilun jälkeen. Illalla leikeltiin vielä kynnet ja leikin yksittäin kunkin pennun kanssa hetken aikaa, jotta näen, miten hyvin ne lähtevät leikkiin mukaan. Yhdellä pennuista on vilkkuluomi hiukan näkyvissä ja kävin sitä lääkärille näyttämässä muiden asioiden yhteydessä. Sillä todettiin, että toinen silmä on pienempi kuin toinen eikä siksi aukea kunnolla. Vaiva on yleensä vain kosmeettinen, eli näyttelykoiraksi tästä pennusta ei välttämättä ole, mutta harrastuskoiraksi sitäkin suuremmalla syyllä se menee. Pentu on porukan yksi reippaimmista, eikä Nanci sitä mitenkään hyljeksi, joten mikään pahnanpohjimmainen se ei suinkaan ole, mutta koska silmän lopullista "muotoa" ei voi ennustaa, että huomaako vian aikuisena vai ei, niin myyn sen muuta kuin näyttelyitä harrastavaan kotiin. Niin, ja mistä tämä vaiva sitten johtuu, luultavimminkin kuulemma siitä, että jotain on jäänyt silmässä loppuun asti kehittymättä jo sikiövaiheessa.
Metsästyskausi on nyt meidän talossa päättynyt. Ei tule peuran- ja hirvenjäljestystehtäviäkään enää tämän kevään aikana, ellei sitten auton alle joku eläin jää. Luca parkaa joutuu toimettomaksi... Niinhän sitä luulisi! Mutta ei, emännällä ja Lucalla on mukava yhteinen harrastus, nimittäin hiihto! Luca vetää ja emäntä koittaa pysytellä pystyssä. Luca on aivan intona tästä, se hyppii innosta kun saa vetovaljaat yllensä. Kauniit kelit ja mahtava lumimäärä ovat kruunanneet tämän yhteisen harrastuksen. Oonakin on päässyt hiihtolenkeille mukaan, mutta se saa paahtaa vapaana, kahden koiran vedettävänä kun on jo vaarallista ja Oonan olkapäätä pitää kuitenkin hiukan säästellä. Vahingoittunut olkapää ei kuitenkaan ole nyt oireillut ja Oona on mennyt ontumatta pidemmän aikaa, vaikkei ole kipulääkkeitäkään saanut herran aikoihin. Toivottavasti hyvä olo jatkuu! Lucasta karstasin tänään muovikassillisen karvoja ja Oonasta puolikkaan samanmoisen, joten meillä on nyt hyvin karvaista, varoitan kaikkia. Päivittäinen imurointi on ollut pakko ottaa tavaksi, niin paljon kuin se työpäivän ja pentujen hoidon jälkeen houkuttaakin...
Laitan tähän vielä mutamia kuvia pentujen ulkoilusta:
28.1
Paljon uusia kuvia pennuista kuvagalleriassamme, kurkkaa tänne! Lots of new photos in our photogallery - take a look here! Pahoittelen webshotsin hitautta, mutta en ole ehtinyt uutta kuvagalleriaa väsätä ja sinne kuvat on tosi nopeaa ladata, joten joudutte nyt tyytymään siihen... Laitan uusia talvikuvia sinne myös lähiaikoina.
Nanci ja pennut voivat loistavasti ja pennut täyttävät huomenna 4 viikkoa. Aika on mennyt hurjan nopeasti niiden kanssa touhutessa. Jokainen pentu on päässyt yksin ja yhdessä tutustumaan taloomme ja nyt niiden luonteista alkaa saada jo hiukan selvyyttä. Pennunostajia on vieraillut useaan otteeseen ja kaikki pennut on nyt varattuja. Osa jää Suomeen, osa lähtee ulkomaille, mutta kunkin pennun tarkempi osoite valitaan vasta 6-viikkoisena tehdyn pentutestin perusteella. Ensi viikolla saavat sirut niskaan ja koitamme ottaa niistä 5-viikkois seisotuskuvia kun saan kerrankin kärsivällisemmän kuvaajan kuin tuon meidän isännän, joka ei omaa minkäänlaisia lahjoja a)seisottaakseen pentuja tai b)kuvatakseen niitä kun minä seisotan. Joten joudutte näitä mestariteoksia nyt vielä hiukan odottelemaan...
Luca on Forssan Pussikoirien Vuoden Tokokoira 2009. Lisäksi Nanci samaisen seuran Vuoden Tokotulokas 2009! Hienoja tokotolloja olleet siis, vielä kun joku jaksaisi niitä alkaa taas treenata kohti uusia koitoksia...
Paljon uusia kuvia pennuista kuvagalleriassamme, kurkkaa tänne! Lots of new photos in our photogallery - take a look here! Pahoittelen webshotsin hitautta, mutta en ole ehtinyt uutta kuvagalleriaa väsätä ja sinne kuvat on tosi nopeaa ladata, joten joudutte nyt tyytymään siihen... Laitan uusia talvikuvia sinne myös lähiaikoina.
Nanci ja pennut voivat loistavasti ja pennut täyttävät huomenna 4 viikkoa. Aika on mennyt hurjan nopeasti niiden kanssa touhutessa. Jokainen pentu on päässyt yksin ja yhdessä tutustumaan taloomme ja nyt niiden luonteista alkaa saada jo hiukan selvyyttä. Pennunostajia on vieraillut useaan otteeseen ja kaikki pennut on nyt varattuja. Osa jää Suomeen, osa lähtee ulkomaille, mutta kunkin pennun tarkempi osoite valitaan vasta 6-viikkoisena tehdyn pentutestin perusteella. Ensi viikolla saavat sirut niskaan ja koitamme ottaa niistä 5-viikkois seisotuskuvia kun saan kerrankin kärsivällisemmän kuvaajan kuin tuon meidän isännän, joka ei omaa minkäänlaisia lahjoja a)seisottaakseen pentuja tai b)kuvatakseen niitä kun minä seisotan. Joten joudutte näitä mestariteoksia nyt vielä hiukan odottelemaan...
Luca on Forssan Pussikoirien Vuoden Tokokoira 2009. Lisäksi Nanci samaisen seuran Vuoden Tokotulokas 2009! Hienoja tokotolloja olleet siis, vielä kun joku jaksaisi niitä alkaa taas treenata kohti uusia koitoksia...
22.1
Ensin terveysuutisia:
Oonan ja Onnin narttupennut (Myrock's Dyna Custom "Vimma" & Myrock's Super Glide "Fanny") on nyt lonkka- ja kyynärkuvattu sekä silmäpeilattu ja molempien tulokset olivat loistavia. Silmät terveet molemmilla, lonkat lähti Vimmalla b/b ja Fannylla a/a, molempien kyynärät 0/0. Toivottavasti tulevat yhtä loistavina takaisin.
Lucan poika Duck Tail's Ukko d'Esprit eli Civ-Ing : lonkat A/A, kyynärät 0/0, silmät terveet! Grattis Anita!
Sitten pentulaatikon kuulumisiin... Pennut ja Nanci voivat edelleen todella hyvin ja penut ovat kasvaneet runsaasti. Painot on nyt 3-viikkoisina kaikilla 1,5 kilon paikkeilla ja Nancilla riittää maitoa hyvin. Nanci on laiha kuin tikku, joten se saa runsaasti lisäruokaa, ja kohta onkin jo aika totuttaa pennut kiinteeseen ravintoon. Madotukset saivat koko sakki eilen ja kynnetkin on jo useaan kertaan leikelty. Lisäksi suurensin pentuaitausta niin, että nyt on pennuilla tilaa juoksennella ja kehittää lihaksistoaan. Päivittäin on koko sakki jaloitellut vapaasti huushollissa ja innokkaasti ne paikkoja tutkivatkin. Luca suhtautuu pentuihin välinpitämättömästi, niinkuin aina, mutta Oona haluaisi kovasti hoivata pentuja. Hienosti on mennyt laumaan tutustuminen tälläisinä pieninä hetkinä ja Nancikin antaa jo pentujen hortoilla vapaasti. Nyt odotellaan vaan, että pakkaset laskisivat ja pääsisivät pihalle koko poppoo, meillä kun tuota metsää ympärillä riittää! Laitan uusia kuvia pennuista viikonlopun aikana, josko jotain seisotuskuviakin kohta voisi yrittää...
Ensin terveysuutisia:
Oonan ja Onnin narttupennut (Myrock's Dyna Custom "Vimma" & Myrock's Super Glide "Fanny") on nyt lonkka- ja kyynärkuvattu sekä silmäpeilattu ja molempien tulokset olivat loistavia. Silmät terveet molemmilla, lonkat lähti Vimmalla b/b ja Fannylla a/a, molempien kyynärät 0/0. Toivottavasti tulevat yhtä loistavina takaisin.
Lucan poika Duck Tail's Ukko d'Esprit eli Civ-Ing : lonkat A/A, kyynärät 0/0, silmät terveet! Grattis Anita!
Sitten pentulaatikon kuulumisiin... Pennut ja Nanci voivat edelleen todella hyvin ja penut ovat kasvaneet runsaasti. Painot on nyt 3-viikkoisina kaikilla 1,5 kilon paikkeilla ja Nancilla riittää maitoa hyvin. Nanci on laiha kuin tikku, joten se saa runsaasti lisäruokaa, ja kohta onkin jo aika totuttaa pennut kiinteeseen ravintoon. Madotukset saivat koko sakki eilen ja kynnetkin on jo useaan kertaan leikelty. Lisäksi suurensin pentuaitausta niin, että nyt on pennuilla tilaa juoksennella ja kehittää lihaksistoaan. Päivittäin on koko sakki jaloitellut vapaasti huushollissa ja innokkaasti ne paikkoja tutkivatkin. Luca suhtautuu pentuihin välinpitämättömästi, niinkuin aina, mutta Oona haluaisi kovasti hoivata pentuja. Hienosti on mennyt laumaan tutustuminen tälläisinä pieninä hetkinä ja Nancikin antaa jo pentujen hortoilla vapaasti. Nyt odotellaan vaan, että pakkaset laskisivat ja pääsisivät pihalle koko poppoo, meillä kun tuota metsää ympärillä riittää! Laitan uusia kuvia pennuista viikonlopun aikana, josko jotain seisotuskuviakin kohta voisi yrittää...
13.1
Kaikki hyvin pentulassa. Nanci jaksaa hienosti hoitaa jälkikasvuaan ja pennuilla on jo silmät auenneet ja kävelyäkin yritetään kovasti. Kynnet on nyt kertaalleen leikattu aikamoisen säestyksen kera, mutta hienosti kaikki kuitenkin "alistuivat kohtaloonsa" ja antoivat leikata. Äänimäärä laatikossa on muutenkin tasaisesti lisääntynyt ja pennut ovat entistä vaativampia, jos Nanci ei tule heti paikalla imettämään. Melkein kaikki Nancin aika kuluukin kyllä vielä pentulootassa. Luca saa hääräillä pentulaatikon ympärillä, koska on varmasti Nancin mielestä tarpeeksi huoleton putkiaivo, joka ei tekisi kärpäsellekkään pahaa! Oonaa emme ole vielä päästäneet pentuhuoneeseen, jottei vaan tulisi mitään kahnauksia. Kahden nartun kanssa kuitenkin eri asia kuin nartun ja uroksen. Vielä tulee se aika, kun pennut alkavat jaloitella koko talossa, niin tutustukoot sitten vasta Oonan kanssa. Nyt saa Nanci rauhassa keskittyä äidin rooliinsa.
Tässä taas uusia kuvia ja kuvatekstit Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä!
"Kiljukoon nyt kaikkein kaula, koska mielin virren laulaa voimasta seitsemän miehen."
"Tähtiä kuin otavassa, poikia on Jukolassa, laiskanpulskeja jallii."
"Juho pauhaa, pirtti roikkaa; hän on talon aika poika, ankara »Poika-Jussi»."
"Tuomas seisoo niinkuin tammi, koska saarnaa Aaprahammi, Jukolan Salomon suuri."
"Simeoni, liuhuparta, valittaa se »ihmisparka, syntinen, saatana, kurja»."
"Simeoni, herneet keittää, Timo sekaan rasvat heittää, patahan kuohuvaan sylkee."
"Lauri-poika metsäss' häärii, katselevi puita väärii, mäyränä nummia tonkii."
"Viimein tulee hännän huippu, pikku-Eero, liukas luikku, Jukolan tiuskea rakki."
Siinä onpi velisarja, jalo niinkuin sonnikarja, voimalla seitsemän miehen."
Kaikki hyvin pentulassa. Nanci jaksaa hienosti hoitaa jälkikasvuaan ja pennuilla on jo silmät auenneet ja kävelyäkin yritetään kovasti. Kynnet on nyt kertaalleen leikattu aikamoisen säestyksen kera, mutta hienosti kaikki kuitenkin "alistuivat kohtaloonsa" ja antoivat leikata. Äänimäärä laatikossa on muutenkin tasaisesti lisääntynyt ja pennut ovat entistä vaativampia, jos Nanci ei tule heti paikalla imettämään. Melkein kaikki Nancin aika kuluukin kyllä vielä pentulootassa. Luca saa hääräillä pentulaatikon ympärillä, koska on varmasti Nancin mielestä tarpeeksi huoleton putkiaivo, joka ei tekisi kärpäsellekkään pahaa! Oonaa emme ole vielä päästäneet pentuhuoneeseen, jottei vaan tulisi mitään kahnauksia. Kahden nartun kanssa kuitenkin eri asia kuin nartun ja uroksen. Vielä tulee se aika, kun pennut alkavat jaloitella koko talossa, niin tutustukoot sitten vasta Oonan kanssa. Nyt saa Nanci rauhassa keskittyä äidin rooliinsa.
Tässä taas uusia kuvia ja kuvatekstit Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä!
"Kiljukoon nyt kaikkein kaula, koska mielin virren laulaa voimasta seitsemän miehen."
"Tähtiä kuin otavassa, poikia on Jukolassa, laiskanpulskeja jallii."
"Juho pauhaa, pirtti roikkaa; hän on talon aika poika, ankara »Poika-Jussi»."
"Tuomas seisoo niinkuin tammi, koska saarnaa Aaprahammi, Jukolan Salomon suuri."
"Simeoni, liuhuparta, valittaa se »ihmisparka, syntinen, saatana, kurja»."
"Simeoni, herneet keittää, Timo sekaan rasvat heittää, patahan kuohuvaan sylkee."
"Lauri-poika metsäss' häärii, katselevi puita väärii, mäyränä nummia tonkii."
"Viimein tulee hännän huippu, pikku-Eero, liukas luikku, Jukolan tiuskea rakki."
Siinä onpi velisarja, jalo niinkuin sonnikarja, voimalla seitsemän miehen."
6.1
Nanci ja pennut voivat erinomaisen hyvin. Kaikki pennut ovat nostaneet painoaan todella hyvin ja maitoa Nancilla näyttää riittävän. Nancin lämpö on laskenut lähelle normaalilukemia, joten kohtutulehduksen suurin vaara on mennyt ohi ja ruoka maistuu Nancille oikeinkin hyvin. Nanci on todella hyvä emä, minua ei oikeastaan muuhun tarvita kuin ulos päästämiseen ja ruoan antamiseen... Pennut kasvavat tasaisesti, pari hiukan pienempää on porukassa, mutta kyse on vain muutamasta kymmenestä grammasta verrattuna suurimpiin, joten huolen aihetta tuskin on. Laitan yksilökuvat kaikista, pennut ovat nyt sitten 5vrk vanhoja.
Yksivärinen poika:
Turpapilkku poika :
Ohutpiirtoinen poika :
Tuplapilkku poika :
Leveäpiirtoinen poika :
Tummempi ohutpiirtoinen poika :
Pilkkuotsa poika :
Tässä vielä muutama yhteiskuva :
Nanci ja pennut voivat erinomaisen hyvin. Kaikki pennut ovat nostaneet painoaan todella hyvin ja maitoa Nancilla näyttää riittävän. Nancin lämpö on laskenut lähelle normaalilukemia, joten kohtutulehduksen suurin vaara on mennyt ohi ja ruoka maistuu Nancille oikeinkin hyvin. Nanci on todella hyvä emä, minua ei oikeastaan muuhun tarvita kuin ulos päästämiseen ja ruoan antamiseen... Pennut kasvavat tasaisesti, pari hiukan pienempää on porukassa, mutta kyse on vain muutamasta kymmenestä grammasta verrattuna suurimpiin, joten huolen aihetta tuskin on. Laitan yksilökuvat kaikista, pennut ovat nyt sitten 5vrk vanhoja.
Yksivärinen poika:
Turpapilkku poika :
Ohutpiirtoinen poika :
Tuplapilkku poika :
Leveäpiirtoinen poika :
Tummempi ohutpiirtoinen poika :
Pilkkuotsa poika :
Tässä vielä muutama yhteiskuva :
31.12.2009 / 1.1.2010
Harvat pennut saavat näin hienon vastaanoton kun Nancin pennut, ilotulitusta joka suunnalta! Meillä on nyt 7 urospentua, Aleksis Kiven 7 veljestä. Kaikki pojat ovat upean värisiä enemmillä tai vähemmillä merkeillä, ei värivirheitä ja muutenkin hyvänkokoisia jötkäleitä. Nanci alotti supistelut puoli 8 jälkeen aattoiltana ja klo 20.02 oli ensimmäinen pentu ulkona parin minuutin aktiivisemman supistelun jälkeen. Sitten niitä syntyi tasaiseen tahtiin yhteensä 5 kappaletta kymmeneen mennessä, jolloin Nanci kävi pissalla ja rauhoittui selvästi. Koska röntgenissä näkyi pari viikkoa sitten vain 4 pentua, en odottanutkaan viittä enempää tai viideskin oli jo yllätys, joten lähdin käyttämään muut koirat ulkona. Olin poissa reilun vartin ja tässä välissä oli sitten poikia syntynyt vielä kaksi kappaletta lisää ja siellä ne olivat tyytyväisinä imemässä jo maitoa! Nanci hoiti kaiken aivan itse jokaisen pennun kohdalla ja on ilmiömäinen emä ensikertalaiseksi varsinkin. Jokainen pentu painoi syntyessään yli 400g ja kaikki ovat jo aamuun mennessä kasvattaneet painoaankin. Maitoa tulee hyvin ja ruoka maistuu niin Nancille kuin nestemäisenä tisseistä pennuille. Laitan lisää kuvia pennuista tänne kunhan raaskin porukkaa häiritä, mutta tässä nyt muutama esimauksi:
Ensimmäinen uros, melkoisen kokoinen jötkäle olikin!
Tungosta riittää
Pentujen elämä seuraavat pari viikkoa : syömistä ja nukkumista! Kateeksi käy
Nyt aamulla koko porukka makoilee tyytyväisenä ja pennuilla on masut täynnä koska ovat täysin hiljaisia. Yöllä en herännyt kertaakaan niiden huutoon, vaikka nukuin ovi auki viereisessä huoneessa. Kaikki pisteet siis Nancille ilmiömäisestä suorituksesta!
Harvat pennut saavat näin hienon vastaanoton kun Nancin pennut, ilotulitusta joka suunnalta! Meillä on nyt 7 urospentua, Aleksis Kiven 7 veljestä. Kaikki pojat ovat upean värisiä enemmillä tai vähemmillä merkeillä, ei värivirheitä ja muutenkin hyvänkokoisia jötkäleitä. Nanci alotti supistelut puoli 8 jälkeen aattoiltana ja klo 20.02 oli ensimmäinen pentu ulkona parin minuutin aktiivisemman supistelun jälkeen. Sitten niitä syntyi tasaiseen tahtiin yhteensä 5 kappaletta kymmeneen mennessä, jolloin Nanci kävi pissalla ja rauhoittui selvästi. Koska röntgenissä näkyi pari viikkoa sitten vain 4 pentua, en odottanutkaan viittä enempää tai viideskin oli jo yllätys, joten lähdin käyttämään muut koirat ulkona. Olin poissa reilun vartin ja tässä välissä oli sitten poikia syntynyt vielä kaksi kappaletta lisää ja siellä ne olivat tyytyväisinä imemässä jo maitoa! Nanci hoiti kaiken aivan itse jokaisen pennun kohdalla ja on ilmiömäinen emä ensikertalaiseksi varsinkin. Jokainen pentu painoi syntyessään yli 400g ja kaikki ovat jo aamuun mennessä kasvattaneet painoaankin. Maitoa tulee hyvin ja ruoka maistuu niin Nancille kuin nestemäisenä tisseistä pennuille. Laitan lisää kuvia pennuista tänne kunhan raaskin porukkaa häiritä, mutta tässä nyt muutama esimauksi:
Ensimmäinen uros, melkoisen kokoinen jötkäle olikin!
Tungosta riittää
Pentujen elämä seuraavat pari viikkoa : syömistä ja nukkumista! Kateeksi käy
Nyt aamulla koko porukka makoilee tyytyväisenä ja pennuilla on masut täynnä koska ovat täysin hiljaisia. Yöllä en herännyt kertaakaan niiden huutoon, vaikka nukuin ovi auki viereisessä huoneessa. Kaikki pisteet siis Nancille ilmiömäisestä suorituksesta!
11.12
Tulospäivityksiä :
Oonan ja Onnin pentu Vimma (Myrock's DynaCustom) kävi Turun näyttelyssä 29.11 ja tulos oli EH, JUK2. Hieno aloitus täysin karvattomalta Vimmalta! Arvostelukin oli mukavaa luettavaa:
"Very good bitch. Good type. Not finished. Good head. Very good neck. Good angulation in front. Very good topline. Exc. angulation belind. Very good tail. Correct in movement."
Samaisessa näyttelyssä esiintyivät Lucan Banietta's-pojat Paavo (Banietta's Flaming Style) ja Onni (Banietta's What a Style) ja hienosti pojat vetivätkin, Paavo rop-pentu ja kp, Onni Pek2 ja kp. Onnea molemmille!
Susanna-siskoni lancashire heeler Ada (Bovenop Cecilia) oli 13 heelerin joukosta rop, sai viimeisen sertinsä ja Ada on nyt sitten FI MVA! Tuomari kehui kovasti ilosta Adaa ja pirteätä esiintymistä. Onnea Susku ja Ada!
Itsenäisyyspäivänä 6.12 Paavo kävi näytillä ensimmäistä kertaa junioriluokassa Raija Tammelinin arvosteltavana Tampereella ja upeasti poitsu pärjäsikin; ERI, JUK2, PU-4! Hienoa!
Lucan Reponi-pentu Rumba (Reponi Kettuilla Osaa) sai ensimmäisen nollansa agilityn 1-luokassa. Nousu alkakoon, onnittelut Rumballe ja Tarjalle!
Lucan Duck Tail's-pentu Chip ( Duck Tail´s Tapio d'Esprit) on nuuskutellut itsensä Ruotsin jälkivalioksi vain 14 kuukauden iässä! Superonnittelut Chipille ja omistajalleen Nennelle!
Jos unohdin jonkun teistä hienoja tuloksia tehneistä, pahoitteluni ja samalla onnitteluni kaikille! On hienoa saada pentuja aktiivisille omistajille!
Vimma menee ensi viikolla lonkkakuviin. Ohmo ja Luca (siis Oona/Onni pentueesta, ei meidän Luca) menevät keväämmällä ja Fanny alkukeväästä samaisiin terveystutkimuksiin. Toivomme näille kaikille neljälle tietenkin terveitä tuloksia!
Tulospäivityksiä :
Oonan ja Onnin pentu Vimma (Myrock's DynaCustom) kävi Turun näyttelyssä 29.11 ja tulos oli EH, JUK2. Hieno aloitus täysin karvattomalta Vimmalta! Arvostelukin oli mukavaa luettavaa:
"Very good bitch. Good type. Not finished. Good head. Very good neck. Good angulation in front. Very good topline. Exc. angulation belind. Very good tail. Correct in movement."
Samaisessa näyttelyssä esiintyivät Lucan Banietta's-pojat Paavo (Banietta's Flaming Style) ja Onni (Banietta's What a Style) ja hienosti pojat vetivätkin, Paavo rop-pentu ja kp, Onni Pek2 ja kp. Onnea molemmille!
Susanna-siskoni lancashire heeler Ada (Bovenop Cecilia) oli 13 heelerin joukosta rop, sai viimeisen sertinsä ja Ada on nyt sitten FI MVA! Tuomari kehui kovasti ilosta Adaa ja pirteätä esiintymistä. Onnea Susku ja Ada!
Itsenäisyyspäivänä 6.12 Paavo kävi näytillä ensimmäistä kertaa junioriluokassa Raija Tammelinin arvosteltavana Tampereella ja upeasti poitsu pärjäsikin; ERI, JUK2, PU-4! Hienoa!
Lucan Reponi-pentu Rumba (Reponi Kettuilla Osaa) sai ensimmäisen nollansa agilityn 1-luokassa. Nousu alkakoon, onnittelut Rumballe ja Tarjalle!
Lucan Duck Tail's-pentu Chip ( Duck Tail´s Tapio d'Esprit) on nuuskutellut itsensä Ruotsin jälkivalioksi vain 14 kuukauden iässä! Superonnittelut Chipille ja omistajalleen Nennelle!
Jos unohdin jonkun teistä hienoja tuloksia tehneistä, pahoitteluni ja samalla onnitteluni kaikille! On hienoa saada pentuja aktiivisille omistajille!
Vimma menee ensi viikolla lonkkakuviin. Ohmo ja Luca (siis Oona/Onni pentueesta, ei meidän Luca) menevät keväämmällä ja Fanny alkukeväästä samaisiin terveystutkimuksiin. Toivomme näille kaikille neljälle tietenkin terveitä tuloksia!
6.12
Kuulumisia pitkästä aikaa. Aloitetaan Nancista. Nanci tosiaan silmäpeilattiin lokakuussa ja edelleen yhtä kirkkaat silmät olivat tytöllä. Suuntasimme siis matkalle Saksaan, jossa vietimme 5 touhukasta päivää. Lähdimme torstaina ja tulimme tiistaina takaisin ja tänä aikana saimme 3 onnistunutta astutusta, jotka sujuivat esimerkillisesti oppikirjojen mukaan. Nash oli oikein komea nuorimies, joka hurmasi Nancin heti. Sen avoin luonne yllätti minut suuresti ja Nash on aivan työhullu, se olisi koko ajan halunnut tehdä jotain. Nikon kanssa se löysi heti yhteisen kielen ja seurasi Nikoa joka paikkaan, hassut pojat!
Näimme myös Nashin 8 pentua, jotka olivat seuraavalla viikolla lähdössä uusiin koteihinsa ja pennut hurmasivat meidät täysin. Aivan ihania, iloisia, eläväisiä, puhtaita ja ihmisrakkaita pentuja todella kivoissa ja siisteissä tiloissa, suosittelen kyllä jos joku heidän yhdistelmistään joskus kiinnostaa! Kuvia tuli räpsittyä hurjasti, mutta päivitin oman kuvasivun Saschan ottamista kuvista tänne. Nanci ultrattiin viime viikolla tiineeksi, joten pentuja on siis varmuudella tulossa jos kaikki vaan sujuu hyvin loppuun asti. Ruokahalu on edelleen kohdillaan, mutta lenkit mennään jo rauhallisemmin. Muutenkin Nanci on sisällä nyt todella rauhallinen, innostuu kyllä hetkeksi leikkimään muttei jaksa pitkään riehua. Hauska nähdä siitäkin joskus hiukan rauhallisempi puoli!
Nancin pentujen pitäisi siis syntyä joulukuun lopulla, noin 28.12 ja ne ovat sitten luovutuksessa maaliskuun alussa, meillä kun pennut luovutetaan vasta 9-viikkoisina. Toivottavasti tulee mukavan kokoinen katras, jotta kaikille odottajille riittäisi omansa!Muutoin meillä on vain treenailtu tokoa, koska operaatio Oona voittajaluokkaan on alkanut. Lisäksi molemmat tollerit ovat päässeet lähes joka viikonloppu ja viikollakin iltaisin jäljestämään, kun ovat maineensa niittäneet lähiseudun metsästäjien mielissä, puhelinsoittoja tulee nykyisin hurjan usein ja Niko lähtee tietenkin innoissaan ja ylpeänä jäljestämään. Jokainen on nyt viimeisen kuukauden aikana löytynyt ja varsinkin Nancin itsetietoisuus ja päättäväisyys jäljellä on kasvanut hurjasti. Ensi kesänä on kyllä järjestettävä aikaa mejäilyyn enemmissä määrin!
20.10
Lähdemme Nancin kanssa torstaina kohti Saksaa tapaamaan komeaa Nashia. Pitäkää peukut pystyssä että Nanci tuo mukanaan kotiintuomisia! Huomenna käymme vielä silmäpeilauksessa ja mikäli kaikki on ok, lähdemme reissuun torstai-aamupäivällä.
Lähdemme Nancin kanssa torstaina kohti Saksaa tapaamaan komeaa Nashia. Pitäkää peukut pystyssä että Nanci tuo mukanaan kotiintuomisia!
Huomenna käymme vielä silmäpeilauksessa ja mikäli kaikki on ok, lähdemme reissuun torstai-aamupäivällä. 16.10
Päivityksiä taasen. Paljon on tapahtunut viime kuukauden aikana, tässä lyhyt päivitys kuulumisistamme...
Luca oli syyskuussa 2 viikkoa isännän kanssa Sievissä metsästysreissulla. Hienosti oli jätkä jaksanut pitkän rupeaman ja saanut kehuja metsästyskavereilta muun muassa noutaessaan epäröimättä metson. Niko oli kuvannut videoita kyseisellä reissulla myös, koitan selvittää, mitä kautta saisin ne tänne sivuille näkymään.
Muuten molemmat koirat ovat vuorotelleet metsästysreissuilla, välillä hyvin tuloksin ja välillä tulleet tyhjin käsin (ja suin) kotiin. Tärkeintä on kuitenkin, että Nancille on nyt saatu sitä odotettua malttia huimasti lisää ja yhteistyö sen kanssa on paljon parantunut, Nancilla kun on ollut tapana vähän turhan paljon ratkoa ongelmia itse...
Nanci aloitti juoksunsa, joten vajaan parin viikon päästä lähdemme astuttamaan sitä Saksaan!
Nanci pääsi pari viikkoa sitten jäljestämään haavoittunutta peuranvasaa ja jäljestys päättyi erinomaisin tuloksin, nimittäin vasa löytyi, oli tosin jo kuollut. Hienosti Nancin itsevarmuus riitti pimeässä metsässä eivätkä muut riistanjäljet häirinneet jäljestystä, vaikka tänä kesänä sitä onkin treenattu hävettävän vähän.
Syyskuun loppupuolella pidimme pentutreffit Lucan ja Dinan Banietta's pennuille. Kaikki kuusi pentua omistajineen olivat paikalla, oli todella ihanaa tavata teidät kaikki ja nähdä ihanat Luca-vauvat! :) Kovasti olivat jo pennut kasvaneet ja näyttivät jo niin aikuisilta. Kamerassa on todella paljon kuvia, laitan niitä tänne sivuille ja galleriaan, kunhan vaan saan ne koneelle.
Lokakuun alussa järjestetyssä SNJ:n päänäyttelyssä Lucan ja Dinan pentu Paavo oli ROP-pentu ja ja BIS-3-pentu! Onnea Ninnille ja Paavolle! Morsmaikku Dina oli upeasti VSP ja BIS-2! Onnea myös Minnalle ja Dinalle! Paavo ja Ninni ehtivät jo käydä möllitokoissakin saaden tulokseksi ALO2, 144 pistettä, hieno suoritus vielä ala-ikäiseltä poitsulta!
Lucan ja Metun pentu Selmosuutari on kuvattu lonkiltaan ja kyynäriltään tuloksilla B-B ja 0-0, hieno homma! Lucan ja Rillan Reponi-pennut kävivät myös luustokuvissa, näitä odottelemme nyt jännityksellä takaisin. Muutamalta pennuista löytyi ylimääräinen ripsi tai pari silmästä, mutta Leonin kohdalla putosi pommi, sillä Leonilta (Reponi Osaa jos Osaa) löytyi kaihi! Onneksi kaihi on lievä, joten sitä vaan seurataan, mutta kurja homma muuten niin upean poitsun osalta. Polviltaan koko sakki oli tervettä, nyt vaan odottelemme lonkka- ja kyynärtuloksia takaisin.
Päivityksiä taasen. Paljon on tapahtunut viime kuukauden aikana, tässä lyhyt päivitys kuulumisistamme...
Luca oli syyskuussa 2 viikkoa isännän kanssa Sievissä metsästysreissulla. Hienosti oli jätkä jaksanut pitkän rupeaman ja saanut kehuja metsästyskavereilta muun muassa noutaessaan epäröimättä metson. Niko oli kuvannut videoita kyseisellä reissulla myös, koitan selvittää, mitä kautta saisin ne tänne sivuille näkymään.
Muuten molemmat koirat ovat vuorotelleet metsästysreissuilla, välillä hyvin tuloksin ja välillä tulleet tyhjin käsin (ja suin) kotiin. Tärkeintä on kuitenkin, että Nancille on nyt saatu sitä odotettua malttia huimasti lisää ja yhteistyö sen kanssa on paljon parantunut, Nancilla kun on ollut tapana vähän turhan paljon ratkoa ongelmia itse...
Nanci aloitti juoksunsa, joten vajaan parin viikon päästä lähdemme astuttamaan sitä Saksaan!
Nanci pääsi pari viikkoa sitten jäljestämään haavoittunutta peuranvasaa ja jäljestys päättyi erinomaisin tuloksin, nimittäin vasa löytyi, oli tosin jo kuollut. Hienosti Nancin itsevarmuus riitti pimeässä metsässä eivätkä muut riistanjäljet häirinneet jäljestystä, vaikka tänä kesänä sitä onkin treenattu hävettävän vähän.
Syyskuun loppupuolella pidimme pentutreffit Lucan ja Dinan Banietta's pennuille. Kaikki kuusi pentua omistajineen olivat paikalla, oli todella ihanaa tavata teidät kaikki ja nähdä ihanat Luca-vauvat! :) Kovasti olivat jo pennut kasvaneet ja näyttivät jo niin aikuisilta. Kamerassa on todella paljon kuvia, laitan niitä tänne sivuille ja galleriaan, kunhan vaan saan ne koneelle.
Lokakuun alussa järjestetyssä SNJ:n päänäyttelyssä Lucan ja Dinan pentu Paavo oli ROP-pentu ja ja BIS-3-pentu! Onnea Ninnille ja Paavolle! Morsmaikku Dina oli upeasti VSP ja BIS-2! Onnea myös Minnalle ja Dinalle! Paavo ja Ninni ehtivät jo käydä möllitokoissakin saaden tulokseksi ALO2, 144 pistettä, hieno suoritus vielä ala-ikäiseltä poitsulta!
Lucan ja Metun pentu Selmosuutari on kuvattu lonkiltaan ja kyynäriltään tuloksilla B-B ja 0-0, hieno homma! Lucan ja Rillan Reponi-pennut kävivät myös luustokuvissa, näitä odottelemme nyt jännityksellä takaisin. Muutamalta pennuista löytyi ylimääräinen ripsi tai pari silmästä, mutta Leonin kohdalla putosi pommi, sillä Leonilta (Reponi Osaa jos Osaa) löytyi kaihi! Onneksi kaihi on lievä, joten sitä vaan seurataan, mutta kurja homma muuten niin upean poitsun osalta. Polviltaan koko sakki oli tervettä, nyt vaan odottelemme lonkka- ja kyynärtuloksia takaisin.
22.9
Oona täytti tänään 5 vuotta! Aika on mennyt hurjan nopeasti, juurihan vasta sain pienen mustavalkoisen palleron kotiin kasvattajaltaan ja nyt siitä on jo viisi vuotta!
Olemme saaneet hyviä uutisia niin kotimaasta kuin naapuristakin. Kaksi Lucan jälkeläistä on kuvattu luustoltaan seuraavin tuloksin:
Reponi Oivaltaa Osaa (Mila) lonkat A-A, kyynärät 0-0, polvet 0-0 ja silmät terveet
Duck Tail's Ahti de Esprit (Sigge) lonkat A-A, kyynärät 0-0, silmät terveet
Hienoja tuloksia siis ensimmäisillä kuvatuilla pennuilla! Onnittelut omistajille ja kasvattajille! Reponi-pennusita loput ovat menossa kuvattaviksi lokakuun alkupuolella ja Duck Tail's -pentuja kuvaillaan syksyn mittaan myös.
Nanci ei ole vieläkään aloittanut juoksuaan. Himputti, mutta se nyt panttailee sitä kun varmasti arvaa että odotamme sen juoksua alkavaksi. Nancin sulhanen Nash on saanut Saksassa ensimmiset pentunsa, 3 urosta ja 5 narttua. Käy katsomassa kuvia http://www.the-dreamworker.com/ .
Oona täytti tänään 5 vuotta! Aika on mennyt hurjan nopeasti, juurihan vasta sain pienen mustavalkoisen palleron kotiin kasvattajaltaan ja nyt siitä on jo viisi vuotta!
Olemme saaneet hyviä uutisia niin kotimaasta kuin naapuristakin. Kaksi Lucan jälkeläistä on kuvattu luustoltaan seuraavin tuloksin:
Reponi Oivaltaa Osaa (Mila) lonkat A-A, kyynärät 0-0, polvet 0-0 ja silmät terveet
Duck Tail's Ahti de Esprit (Sigge) lonkat A-A, kyynärät 0-0, silmät terveet
Hienoja tuloksia siis ensimmäisillä kuvatuilla pennuilla! Onnittelut omistajille ja kasvattajille! Reponi-pennusita loput ovat menossa kuvattaviksi lokakuun alkupuolella ja Duck Tail's -pentuja kuvaillaan syksyn mittaan myös.
Nanci ei ole vieläkään aloittanut juoksuaan. Himputti, mutta se nyt panttailee sitä kun varmasti arvaa että odotamme sen juoksua alkavaksi. Nancin sulhanen Nash on saanut Saksassa ensimmiset pentunsa, 3 urosta ja 5 narttua. Käy katsomassa kuvia http://www.the-dreamworker.com/ .
23.8
Luca Virossa Baltian Voittaja-näyttelyssä PU-2, ja vara-cacib. Arvostelu tulee myöhemmin kunhan koira ja handleri kotiutuvat. Kiitokset Minnalle, kennel Banietta's, Lucan ottamisesta mukaan reissuun ja suuren suuret onnittelut Lucan morsiammelle Dinalle (Flamingfox of Great Pleasure) koko potin tuomisesta kotiin, eilen Dina sai noutajaerkkarissa (johon en harmillisesti Lucaa lainkaan ilmoittanut) sertin ja oli vsp ja tänään ROP, SERT, CACIB ja Baltic Winner -09! Onnea Dina ja Minna!
Luca Virossa Baltian Voittaja-näyttelyssä PU-2, ja vara-cacib. Arvostelu tulee myöhemmin kunhan koira ja handleri kotiutuvat. Kiitokset Minnalle, kennel Banietta's, Lucan ottamisesta mukaan reissuun ja suuren suuret onnittelut Lucan morsiammelle Dinalle (Flamingfox of Great Pleasure) koko potin tuomisesta kotiin, eilen Dina sai noutajaerkkarissa (johon en harmillisesti Lucaa lainkaan ilmoittanut) sertin ja oli vsp ja tänään ROP, SERT, CACIB ja Baltic Winner -09! Onnea Dina ja Minna!
17.8
Mitäpä meille kuuluu? Kyyhkystys on taas alkanut ja tollerit viettävät tiiviisti aikaansa isännän kanssa metsällä. Emäntäkin on hommasta innostunut ja lähtenyt monena päivänä metsälle mukaan "koirahandleriksi". Ihanaa nähdä, miten saumattomaksi Lucan ja isännän yhteistyö on metsällä hioutunut, Luca istuu nätisti passissa vierellä aivan rauhallisesti, kun Niko nousee ampumaan, käy Luca maahan ja käskyn saatuaan lähtee noutoon. Wow. Minua Luca ei metsällä näekään, isäntä ja pyssy ovat kaikki mitä se kaipaa ympärilleen siinä ympäristössä.. Nancin kanssa ollaan harjoiteltu rauhallista odottelua, se kun on nuorelle likalle vielä hiukan tylsää ja hankalaa. Nanci on kyllä ihanan hiljainen, ei siinä mitään, mutta kierii, pyörii ja hyörii koko ajan jos vaan annetaan mahdollisuus. Siksipä minä olenkin ollut mukana ja istunut Nancin vieressä odottelemassa. Luca on todella katkera aina jos se joutuu jäämään kotiin ja voi sitä huutoa mikä alkoi kun Niko lähti yhtenä iltana vain Nancin kanssa liikenteeseen ja minä jäin Lucan ja Oonan kanssa kotiin. Tein pitkän lenkin koirien kanssa ja koko ajan Luca sinkoili joka suuntaan ikäänkuin etsien että mihinkäs se isäntä oikein meni... Poitsu parka!
Perjantaina Luca lähtee Viroon Baltian Voittaja -näyttelyyn Skönroosin Minnan ja Lucan ex-morsmaikun Dinan kanssa. Toivottavasti tuomari pitää Lucasta!
Nancin pennuista on tullut kovasti kyselyitä, kiitokset vaan kaikille kiinnostuneille. Kovasti odottelemme juoksua alkavaksi, tämä on nyt tälläistä tylsää odottelu- ja jännitysvaihetta vaan, mutta laitan kyllä kaikille tietoa heti kun jotain uutisia on kerrottavana! 
26.7
Kuulumisia pitkästä aikaa. Ollaan tässä kuukauden aikana keskitytty vaan lähinnä kasvattamaan koirien ja varsinkin emännän kuntoa ja hyvin ollaan projektissa onnistuttukkin. Kiivaimpana treenikautena kun treenejä on joka ilta jossain lajissa, niin tuollaiset pitkät lenkit jää aivan liian vähiin, joten nyt ollaan otettu kaikki menetetyt lenkkihetket kiinni! Nancin kanssa pyörähdettiin yhdessä tokokokeessa, josta tulikin varsinainen Nanci-show, Nanci kävi hiukan näyttämässä apulaa yleisölle, heilutteli häntää maassa iloisesti kaukokäskyissä eikä yhtäkkiä enää osannut liikkeestä seisomista... Voitettiin kyllä luokkamme ja saatin kotiintuomisena ruokaa, mutta tulos oli 3-tulos joten en voi sanoa että olisin ollut tyytyväinen... Liian vähän treeniä kun Nanci muutenkin kerää kierroksia kisoissa ja sillä vaan on niin kivaa koko ajan!
Pentuprojekti etenee pikkuhiljaa ja kovasti jo odottelen Nancin juoksua alkavaksi. Se tiputtaa juuri nyt karvaansa, joten ei luultavasti kyllä vielä aloita. Aiemmin on ainakin kasvattanut karvan takaisin ja sitten vasta juoksee. Saas nähdä nyt, koska päästään eteenpäin tässä asiassa.
Lucallekin luultavasti syntyy uusia vauvoja elokuun puolenvälin jälkeen, Lucan kasvattajalla oli siihen yksi astutusoikeus ja se on nyt sitten käytetty, Luca on virallisesti siis meidän
. Morsiammena on ihana Sanni, joka hurmasi Lucan olemuksellaan heti...
Kuulumisia pitkästä aikaa. Ollaan tässä kuukauden aikana keskitytty vaan lähinnä kasvattamaan koirien ja varsinkin emännän kuntoa ja hyvin ollaan projektissa onnistuttukkin. Kiivaimpana treenikautena kun treenejä on joka ilta jossain lajissa, niin tuollaiset pitkät lenkit jää aivan liian vähiin, joten nyt ollaan otettu kaikki menetetyt lenkkihetket kiinni! Nancin kanssa pyörähdettiin yhdessä tokokokeessa, josta tulikin varsinainen Nanci-show, Nanci kävi hiukan näyttämässä apulaa yleisölle, heilutteli häntää maassa iloisesti kaukokäskyissä eikä yhtäkkiä enää osannut liikkeestä seisomista... Voitettiin kyllä luokkamme ja saatin kotiintuomisena ruokaa, mutta tulos oli 3-tulos joten en voi sanoa että olisin ollut tyytyväinen... Liian vähän treeniä kun Nanci muutenkin kerää kierroksia kisoissa ja sillä vaan on niin kivaa koko ajan!
Pentuprojekti etenee pikkuhiljaa ja kovasti jo odottelen Nancin juoksua alkavaksi. Se tiputtaa juuri nyt karvaansa, joten ei luultavasti kyllä vielä aloita. Aiemmin on ainakin kasvattanut karvan takaisin ja sitten vasta juoksee. Saas nähdä nyt, koska päästään eteenpäin tässä asiassa.
Lucallekin luultavasti syntyy uusia vauvoja elokuun puolenvälin jälkeen, Lucan kasvattajalla oli siihen yksi astutusoikeus ja se on nyt sitten käytetty, Luca on virallisesti siis meidän
. Morsiammena on ihana Sanni, joka hurmasi Lucan olemuksellaan heti...22.6
Kuulumisia taasen. Juhannus on vietetty ja normaali arki taas vastassa. Tässä välissä ollaan taas ehditty tekemään vaikka mitä, ollaan oltu Lucan kanssa Lentsulla neljättä kertaa ja Oona on treenannut hakua ja Nanci noutohommia niin vaakuilla kuin dameillakin. Lähinnä ollaan kuitenkin keskitytty liikkumiseen, nimittäin olen ahkerasti käynyt koirien kanssa rauhallisilla hölkkälenkeillä lähinnä varmistaakseni että Oona ravailee ja tämä onkin auttanut sen lantiojumiin huomattavasti. Samoin koirat ovat uineet paljon, tämä tietenkin näkyy turkeissa, mutta vastapainoksi tekee erittäin hyvää lihaksistolle ja nivelille.
Kesäksi meillä ei ole erityisiä tavotteita, parit tokokisat on edessä ja muutamat agilitykisat, mutta muuten on suunnitelmat vielä ihan avoinna. Lähinnä keskitytään rentoutumaan nyt kun emännälläkin on ensimmäistä kertaa ihan täysi kesäloma!
Kuulumisia taasen. Juhannus on vietetty ja normaali arki taas vastassa. Tässä välissä ollaan taas ehditty tekemään vaikka mitä, ollaan oltu Lucan kanssa Lentsulla neljättä kertaa ja Oona on treenannut hakua ja Nanci noutohommia niin vaakuilla kuin dameillakin. Lähinnä ollaan kuitenkin keskitytty liikkumiseen, nimittäin olen ahkerasti käynyt koirien kanssa rauhallisilla hölkkälenkeillä lähinnä varmistaakseni että Oona ravailee ja tämä onkin auttanut sen lantiojumiin huomattavasti. Samoin koirat ovat uineet paljon, tämä tietenkin näkyy turkeissa, mutta vastapainoksi tekee erittäin hyvää lihaksistolle ja nivelille.
Kesäksi meillä ei ole erityisiä tavotteita, parit tokokisat on edessä ja muutamat agilitykisat, mutta muuten on suunnitelmat vielä ihan avoinna. Lähinnä keskitytään rentoutumaan nyt kun emännälläkin on ensimmäistä kertaa ihan täysi kesäloma!
7.6
Tollerileiri Himoksella. Olin leirillä tokokouluttajana aloittelevien tokoilijoiden ryhmässä ja oikein mukava ryhmä olikin! Päivät hurahtivat nopeasti ja toivottavasti sain jotakin uutta koirakoiden päähän iskostettua. Nanci pääsi myös näyttämään klikkeritreeniä, mahtavaa häiriötreeniä meille kun katselevia koirakoita oli parisenkymmentä. Hienosti Nanci keskittyi vain minuun ja tarjosi jotain koko ajan, eniten tietenkin peruutusta kun sitä on nyt vahvisteltu. Näytettiin mm. namialustatreeniä ja mitä namialustalla voi tehdä, pieniä signaaleja tarjoamisen vahvistamiseksi, käskysanan lisäämistä treenattavaan liikkeeseen jne. Nancilla ainakin oli superkivaa.
Parasta leirillä oli kuitenkin Lucan Reponi-pentujen tapaaminen. Koko pentue oli paikan päällä yhteisessä mökissä ja järkkäsimme useaan otteeseen Lucalle mahdollisuuden tavata jälkikasvuaan. Voi mitä iloisia ja innokkaita harrastuskoiran alkuja näistä pennuista on kehittynytkään! Kaikille yhteistä oli avoin ja iloinen luonne ja reipas ja rempseä elämänasenne, joten näyttää Luca jotain itsestäänkin periyttävän! Toki oma osansa on iloisella Rilla-emälläkin ja ahkeralla kasvattelijatäti-Riikalla... Ja tietenkin suurin kiitos kuuluu kaikille väiden pentujen omistajille, jotka ovat muokanneet koiristaa näin iloisen joukon tollereita. Teidät oli kaikki suuri ilo tavata!
Kiitokset mökkiseurasta Claudialle, Minna, Marjalle ja Kaisalle! Kuvia leiriltä seuraa lähipäivinä.
Tollerileiri Himoksella. Olin leirillä tokokouluttajana aloittelevien tokoilijoiden ryhmässä ja oikein mukava ryhmä olikin! Päivät hurahtivat nopeasti ja toivottavasti sain jotakin uutta koirakoiden päähän iskostettua. Nanci pääsi myös näyttämään klikkeritreeniä, mahtavaa häiriötreeniä meille kun katselevia koirakoita oli parisenkymmentä. Hienosti Nanci keskittyi vain minuun ja tarjosi jotain koko ajan, eniten tietenkin peruutusta kun sitä on nyt vahvisteltu. Näytettiin mm. namialustatreeniä ja mitä namialustalla voi tehdä, pieniä signaaleja tarjoamisen vahvistamiseksi, käskysanan lisäämistä treenattavaan liikkeeseen jne. Nancilla ainakin oli superkivaa.
Parasta leirillä oli kuitenkin Lucan Reponi-pentujen tapaaminen. Koko pentue oli paikan päällä yhteisessä mökissä ja järkkäsimme useaan otteeseen Lucalle mahdollisuuden tavata jälkikasvuaan. Voi mitä iloisia ja innokkaita harrastuskoiran alkuja näistä pennuista on kehittynytkään! Kaikille yhteistä oli avoin ja iloinen luonne ja reipas ja rempseä elämänasenne, joten näyttää Luca jotain itsestäänkin periyttävän!
Toki oma osansa on iloisella Rilla-emälläkin ja ahkeralla kasvattelijatäti-Riikalla... Ja tietenkin suurin kiitos kuuluu kaikille väiden pentujen omistajille, jotka ovat muokanneet koiristaa näin iloisen joukon tollereita. Teidät oli kaikki suuri ilo tavata!Kiitokset mökkiseurasta Claudialle, Minna, Marjalle ja Kaisalle! Kuvia leiriltä seuraa lähipäivinä.
5.6
Tämä ei voi olla totta. Kirjoitin juuri älyttömän pitkän sepustuksen meidän viime aikojen kuulumisista ja sitten jotain tapahtui ja koko teksti katosi bittiavaruuteen! Voi hemmetti... Tässä siis hieman lyhyemmin ihan siltä varalta että näin käy taas.
27.5 oltiin Lucan kanssa Lentsun kurssilla Kupittaalla. Ohjelmassa peruuttamista, jota Lucan kanssa treenailtiin klikkerillä hurjasti kotona, ja kyllähän se sen kotona osaa... Ainoa ongelma tässä on kohoavat kierrokset jotka näkyvät haukkumisena. Todettiin meillä olevan johtajuus-ongelma, heh heh Ei vaan, Luca siis yksinkertaisesti komentaa mua antamaan namin jo ja tähän auttoi se kun laitoinkin käden selän taakse.
Seuraamista treenailtiin, tai siis siinä oikeaa paikkaa ja kontaktia, Lucalle ja mulle treeniksi ekan askeleen rauhoittamista, eli eka askel hitaasti niin kontakti pysyy tosi hyvin! Paikkaa hiottiin niin että koiran pitäisi koskea päällään reiteen seuratessa, Luca ei tätä oikein tajunnut, enkä oikein minäkään kun en ole ikinä tykännyt puskemisesta seuraamisessa, se näyttää niin raskaalta. Muta toki Lucan seuraamista olisi hyvä tiivistyttää ja kiinteyttää, siitä en kiistele.
Temppuiltiin myös, temppuina kisoissa viretilaa kohttavat hyppääminen ja käden koskettaminen, nämä siis pienillä avuilla niin ettei niistä tuomari voi mitään sanoa. Lucallehan on oli jo tuttua hyppiä mua päin puskii-käsyllä, nyt vaan korostin käsimerkkiä ja sitten liikuin alta pois jotta liikkeestä tuli sellainen iloinen hypähdys. Kättä piti koskea kuonolla hypähtämällä sivulla, tässä meni Lucalla hetki jos toinenkin, ehkäpä kotona voimme tätäkin lisä treenailla.
Molemmat paikallaolot Luca teki hyvin, viimeisessä makuussa kun toinen koirakko teki hyppynoutoa sen edessä Luca vaihtoi lonkkalle, tähän ohjeeksi opettaa se menemään suoraan jo aloitusvaiheessa lonkalle. Haisteli hiukan, kävin näkösällä muistuttamassa olemassaolostani ja siitä että voin tulla hyvin vihaiseksi jos Luca haistelee maata tai pyörittää päätään. Hyvin muisti tämän asian.
Hyppynoutoa tehtiin niin että seistiin esteen sivulla ja heitettiin samalle puolelle vinoon. Ollaan me toki vinoja tehty mutta olen itse ollut aina oikealla paikalla esteen takana ja vaan heittänyt kapulan vinoon. Tätä ei siis oikein osattu koska ensinnäkään en tajunnut että voin oikeasti auttaa koiraa tosi paljon jotta se pääsee yli ja toiseksi palkata sen noudosta vaikkei se hyppääkään kosa koira teki silloin oikein ja minä väärin kun en auttanut tarpeeksi. En tätä tajunut ja aiheutin Lucalle ihan turhaan epäluuloisuutta ja sen into laski selvästi kun kutsuin sitä jatuvasti kapulalta takaisin. Vasta kysyttyäni tarkennusta asiaan sain sitten nämä ohjeet, jotka auttoivatkin meitä paljon. En nimittäin halua että Luca on yhtään epäluuloinen noudossa, sen noudot kun on olleet yt superiloisia ja nopeita, lukuunottamatta metskua ruoholta mutta siitä myöhemmin.
2.6 Riitta Korrin VOI / EVL -kurssi Helsingissä ja mukana taas Luca. Anun kanssa ajeltiin kolmannelle kurssikerralle ja tällä kertaa aloitettiin ihan perus kontaktitreeneistä niin että koira sivulle ja katsekontakti, jonka jälkeen Riitta tuli lelun kanssa häiritsemään. Tämä Lucalla tosi vahva, peilitreenit on auttaneet! Sitten kaukokäskyjä ringissä ristikkäin ja taas häirittynä lelulla. Luca keskittyi hyvin mutta eka seisomaan nousu katastrofaalinen metrin loikka eteenpäin, yäk. Muut hyviä. Otettiin lyhyet paikallaolot, taas lelulla häirittynä, Luca rauhassa ja nätisti, tosi hyvä.
Yksitellen katsottiin seuraamista, josta Luca sai nyt kehuja. On kuulemma parantunut viime kerrasta, hyvähyvä. Mun käsille liikettä lisää ja kädet juoksussa ylemmäs, tämä nostatti Lucankin virettä. Paljon palkkaa täyskäännösten jälkeen ja luottoa koiraan, käännökset oli tosi hyviä ja silti minä jallitin että missä se koira tulee...
Toisena hommana vapaavalintainen nouto, Lucalla siis metsku. Hiekalla kympin suoritus ja Riitta kyseli että mikäs ongelma tuossa muka on. Minä ehdotin kokeilua ruoholla, joka on ollut paljon huonompi aina. Ja niin se oli nytkin, tai siis se oli surkea. Luca jäi vaan kapulalle seisomaan. Riitta haki lopulta kapulan pois ja tehtiin hiekalla uusiksi, taas tosi upea ja nopea nouto. Sitten ruoholla ja taas kyttäsi. Laitettiin nameja mun selän taakse niinkuin ollaan joskus namialustallakin tehty, sitten Luca lopulta murahteli ja tuuppi kapulaa niin että sai sen suuhun. Meidän ukko on lihansyöjä eikä kasviksia suuhunsa pistä, ruohoa hyi! Luca siirtyykin nyt sitten ulkoruokintaan eli aamuin illoin sen tehtävänä on vain ja ainoastaan tuoda äiskälle ruohikosta metallikapula ja ruokaa tulee.
Mitäs sitten muut on tehneet... Nanci kävi ekalla verijäljellä ja jäljesti hienosti, mun pitää vaan oppia luottamaan siihen. Hyvät kulmat ja ojanylitykset, matkalla olisi kerran jäänyt kierimään peuranjätösiksissä ja kerran olisi lähtenyt riistan jäljille mutta tekikin sitten vaan lenkin. Muutenkin muutama tarkastuslenkki, mutta takaisin jäljelle. Hyvä avaus siis. Tokoiltu ollaan päivittäin, aamun-illoin yksi liike ja jonkin temppu tai yhteistä leikkiä ihan vaan yhteistyön vahvistamiseksi. Ollaan tehty noudon eri osia klikkerin kanssa, ruutua namialaustalla ja ilman hakien oikeaa paikkaa, kaukokäskyjä peruutusleikillä ja takapalkalla, seuraamista lelujen ja ruokakuppien ympäri, luoksetulon stoppeja kiertoleikillä ja vauhtiluoksetuloja läpijuoksuna yms. Paljon kaikkea mutta ennenkaikkea vaihtelevasti. Kisamaista treeniä pitäisi myös nyt pariin kertaan tehdä ennen seuraavia kisoja ja olen luvannut Nancille lomaa jos se itsensä nyt voittaja-luokkaan nostaa kesän aikana.
Oona on opetellut päänkäyttöä, sillä kun on ongelmana että heti kun lopetan käskyttämisen se alkaa haukkua ja nostaa kierroksia. Nyt ollaankin treenattu sivulletulon tarjoamista, eli heti jos mitään ei tapahdu, Oona tulee sivulle ilman mitään käskyä ja saa siitä palkan. Valehtelematta tämä vaati kolme toistoa ja se oli siinä. Nyt tarjoaa sivulletuloa heti haukkumisen sijaan, hienoa! Lisäksi Oonalla on ollut tehokuuri tunnarissa, vielä se on epävarma ja jos on liikaa kierroksia ei haistele kunnolla. Ollaan kuitenkin aina lopetettu onnistumiseen.
Tämä ei voi olla totta. Kirjoitin juuri älyttömän pitkän sepustuksen meidän viime aikojen kuulumisista ja sitten jotain tapahtui ja koko teksti katosi bittiavaruuteen! Voi hemmetti... Tässä siis hieman lyhyemmin ihan siltä varalta että näin käy taas.
27.5 oltiin Lucan kanssa Lentsun kurssilla Kupittaalla. Ohjelmassa peruuttamista, jota Lucan kanssa treenailtiin klikkerillä hurjasti kotona, ja kyllähän se sen kotona osaa... Ainoa ongelma tässä on kohoavat kierrokset jotka näkyvät haukkumisena. Todettiin meillä olevan johtajuus-ongelma, heh heh
Ei vaan, Luca siis yksinkertaisesti komentaa mua antamaan namin jo ja tähän auttoi se kun laitoinkin käden selän taakse. Seuraamista treenailtiin, tai siis siinä oikeaa paikkaa ja kontaktia, Lucalle ja mulle treeniksi ekan askeleen rauhoittamista, eli eka askel hitaasti niin kontakti pysyy tosi hyvin! Paikkaa hiottiin niin että koiran pitäisi koskea päällään reiteen seuratessa, Luca ei tätä oikein tajunnut, enkä oikein minäkään kun en ole ikinä tykännyt puskemisesta seuraamisessa, se näyttää niin raskaalta. Muta toki Lucan seuraamista olisi hyvä tiivistyttää ja kiinteyttää, siitä en kiistele.
Temppuiltiin myös, temppuina kisoissa viretilaa kohttavat hyppääminen ja käden koskettaminen, nämä siis pienillä avuilla niin ettei niistä tuomari voi mitään sanoa. Lucallehan on oli jo tuttua hyppiä mua päin puskii-käsyllä, nyt vaan korostin käsimerkkiä ja sitten liikuin alta pois jotta liikkeestä tuli sellainen iloinen hypähdys. Kättä piti koskea kuonolla hypähtämällä sivulla, tässä meni Lucalla hetki jos toinenkin, ehkäpä kotona voimme tätäkin lisä treenailla.
Molemmat paikallaolot Luca teki hyvin, viimeisessä makuussa kun toinen koirakko teki hyppynoutoa sen edessä Luca vaihtoi lonkkalle, tähän ohjeeksi opettaa se menemään suoraan jo aloitusvaiheessa lonkalle. Haisteli hiukan, kävin näkösällä muistuttamassa olemassaolostani ja siitä että voin tulla hyvin vihaiseksi jos Luca haistelee maata tai pyörittää päätään. Hyvin muisti tämän asian.
Hyppynoutoa tehtiin niin että seistiin esteen sivulla ja heitettiin samalle puolelle vinoon. Ollaan me toki vinoja tehty mutta olen itse ollut aina oikealla paikalla esteen takana ja vaan heittänyt kapulan vinoon. Tätä ei siis oikein osattu koska ensinnäkään en tajunnut että voin oikeasti auttaa koiraa tosi paljon jotta se pääsee yli ja toiseksi palkata sen noudosta vaikkei se hyppääkään kosa koira teki silloin oikein ja minä väärin kun en auttanut tarpeeksi. En tätä tajunut ja aiheutin Lucalle ihan turhaan epäluuloisuutta ja sen into laski selvästi kun kutsuin sitä jatuvasti kapulalta takaisin. Vasta kysyttyäni tarkennusta asiaan sain sitten nämä ohjeet, jotka auttoivatkin meitä paljon. En nimittäin halua että Luca on yhtään epäluuloinen noudossa, sen noudot kun on olleet yt superiloisia ja nopeita, lukuunottamatta metskua ruoholta mutta siitä myöhemmin.
2.6 Riitta Korrin VOI / EVL -kurssi Helsingissä ja mukana taas Luca. Anun kanssa ajeltiin kolmannelle kurssikerralle ja tällä kertaa aloitettiin ihan perus kontaktitreeneistä niin että koira sivulle ja katsekontakti, jonka jälkeen Riitta tuli lelun kanssa häiritsemään. Tämä Lucalla tosi vahva, peilitreenit on auttaneet!
Sitten kaukokäskyjä ringissä ristikkäin ja taas häirittynä lelulla. Luca keskittyi hyvin mutta eka seisomaan nousu katastrofaalinen metrin loikka eteenpäin, yäk. Muut hyviä. Otettiin lyhyet paikallaolot, taas lelulla häirittynä, Luca rauhassa ja nätisti, tosi hyvä.Yksitellen katsottiin seuraamista, josta Luca sai nyt kehuja. On kuulemma parantunut viime kerrasta, hyvähyvä. Mun käsille liikettä lisää ja kädet juoksussa ylemmäs, tämä nostatti Lucankin virettä. Paljon palkkaa täyskäännösten jälkeen ja luottoa koiraan, käännökset oli tosi hyviä ja silti minä jallitin että missä se koira tulee...
Toisena hommana vapaavalintainen nouto, Lucalla siis metsku. Hiekalla kympin suoritus ja Riitta kyseli että mikäs ongelma tuossa muka on. Minä ehdotin kokeilua ruoholla, joka on ollut paljon huonompi aina. Ja niin se oli nytkin, tai siis se oli surkea. Luca jäi vaan kapulalle seisomaan. Riitta haki lopulta kapulan pois ja tehtiin hiekalla uusiksi, taas tosi upea ja nopea nouto. Sitten ruoholla ja taas kyttäsi. Laitettiin nameja mun selän taakse niinkuin ollaan joskus namialustallakin tehty, sitten Luca lopulta murahteli ja tuuppi kapulaa niin että sai sen suuhun. Meidän ukko on lihansyöjä eikä kasviksia suuhunsa pistä, ruohoa hyi!
Luca siirtyykin nyt sitten ulkoruokintaan eli aamuin illoin sen tehtävänä on vain ja ainoastaan tuoda äiskälle ruohikosta metallikapula ja ruokaa tulee.Mitäs sitten muut on tehneet... Nanci kävi ekalla verijäljellä ja jäljesti hienosti, mun pitää vaan oppia luottamaan siihen. Hyvät kulmat ja ojanylitykset, matkalla olisi kerran jäänyt kierimään peuranjätösiksissä ja kerran olisi lähtenyt riistan jäljille mutta tekikin sitten vaan lenkin. Muutenkin muutama tarkastuslenkki, mutta takaisin jäljelle. Hyvä avaus siis. Tokoiltu ollaan päivittäin, aamun-illoin yksi liike ja jonkin temppu tai yhteistä leikkiä ihan vaan yhteistyön vahvistamiseksi. Ollaan tehty noudon eri osia klikkerin kanssa, ruutua namialaustalla ja ilman hakien oikeaa paikkaa, kaukokäskyjä peruutusleikillä ja takapalkalla, seuraamista lelujen ja ruokakuppien ympäri, luoksetulon stoppeja kiertoleikillä ja vauhtiluoksetuloja läpijuoksuna yms. Paljon kaikkea mutta ennenkaikkea vaihtelevasti. Kisamaista treeniä pitäisi myös nyt pariin kertaan tehdä ennen seuraavia kisoja ja olen luvannut Nancille lomaa jos se itsensä nyt voittaja-luokkaan nostaa kesän aikana.
Oona on opetellut päänkäyttöä, sillä kun on ongelmana että heti kun lopetan käskyttämisen se alkaa haukkua ja nostaa kierroksia. Nyt ollaankin treenattu sivulletulon tarjoamista, eli heti jos mitään ei tapahdu, Oona tulee sivulle ilman mitään käskyä ja saa siitä palkan. Valehtelematta tämä vaati kolme toistoa ja se oli siinä. Nyt tarjoaa sivulletuloa heti haukkumisen sijaan, hienoa! Lisäksi Oonalla on ollut tehokuuri tunnarissa, vielä se on epävarma ja jos on liikaa kierroksia ei haistele kunnolla. Ollaan kuitenkin aina lopetettu onnistumiseen.
23.5
Claudia tuli meille yökylään ja käytiin ilta-auringossa kuvailemassa hiukan koiriani nyt kun ne kerrankin ovat kaikki edes jonkinmoisessa karvassa samaan aikaan. Oonan oli kuvien aikaan edelleen märkä, mutta tollerit jo sentään vähän kuivempia, pörröisiä vain. Suurkiitokset Claudialle näistä kauniista kuvista!
Koko poppoo: Nanci, Oona, Luca
Nanci:
Luca:
Oona:
Nanci, takana Luca:
Nanci:
Nanci:
Oona:
Luca:
Luca:
Luca:
Luca, joka läähätti melkein kaikissa kuvissa..:
Koko poppoo odottaa namia, kuka milläkin keinolla sen kuvittelee saavansa:
Nämä kaikki kuvat siis ottanut Claudia Erälahti.
Claudia tuli meille yökylään ja käytiin ilta-auringossa kuvailemassa hiukan koiriani nyt kun ne kerrankin ovat kaikki edes jonkinmoisessa karvassa samaan aikaan. Oonan oli kuvien aikaan edelleen märkä, mutta tollerit jo sentään vähän kuivempia, pörröisiä vain. Suurkiitokset Claudialle näistä kauniista kuvista!
Koko poppoo: Nanci, Oona, Luca
Nanci:
Luca:
Oona:
Nanci, takana Luca:
Nanci:
Nanci:
Oona:
Luca:
Luca:
Luca:
Luca, joka läähätti melkein kaikissa kuvissa..:
Koko poppoo odottaa namia, kuka milläkin keinolla sen kuvittelee saavansa:
Nämä kaikki kuvat siis ottanut Claudia Erälahti.
21.5
Tokokisat Porissa Nancin kanssa. Tuomarina Markku Santamäki. Tulokseksi meille tänään 159 pistettä ja AVO2. Voitte uskoa, miltä tämä tuntui... Lievästi sanottuna otti päähän ja jonkin verran! Kirjoitan pidemmän koesepustuksen myöhemmin, mutta meidän ykköstuloksesta pahiten tiputti luoksetulo, jonka stoppia ei löytynyt, vaikka se on Nancilla tosi pitkään jo hyvin toiminut. Harmi homma, mutta nuoren koiran kanssa kisatessa aina sattuu ja rutiiniahan me vaan haetaan. Haluaisin nimittäin tse oppia kisaamaan tuon koiran kanssa. Se ei ole helppoa, niinuin ei aiempienkaan kanssa, paitsi että nyt mulla on käsissäni viritetty vieteri joka keksii hommaa nanosekunnissa, jos en ole valppaana.
Tokokisat Porissa Nancin kanssa. Tuomarina Markku Santamäki. Tulokseksi meille tänään 159 pistettä ja AVO2. Voitte uskoa, miltä tämä tuntui... Lievästi sanottuna otti päähän ja jonkin verran! Kirjoitan pidemmän koesepustuksen myöhemmin, mutta meidän ykköstuloksesta pahiten tiputti luoksetulo, jonka stoppia ei löytynyt, vaikka se on Nancilla tosi pitkään jo hyvin toiminut. Harmi homma, mutta nuoren koiran kanssa kisatessa aina sattuu ja rutiiniahan me vaan haetaan. Haluaisin nimittäin tse oppia kisaamaan tuon koiran kanssa. Se ei ole helppoa, niinuin ei aiempienkaan kanssa, paitsi että nyt mulla on käsissäni viritetty vieteri joka keksii hommaa nanosekunnissa, jos en ole valppaana.
20.5
Olenkin vallan unohtanut muuten laittaa tänne sivuille, että Jalostusneuvojien Peruskurssin lopputentin tulokset tulivat ja minun testini meni läpi!
Olenkin vallan unohtanut muuten laittaa tänne sivuille, että Jalostusneuvojien Peruskurssin lopputentin tulokset tulivat ja minun testini meni läpi!
Tässä kuvia meidän viimeviikkoisesta pupujäljestyksestä. Mun kuvaajanlahjat on kyllä nyt hukkuneet näiden kuvien osalta johonkin, sillä näistä tuli tosi epätarkkoja kun oli sen verran jo hämärää... Lucasta en saanut kuin yhden, josta ylipäätänsä erottui koira ja jokin epämääräinen pupuntapainen suussa...
17.5
Hamina Kr ja tollerit mukana. Ajoin pitkän matkan kuullakseni toisen koirani olevan nartuksi liian lihaksikas ja toisella oli liian pyöreä kallo ja epävakaat liikkeet, eli mukaan kaksi punaista muovinpalaa, matkalta vielä sakot ylinopeudesta ja kiitos hei!
Tuli sitten melkoisen kallis reissu meille... Mutta tosiaan tuomarina Roberto Schill Romaniasta, eli lähdimme matkaan täysin vailla ennakko-odotuksia. Ensin oli Lucan vuoro ja Lucan liikkeet tosiaan kostautuivat tänään joten herralle sitten EH. Sitten Nanci kehään ja Nancin kohdalla tuomari katseli sitä sitten hetken aikaan, juoksutti, arvosteli ja kehäsihteeri antoi meille punaisen nauhan, eli Nancillekkin EH. Kuulin kehäsihteerin kysyvät tuomarilta että "you mean too masculin?" ja tuomari sanoi että "no, too muscular, too much muscles for a female", mutta arvostelussa kuitenkin luki vain että "female in slowly over-condition", tuomari kirjoitti tämän kehäsihteerille lappuun kun eivät päässeet ilmeisesti kielimuurin yli muutoin..! Eli Nanci on kai nyt sitten liian timmissä kunnossa näyttelyyn, miten näin voi olla? Nancilla on nyt todella upea karva ja karvasta ja luonteestaan se sai nytkin kehuja, oikeastaan arvostelussa oli kaikki muu excellentiä paitsi kaulan tulisi olla pidempi. Hassu tuomari, yleensä en tuomareita kovasti moiti koska jokaisella on oma tyylinsä ja mielipiteensä, mutta minusta oli halventavaa että hän arvosteli koko kehän aurinkolasit päässä! Haminan Bastioni-areena on katettu, joten sinne ei edes aurinko pääse häikimään ja minusta on hullua että maksamme ison rahan (niin no, minä varsinkin noiden 200e sakkojen kanssa!) siitä että saamme koiramme arvosteltavaksi näyttelyyn eikä tuomari vaivaudu edes ottamaan aurinkolaseja päästään! Seuraavan kerran vien jonkin buff-koiran tms. hänen arvosteltavakseen, tulisi varmasti erinomainen kun ei värejä kunnolla erota. Sellainen päivä meillä sitten tänään! Lähdinkin sitten palattuani reissusta koko iltapäiväksi ajelemaan harrikalla ja tulin kotiin vasta illemmalla kun alkoi taas tuntua mukavammalta... Tuon prätkän kanssa kun ei tule noita sakkoja niin helposti otettua on sen kanssa niin paljon varovaisempi kuitenkin kuin mitä autolla ajellessa on ja tuulikin rupeaa niin kovasti painamaan jos liian kovaa menee!
Illalla treenasin koirien kanssa hiukan klikkeritemppuja, Luca pitää nyt opettaa peruuttamaan kunnolla, Nanci treenaa jo aiemmin aloittamaamme kuolleen esittämistä ja Oonan bravuuri on mahduttautua pikku jakkaralle istumaan. Lisäksi meillä perjantain pupujäljellä ollut pupu pääsi viimeiselle matkalleen eli treenailin sillä ihan perusnoutoa ja kantamista molemien tollojen kanssa.
Hamina Kr ja tollerit mukana. Ajoin pitkän matkan kuullakseni toisen koirani olevan nartuksi liian lihaksikas ja toisella oli liian pyöreä kallo ja epävakaat liikkeet, eli mukaan kaksi punaista muovinpalaa, matkalta vielä sakot ylinopeudesta ja kiitos hei!
Tuli sitten melkoisen kallis reissu meille... Mutta tosiaan tuomarina Roberto Schill Romaniasta, eli lähdimme matkaan täysin vailla ennakko-odotuksia. Ensin oli Lucan vuoro ja Lucan liikkeet tosiaan kostautuivat tänään joten herralle sitten EH. Sitten Nanci kehään ja Nancin kohdalla tuomari katseli sitä sitten hetken aikaan, juoksutti, arvosteli ja kehäsihteeri antoi meille punaisen nauhan, eli Nancillekkin EH. Kuulin kehäsihteerin kysyvät tuomarilta että "you mean too masculin?" ja tuomari sanoi että "no, too muscular, too much muscles for a female", mutta arvostelussa kuitenkin luki vain että "female in slowly over-condition", tuomari kirjoitti tämän kehäsihteerille lappuun kun eivät päässeet ilmeisesti kielimuurin yli muutoin..! Eli Nanci on kai nyt sitten liian timmissä kunnossa näyttelyyn, miten näin voi olla? Nancilla on nyt todella upea karva ja karvasta ja luonteestaan se sai nytkin kehuja, oikeastaan arvostelussa oli kaikki muu excellentiä paitsi kaulan tulisi olla pidempi. Hassu tuomari, yleensä en tuomareita kovasti moiti koska jokaisella on oma tyylinsä ja mielipiteensä, mutta minusta oli halventavaa että hän arvosteli koko kehän aurinkolasit päässä! Haminan Bastioni-areena on katettu, joten sinne ei edes aurinko pääse häikimään ja minusta on hullua että maksamme ison rahan (niin no, minä varsinkin noiden 200e sakkojen kanssa!) siitä että saamme koiramme arvosteltavaksi näyttelyyn eikä tuomari vaivaudu edes ottamaan aurinkolaseja päästään! Seuraavan kerran vien jonkin buff-koiran tms. hänen arvosteltavakseen, tulisi varmasti erinomainen kun ei värejä kunnolla erota. Sellainen päivä meillä sitten tänään! Lähdinkin sitten palattuani reissusta koko iltapäiväksi ajelemaan harrikalla ja tulin kotiin vasta illemmalla kun alkoi taas tuntua mukavammalta... Tuon prätkän kanssa kun ei tule noita sakkoja niin helposti otettua on sen kanssa niin paljon varovaisempi kuitenkin kuin mitä autolla ajellessa on ja tuulikin rupeaa niin kovasti painamaan jos liian kovaa menee! Illalla treenasin koirien kanssa hiukan klikkeritemppuja, Luca pitää nyt opettaa peruuttamaan kunnolla, Nanci treenaa jo aiemmin aloittamaamme kuolleen esittämistä ja Oonan bravuuri on mahduttautua pikku jakkaralle istumaan. Lisäksi meillä perjantain pupujäljellä ollut pupu pääsi viimeiselle matkalleen eli treenailin sillä ihan perusnoutoa ja kantamista molemien tollojen kanssa.
Nancin Tanskanreissun arvostelut tulevat tässä:
Näyttely NUO-ERI, NUK1, PN-4
Narttu 20kk, erinomainen tyyppi, feminiininen pää ja ilme, hyvänmalliset kolmiomaiset korvat, vahva ylälinja ja hyvinasettunut häntä, oikeanlaiset olkapäät, erinomaiset kulmaukset edessä ja takana, vahva luusto, hyvät käpälät, tasapainoiset liikkeet tosin hieman ahtaat takaa, erinomainen turkki.
Ja tokokoe LP1 164,5 /180 pistettä, ensin liike ja sitten tuomarin kommentit
Hampaiden näyttö 9 : I should tell the handler to show the back teeth too, otherwise ok.
Remmissä seuraaminen 8 : A pair of straight lines? excellent commands by the steps, a nice follow
Seisominen 10 : Excellent
Hyppy 9,5 : A little uncorrect heel (tuomari tarkoitti sanalla heel perusasentoa)
Kaukokäskyt 9 : Extra command
Luoksetulo 9,5 : A little uncorrect heel in the end
Tunnistusnouto 9 : Correct one is brought back and dropped in the end
Paikallamakuu 8,5 : Couple of extra signs
Kokonaisvaikutelma 10 : Lovely co-operation between the dog and the handler. Very obidient dog and a very disciplined handler.
Näyttely NUO-ERI, NUK1, PN-4
Narttu 20kk, erinomainen tyyppi, feminiininen pää ja ilme, hyvänmalliset kolmiomaiset korvat, vahva ylälinja ja hyvinasettunut häntä, oikeanlaiset olkapäät, erinomaiset kulmaukset edessä ja takana, vahva luusto, hyvät käpälät, tasapainoiset liikkeet tosin hieman ahtaat takaa, erinomainen turkki.
Ja tokokoe LP1 164,5 /180 pistettä, ensin liike ja sitten tuomarin kommentit
Hampaiden näyttö 9 : I should tell the handler to show the back teeth too, otherwise ok.
Remmissä seuraaminen 8 : A pair of straight lines? excellent commands by the steps, a nice follow
Seisominen 10 : Excellent
Hyppy 9,5 : A little uncorrect heel (tuomari tarkoitti sanalla heel perusasentoa)
Kaukokäskyt 9 : Extra command
Luoksetulo 9,5 : A little uncorrect heel in the end
Tunnistusnouto 9 : Correct one is brought back and dropped in the end
Paikallamakuu 8,5 : Couple of extra signs
Kokonaisvaikutelma 10 : Lovely co-operation between the dog and the handler. Very obidient dog and a very disciplined handler.
15.5
Aksaa kera koko poppoon. Ensin oli Nancin ryhmä, tehtiin erilaisia lyhyitä ohjauspätkiä. Tänään Nanci päätti keksiä sitten asian, jota ei ole koskaan ennen tehnyt ja olen vain odottanut että se tämänkin keksii. Se nimittäin havaitsi että esteistä voi kulkea rimojen alitsekin! Tämä tuli ilmi kun harjoiteltiin takaakiertoja 65cm esteillä ja kun asia ei ollut Nancille aivan selvä niin tuli alta. Laskettiin sitten rimoja ja nyt tuli hyvin. Ihanan ohjattavissa se kyllä on, pidän siitä kovasti. Sitten tehtiin radanpätkää jossa oli hyppyjä, kepit ja putki, tämä meill meni tosi hvyin mutta kun käänsimme radan toisinpäin ja putki oli nyt pimeään kulmaan ja eteenlähetys kepeiltä kahdelle hypylle, tuli meille hiukan hankaluuksia. Ensin tökki hypyt kun Nanci ei voinu irrota tarpeeksi eteen. Ratkaistiin tämä laittamalla namikuppi suoran päähän, jolloin keskittyminen katosi ja kepit rupesivat tökkimään. No, teimme sitten niin että Anu piti kuppia siihen asti että Nanci tuli kepeiltä ja laski sen sitten maahan, jolloin Nanci meni aivan suoraan sille ja jopa hyppäsi esteet mennessään! Eli kyllä se jotain hommasta tietää..
Välissä otin Oonan kanssa hiukan treeniä, kaikki muut esteet meni tosi hyvin kontaktitkin, mutta hypyt on edelleen herkkiä. Rima tippui muutaman kerran, mutta aloin keskittymään omaan ohjaukseeni paremmin enkä vain roiskinut sitä esteille jolloin Oonakin alkoi hypätä paremmin. Kivaa sillä oli ainakin!
Lucan kanssa mentiin pari rataa, herralla oli virtaa melkoisesti ja hyvä niin. Tykkän niin kovasti tehdä sen kanssa kun se on innokas, vaikkakin sitten joudun itse olemaan entistä tarkempi kaikessa. Lyhennelmänä treeneistämme kerrottakoon että Lucalla oli muuten hyvät kontaktit, mutta puomilla hutiloi kerran. Onnistumistakin kuitenkin tuli kun sain sen menemään kepit "väärältä puolelta" ja Luca haki aivan itse oikean kohdan mistä mennä kepit sisään! Jee!
Aksaa kera koko poppoon. Ensin oli Nancin ryhmä, tehtiin erilaisia lyhyitä ohjauspätkiä. Tänään Nanci päätti keksiä sitten asian, jota ei ole koskaan ennen tehnyt ja olen vain odottanut että se tämänkin keksii. Se nimittäin havaitsi että esteistä voi kulkea rimojen alitsekin! Tämä tuli ilmi kun harjoiteltiin takaakiertoja 65cm esteillä ja kun asia ei ollut Nancille aivan selvä niin tuli alta. Laskettiin sitten rimoja ja nyt tuli hyvin. Ihanan ohjattavissa se kyllä on, pidän siitä kovasti. Sitten tehtiin radanpätkää jossa oli hyppyjä, kepit ja putki, tämä meill meni tosi hvyin mutta kun käänsimme radan toisinpäin ja putki oli nyt pimeään kulmaan ja eteenlähetys kepeiltä kahdelle hypylle, tuli meille hiukan hankaluuksia. Ensin tökki hypyt kun Nanci ei voinu irrota tarpeeksi eteen. Ratkaistiin tämä laittamalla namikuppi suoran päähän, jolloin keskittyminen katosi ja kepit rupesivat tökkimään. No, teimme sitten niin että Anu piti kuppia siihen asti että Nanci tuli kepeiltä ja laski sen sitten maahan, jolloin Nanci meni aivan suoraan sille ja jopa hyppäsi esteet mennessään! Eli kyllä se jotain hommasta tietää..
Välissä otin Oonan kanssa hiukan treeniä, kaikki muut esteet meni tosi hyvin kontaktitkin, mutta hypyt on edelleen herkkiä. Rima tippui muutaman kerran, mutta aloin keskittymään omaan ohjaukseeni paremmin enkä vain roiskinut sitä esteille jolloin Oonakin alkoi hypätä paremmin. Kivaa sillä oli ainakin!
Lucan kanssa mentiin pari rataa, herralla oli virtaa melkoisesti ja hyvä niin. Tykkän niin kovasti tehdä sen kanssa kun se on innokas, vaikkakin sitten joudun itse olemaan entistä tarkempi kaikessa. Lyhennelmänä treeneistämme kerrottakoon että Lucalla oli muuten hyvät kontaktit, mutta puomilla hutiloi kerran. Onnistumistakin kuitenkin tuli kun sain sen menemään kepit "väärältä puolelta" ja Luca haki aivan itse oikean kohdan mistä mennä kepit sisään! Jee!
14.5
Lucan kanssa Lentsun kurssilla osa 2 / 5. Tänään aloitimme vanhan kertauksesta ja Lucan piti näyttää tarjoamista poimimalla oma-aloitteisesti tunnarikapula maasta ja tulemalla sivulle. Sujuihan tämä jo nopeammin kuin viimeksi, muttei vieläkään ihan ongelmitta. Tosin empä asiaa niin kovasti treenannutkaan kun en halunnut sen alkavan poimia kapuloita haistelematta ennen kisoja. Sitten kisattiin leikkimielisesti kaukojen kanssa, testattiin kuka pystyi tekemään asennonvaihdon kauimpaa ja ensin valkattiin asento itse, sitten edellinen päätti seuraavan suorittaman asennon ja viimeiseksi tehtiin asenonvaihto selin koiraan päin. Hienostihan tämä Lucalta sujui, tosin kerran meille määrättiin maahan-seiso ja siinä poitsu eteni taas, tämä onkin meidän suurin ongelma kaukoissa. Kaukoja tehtiin myös puunkierrolla, Lucalla vauhtia kiertoon riitti ja sen maahanmeno venyi tietekin hiukan. Kuitenkin kun meni maahan, tehtiin nopeasti vaihdot ja mun piti aina astua Lucaa askel lähemmäs kun teimme seisomista jottei edistä. Muutenkin leikinomaisissa kaukoissa se tahtoo innostua niin kovasti että hiukan hutiloi vaihdoissa, pitäisi kai löytää sellainen kultainen keskitie että kivaa saa olla muttei liian kivaa..
Sitten tehtiin namialustatreeniä, Lucallehan tämä on tuttua kun sitä on paljon tehty ja aivan innoissaan jätkä tästä taas olikin. Otettiin pitkää matkaa alustalle menoon ja sitten sellaista että koira vapautettiin alustalle mutta kutsuttiinkin sitten takaisin sivulle. Ekalla kerralla Luca oli hämmästynyt että mitäs nyt oikein kun alustalle aina pitää jäädä et saa namin ja nyt huudettiinki pois! Mutta tuli sivulle ja sai palkan, joten seuraava kerta olikin sitten jo helpompi.
Välihommana tehtiin vauhdikas ruutu johon vietiin yhdessä palkka. Tämä on aina ollut Lucalle helppoa, juosta suoraan namikupille! Täyttä laukkaa mentiin ja herra ihan tärisi vierelläni kun sanoin sille että missä ruutu on... Karkasikin sinne sekunnin liian aikaisin, mutta Lentsu sanoi ettei se tässä haittaa kun nyt ei treenattu paikalla pysymistä.
Lopuksi otettiin paikallaolot, ekana lyhyt istuminen ja sitten makuu. Lisäjännitystä toi ympäri koiria lihapullat kädessä kävelevä Lentsu, joka kävi palkkaamassa yhtä koiraa moneen otteeseen liikkeen aikana. Luca parka, joutui vaan katsomaan vierestä...
Kaikinpuolin olin tosi tyytyväinen Lucaan tänään, se oli koko ajan tosi innokas ja vauhdikas. Kai se tietää ettei meillä ole nyt kokeita tulossa ja ottaa vaan rennosti!
Lucan kanssa Lentsun kurssilla osa 2 / 5. Tänään aloitimme vanhan kertauksesta ja Lucan piti näyttää tarjoamista poimimalla oma-aloitteisesti tunnarikapula maasta ja tulemalla sivulle. Sujuihan tämä jo nopeammin kuin viimeksi, muttei vieläkään ihan ongelmitta. Tosin empä asiaa niin kovasti treenannutkaan kun en halunnut sen alkavan poimia kapuloita haistelematta ennen kisoja. Sitten kisattiin leikkimielisesti kaukojen kanssa, testattiin kuka pystyi tekemään asennonvaihdon kauimpaa ja ensin valkattiin asento itse, sitten edellinen päätti seuraavan suorittaman asennon ja viimeiseksi tehtiin asenonvaihto selin koiraan päin. Hienostihan tämä Lucalta sujui, tosin kerran meille määrättiin maahan-seiso ja siinä poitsu eteni taas, tämä onkin meidän suurin ongelma kaukoissa. Kaukoja tehtiin myös puunkierrolla, Lucalla vauhtia kiertoon riitti ja sen maahanmeno venyi tietekin hiukan. Kuitenkin kun meni maahan, tehtiin nopeasti vaihdot ja mun piti aina astua Lucaa askel lähemmäs kun teimme seisomista jottei edistä. Muutenkin leikinomaisissa kaukoissa se tahtoo innostua niin kovasti että hiukan hutiloi vaihdoissa, pitäisi kai löytää sellainen kultainen keskitie että kivaa saa olla muttei liian kivaa..
Sitten tehtiin namialustatreeniä, Lucallehan tämä on tuttua kun sitä on paljon tehty ja aivan innoissaan jätkä tästä taas olikin. Otettiin pitkää matkaa alustalle menoon ja sitten sellaista että koira vapautettiin alustalle mutta kutsuttiinkin sitten takaisin sivulle. Ekalla kerralla Luca oli hämmästynyt että mitäs nyt oikein kun alustalle aina pitää jäädä et saa namin ja nyt huudettiinki pois! Mutta tuli sivulle ja sai palkan, joten seuraava kerta olikin sitten jo helpompi.
Välihommana tehtiin vauhdikas ruutu johon vietiin yhdessä palkka. Tämä on aina ollut Lucalle helppoa, juosta suoraan namikupille!
Täyttä laukkaa mentiin ja herra ihan tärisi vierelläni kun sanoin sille että missä ruutu on... Karkasikin sinne sekunnin liian aikaisin, mutta Lentsu sanoi ettei se tässä haittaa kun nyt ei treenattu paikalla pysymistä.Lopuksi otettiin paikallaolot, ekana lyhyt istuminen ja sitten makuu. Lisäjännitystä toi ympäri koiria lihapullat kädessä kävelevä Lentsu, joka kävi palkkaamassa yhtä koiraa moneen otteeseen liikkeen aikana. Luca parka, joutui vaan katsomaan vierestä...
Kaikinpuolin olin tosi tyytyväinen Lucaan tänään, se oli koko ajan tosi innokas ja vauhdikas. Kai se tietää ettei meillä ole nyt kokeita tulossa ja ottaa vaan rennosti!
7.-10.5
Tanskanmaalla Nancin kanssa. Lähdin Nancin kanssa torstai-aamuna kohti Kööpenhaminaa ja Tanskan tolleriyhdistyksen järjestämää Toller Trippel -tapahtumaa. Kyseinen tapahtuma sisälsi metsästyskokeita, working testejä, tokokokeita, erikoisnäyttelyn jne. Lento meni hienosti ja palvelu sekä koneessa että lentokentillä oli erinomaista. Täytyy sanoa että vastedes lennän taas Blue1:lla, oli nimittäin oikein hyvää palvelua näin koiran kanssa matkustavan ihmisen näkökulmasta. Kööpenhaminan lentokentällä tapasimme Nancin kasvattajan, Elsbethin ja Elsbethin tanskalainen ystävä tuli meidät sieltä noutamaan. Hardy vei meidät leirintäalueelle ja taas olin oikein tyytyväinen. Siisti leirintäalue, ihanat rannat ympärillä, hyvä mökki ja koiria itsekkin omistava alueen omistaja takasivat viihtyvyyden viikonlopun yli. Torstaina keskityimme lähinnä palautumiseen matkasta ja kvimme syömässä tanskalaisten kanssa päivällistä. Perjantaina oli edessä aikainen herätys sillä lähdimme klo 05.30 valmistelemaan päivän metsästyskoepaikkaa. Kokeet alkoivat jo klo 8 ja nähtävää ja koettavaa riitti! Lucan morsmaikku Tekla oli kisaamassa myös ja sai hienosti tollerworkintestistä (riistalla) ALO1 :sen! Grattis Agneta och Tekla! Minua oikein harmitti, kun en ilmoittanut Nancia perjantaille kisaamaan, sillä tehtävät Tanskassa eivät olleet kovinkaan vaativia ja maasto oli todella helppoa Suomeen verrattuna. Hakuruutu oli rinteessä kasvavassa taimikossa, joita siis puita oli noin 1 per metri ja vesityöskentely hienohiekkaisessa joenrannassa, joen leveys noin 10 metriä... Ensi vuonna viisaampina matkaan! Illemmalla kokeen päätyttyä Nanci pääsi testaamaan erilaisia lintuja mitä kokeessa käytettiin ja saatiin käyttää myös damipyssyä. Sain paljon hyviä vinkkejä Nancin kanssa työskentelyyn ja se tekikin töitä reippaaseen tapaansa mitenkään liioittelematta. Veteen se karkasi kerran paukkunoutoon, mutta otimme homman uusiksi ja silloin onnistui. Nanci sai kovasti kehuja keskittymiskyvystään ja miellyttämisenhalustaan. Illalla menimme taas uuteen paikkaan syömään päivällistä ja Nanci sai levätä rauhassa mökissä.
Lauantaina edessä oli tokokisat. Nanci oli ilmoitettu LP1:seen ja sai hienosti 1-tuloksen pistein 164,5, täydet pisteet olivat 180. Tällä sijoituimme toiseksi, voittajan saadessa pisteitä 169. Vaati aikamoista keskittymistä osallistua kokeeseen, sillä puhuin vallan Nancin kasvattajan kanssa englantia tai ranskaa, tanskalaisille englantia jos Elsbeth oli lähellä, muutoin ruotsia ja kokeessa käskytys tuli ruotsiksi. Eli aikamoista kielikylpyä taas... Mutta selväksi tuli mitä mikäkin liike tarkoitti, kiitokset siitä Hardylle, joka ystävällisesti torstai-iltana näytti meille liikkeet oman koiransa kera joten tiesin edes vähän mitä odottaa. Laitan osa-alueiden pisteet tänne näkyviin, kunhan saan kassit purettua. Lauantai-iltana oli illanvietto, hyvää ruokaa ja hirmuinen määrä punaviiniä, kylähän sen sitten tietää miten siinä kävi, humalassa oli koko porukka, min mukaanlukien!
Sunnuntaina oli vielä näyttely, jossa oli nelisenkymmentä koiraa. Narttuja oli reilu parikymmentä ja minua tietenkin jännitti, vaikkei me näyttelyn vuoksi tuonne tietenkään menty. Tiukkaa linjaa pitänyt tuomari jakoi erinomaisia hyvin vähän, paristykymmenestä nartusta viisi sai erinomaisen. Nanci sijoittui paras narttu -kehässä neljänneksi kahden valion ja yhden erittäin kauniin avoimen luokan nartun jälkeen, joten arvata saattoi että olin todella yllättynyt! Tuomari sanoi että pitää Nancista hyvin paljon, mutta Nanci on kuulemma vielä niin nuori ja sen pitäisi olla kehässä hieman energisempi. Nanci oli kyllä hurjan väsynyt, ennemmin sellainen perässä laahattava lehmä kuin innokas oma itsensä... Mutta oli kyllä kiva sijoittua kyseisessä näyttelyssä. Arvostelu oli myös erinomainen, laitan senkin tänne myöhemmin.
Loppuhuipennuksena koko viikonlopulle oli Nancin saama palkinto "Paras ulkomainen koira", joka siis laskettiin sekä käyttö- että näyttelytulosten perusteella. Olin tästä todella iloinen saimme repun täytteeksi aitoa tanskalaista koristelasia. Aivan ihana reissu, suosittelen! Ihmiset olivat aivan ihania, meistä pidettiin erittäin hyvää huolta eikä olo tuntunut missään vaiheessa ulkopuoliselta. Uusia tuttavia tuli roppa kaupalla ja Nanci sai paljon uusia kokemuksia. Kuvia tuli otettua paljon, alla joitakin niistä.
Nanci poseeraa leirintä-alueella:
Nanci poseeraa leirintä-alueen rannassa:
Tämä oli mökkimme "takapiha":
Näitä oli kiva bongailla:
Nancin takana lähellä leirintä-aluetta oleva taidemuseo ja huvivenesatama
Takana huvivenesatama ja jotain varustemökkejä tms.
Metsästyskoemaastojen vieressä oli aivan ihana golf-kenttä
Nanci poseeraa golf-kenttä taustanaan
This is how much fun I had in Denmark!
Tollerit hyvin edustettuina tokokokeessa :
Hardyn ryhmä pärjäsi hyvin tokokokeessa. Hardy toinen oikealta:
Nanci LP1 pisteillä 164,5 / 180!
Nanci NUO-ERI, NUK-1, PN-4
Lucan Tanskassa asuva Hannibal-pentu tuli meitä moikkaamaan näyttelyyn. Komea poika!
Nanci-parka oli sunnuntaina jo ihan puhki, tässä olemme tekemässä lähtöä näyttelystä lentokentälle:
Tanskanmaalla Nancin kanssa. Lähdin Nancin kanssa torstai-aamuna kohti Kööpenhaminaa ja Tanskan tolleriyhdistyksen järjestämää Toller Trippel -tapahtumaa. Kyseinen tapahtuma sisälsi metsästyskokeita, working testejä, tokokokeita, erikoisnäyttelyn jne. Lento meni hienosti ja palvelu sekä koneessa että lentokentillä oli erinomaista. Täytyy sanoa että vastedes lennän taas Blue1:lla, oli nimittäin oikein hyvää palvelua näin koiran kanssa matkustavan ihmisen näkökulmasta. Kööpenhaminan lentokentällä tapasimme Nancin kasvattajan, Elsbethin ja Elsbethin tanskalainen ystävä tuli meidät sieltä noutamaan. Hardy vei meidät leirintäalueelle ja taas olin oikein tyytyväinen. Siisti leirintäalue, ihanat rannat ympärillä, hyvä mökki ja koiria itsekkin omistava alueen omistaja takasivat viihtyvyyden viikonlopun yli. Torstaina keskityimme lähinnä palautumiseen matkasta ja kvimme syömässä tanskalaisten kanssa päivällistä. Perjantaina oli edessä aikainen herätys sillä lähdimme klo 05.30 valmistelemaan päivän metsästyskoepaikkaa. Kokeet alkoivat jo klo 8 ja nähtävää ja koettavaa riitti! Lucan morsmaikku Tekla oli kisaamassa myös ja sai hienosti tollerworkintestistä (riistalla) ALO1 :sen! Grattis Agneta och Tekla!
Minua oikein harmitti, kun en ilmoittanut Nancia perjantaille kisaamaan, sillä tehtävät Tanskassa eivät olleet kovinkaan vaativia ja maasto oli todella helppoa Suomeen verrattuna. Hakuruutu oli rinteessä kasvavassa taimikossa, joita siis puita oli noin 1 per metri ja vesityöskentely hienohiekkaisessa joenrannassa, joen leveys noin 10 metriä... Ensi vuonna viisaampina matkaan! Illemmalla kokeen päätyttyä Nanci pääsi testaamaan erilaisia lintuja mitä kokeessa käytettiin ja saatiin käyttää myös damipyssyä. Sain paljon hyviä vinkkejä Nancin kanssa työskentelyyn ja se tekikin töitä reippaaseen tapaansa mitenkään liioittelematta. Veteen se karkasi kerran paukkunoutoon, mutta otimme homman uusiksi ja silloin onnistui. Nanci sai kovasti kehuja keskittymiskyvystään ja miellyttämisenhalustaan. Illalla menimme taas uuteen paikkaan syömään päivällistä ja Nanci sai levätä rauhassa mökissä.Lauantaina edessä oli tokokisat. Nanci oli ilmoitettu LP1:seen ja sai hienosti 1-tuloksen pistein 164,5, täydet pisteet olivat 180. Tällä sijoituimme toiseksi, voittajan saadessa pisteitä 169. Vaati aikamoista keskittymistä osallistua kokeeseen, sillä puhuin vallan Nancin kasvattajan kanssa englantia tai ranskaa, tanskalaisille englantia jos Elsbeth oli lähellä, muutoin ruotsia ja kokeessa käskytys tuli ruotsiksi. Eli aikamoista kielikylpyä taas... Mutta selväksi tuli mitä mikäkin liike tarkoitti, kiitokset siitä Hardylle, joka ystävällisesti torstai-iltana näytti meille liikkeet oman koiransa kera joten tiesin edes vähän mitä odottaa. Laitan osa-alueiden pisteet tänne näkyviin, kunhan saan kassit purettua. Lauantai-iltana oli illanvietto, hyvää ruokaa ja hirmuinen määrä punaviiniä, kylähän sen sitten tietää miten siinä kävi, humalassa oli koko porukka, min mukaanlukien!
Sunnuntaina oli vielä näyttely, jossa oli nelisenkymmentä koiraa. Narttuja oli reilu parikymmentä ja minua tietenkin jännitti, vaikkei me näyttelyn vuoksi tuonne tietenkään menty. Tiukkaa linjaa pitänyt tuomari jakoi erinomaisia hyvin vähän, paristykymmenestä nartusta viisi sai erinomaisen. Nanci sijoittui paras narttu -kehässä neljänneksi kahden valion ja yhden erittäin kauniin avoimen luokan nartun jälkeen, joten arvata saattoi että olin todella yllättynyt! Tuomari sanoi että pitää Nancista hyvin paljon, mutta Nanci on kuulemma vielä niin nuori ja sen pitäisi olla kehässä hieman energisempi. Nanci oli kyllä hurjan väsynyt, ennemmin sellainen perässä laahattava lehmä kuin innokas oma itsensä... Mutta oli kyllä kiva sijoittua kyseisessä näyttelyssä. Arvostelu oli myös erinomainen, laitan senkin tänne myöhemmin.
Loppuhuipennuksena koko viikonlopulle oli Nancin saama palkinto "Paras ulkomainen koira", joka siis laskettiin sekä käyttö- että näyttelytulosten perusteella. Olin tästä todella iloinen saimme repun täytteeksi aitoa tanskalaista koristelasia. Aivan ihana reissu, suosittelen! Ihmiset olivat aivan ihania, meistä pidettiin erittäin hyvää huolta eikä olo tuntunut missään vaiheessa ulkopuoliselta. Uusia tuttavia tuli roppa kaupalla ja Nanci sai paljon uusia kokemuksia. Kuvia tuli otettua paljon, alla joitakin niistä.
Nanci poseeraa leirintä-alueella:
Nanci poseeraa leirintä-alueen rannassa:
Tämä oli mökkimme "takapiha":
Näitä oli kiva bongailla:
Nancin takana lähellä leirintä-aluetta oleva taidemuseo ja huvivenesatama
Takana huvivenesatama ja jotain varustemökkejä tms.
Metsästyskoemaastojen vieressä oli aivan ihana golf-kenttä
Nanci poseeraa golf-kenttä taustanaan
This is how much fun I had in Denmark!
Tollerit hyvin edustettuina tokokokeessa :
Hardyn ryhmä pärjäsi hyvin tokokokeessa. Hardy toinen oikealta:
Nanci LP1 pisteillä 164,5 / 180!
Nanci NUO-ERI, NUK-1, PN-4
Lucan Tanskassa asuva Hannibal-pentu tuli meitä moikkaamaan näyttelyyn. Komea poika!
Nanci-parka oli sunnuntaina jo ihan puhki, tässä olemme tekemässä lähtöä näyttelystä lentokentälle:
4.5
Meidän on netti rikki, joten älkää ihmetelkö päivitysten viivästymistä. Paljon olisi taas asiaa kerrottavana, mutta lainakoneella ei viitsi kauaa aikaansa viettää joten kirjoittelen pidemmin kunhan pääsen taas kotikoneelle!
3.5
Tokokisat Paraisilla. Luca VOI2, 232 pistettä ja sijoitus 4/8. Laitan liikekohtaiset pisteet tänne myöhemmin, kuitenkin sen verran että ruutu meni nollille kun Luca lähti oikeeseen reunaan enkä saanut sitä siitä enää ohjattua ruutuun vaan tuli ruudusta etukautta ulos. Positiivista tässä oli kuitenkin alku, Luca on nyt oppinut mitä "missä ruutu"-tsempitykset tarkoittavat, se nimittäin alkoi heti skannata y,mpärilleen että missäs se ruutu sitten onkaan. Kaukoista myös pisteitä ropisi pois, niistä 6, Luca eteni puoli mittaa ja tarvitsi yhden lisäkäskyn i-s -siirtymään kun menikin maahan ja nousi sieltä seisomaan. Muista saatiin kasia, ysiä ja kymppi tunnarista, työvoitto! Kaikki kyllä varmasti huomasivat mun tuuletukset kun Lucalla olikin oma kapula... Koitan nyt ulkomuistista muistella pisteet. Paikallamakuu 4min. oli 9 koska Luca oli vaihdellut lonkkaa pari kertaa ja piipannut hetken lopussa. Seuraaminen 8, peruutus huono mutta muuten melkoisen hyvää seuraamista. Liikkeestä istuminen 8, multa ihan hirveän vahva vartaloapu josta 2 pistettä pois, en tiedä miksi jäin ottamaan koko apuaskeleen vaikka ollaan se jo pois jätetty, jännitti kai niin pirusti. Tuomari Ilkka Sten sanoikin että hän luuli että minäkin menen istumaan... Luoksetulo 8, stoppi hiukan hidas ja viimeinen pätkä ravilla, muuten olin kyllä tosi tyytyväinen siihen. Ruutu nolla, siitä tulikin kootutu selitykset jo aiemmin. Lisäksi ruutu oli oikeasti aika hankalassa paikassa ja seli seli... Hyppynouto 8, olisi ollut 9 muuten mutta multa lipes kapula kun Luca palautti, mämmikoura... Metallinouto 8, Luca ei tuonut sitä ekalla vaan jäi tuijottamaan, annoin toisen käskyn niin sitten toi. Tunnari 10, aika super, ei olisi parempi voinutkaan olla! Tässä vaiheessa riehaannuin niin että mun keskittyminen herpaantui ja kaukot oli sitten vähän sohlausta... Kokonaisvaikutelma muistaakseni 9.
Nancille AVO2, pelkkiä kakkosia tänään siis. Nanci sai 141 pistettä ja sijoitus oli 2/5. Paikallamakuu oli 10, se oli huippu. Me oltiin taas luokkamme viimisiä, joten Nanci ehti väsähtää välissä. Seuraaminen kuitenkin tosi hyvää, siitä 9. Liikkeestä maahanmeno 9 tai 8, pisteitä lähti kuitenkin mun kovan äänen vuoksi taas, hups! Luoksetulo 8, stoppi venyi. Liikkeestä seisominen 8, ja taas mun moka... Kun palasin Nancin viereen, sanoin sille viereen vaikka sanon aina istu, joten se kiepsahti sitten mun vierelle niin kuin sivulle tullaan... Sit karkas homma käsistä... Nouto 8, nimittäin Nanci VARASTI noutoon! Tätä se ei ole tehnyt ikinä-ikinä! Sitten seuraava mun moka, nimittäin menen nuorella koiralla kisoihin enkä sitten ollut ikinä treenannut kaukokäskyjä niin että liikkuri on koiran takana...Pitäishän mun se jo tietää, mutta kun ei tajua niin ei tajua! Nyt liikkuri oli tosi lähellä ja Nanci meni kyllä maahan mutta alkoi sitten heilutella häntää ja liikutella jalkoja ja olis halunnu liikkuria moikkaamaan. Eka istuminen ei onnistunut vaikka käytin kaikki käskyt siihen kun halusin että Nanci nousisi. Toinen istuminen sitten onnistui, mutta sekin vasta toisella käskyllä kun oli pakko vähän vilkuilla liikkuria välillä... No mua rupesi tietysti kismittämään ja hypyssä Nanci meni hypyn jälkeen maahan ja kolautti estettä takaisin tullessa, siitä sitten sääli 5. En muista kokonaisvaikutelmapisteitä, 9 se taisi olla.
Eli ei sitten ollut ihan meitin päivä tänään kisoissa, tosin Lucan tulokseen olin tosi tyytyväinen, hieno avaus poitsulta ekoissa voittaja-luokan kisoissa! Nanci taas oli nyt hiukan liiankin hösö, viimeksi flegu ja nyt vauhtiviikari, tasan ei käy onnen lahjat...
Kisojen jälkeen ajeltiin Nauvoon Oonan Fanny.pentua katsomaan. Lammastilalla asuva Fanny oli ollut edellisenä päivänä paimennuskoulussa ja nyt menimme me koko konkkaronkka sitten hänen rauhaansa häiritsemään... Ei vaiskaan, Fannysta on kasvanut jo iso tyttö ja oikein kaunis, harmitti vietävästi kun ei ollut kameraa mukana, olisin voinut ottaa neitokaisesta uusia kuvia näytille! Kiitos Elina ja Kim kun otitte meidät kylään! 
2.5
Voi mikä tuuri meillä kävikään. Oltiin Nancin kanssa raksalla ja Niko oli löytänyt meidän tontin ohitse menevän tien varrelta aivan ehjän teerirouvan, ilmeisesti sitä oli auto töytäissyt ja lintu oli pientareelle lennähtänyt. Nanci löysi teeren rappusilta ja oli aivan innoissaan siitä. Menin sitten sen kanssa hiukan treenailemaan sillä tonttimme takana olevaan metsään. Minä piilotin teeren aina johonkin kiven juurelle tai kannon alle ja Nanci sai sen etsiä. Laitan kuvia heti kun saamme oman netin toimimaan, minulla sattui nimittäin olemaan kamera mukana kun olin juuri menossa kuvaamaan raksan edistymistä.
Illansuussa treenailin vielä Lucan kanssa teerellä takapellolla, Lucaa ensin kyseinen lintu hiukan ihmetytti joten sitä piti kantaa kaulasta, mutta kun rupesin jemmaamaan lintua suurien kivien päälle, se nappasi tosi hyvällä otteella kiinni. Huomaa hyvin, ettei Niko ole sen kanssa taas syksyn jälkeen metsällä käynyt, kun teeri alkuun kummastutti. Ja Niko kun on aina metsällä niin tarkka tuosta nouto-otteesta, sitä pitäisi kuulemma sitten treeneissäkin harjoitella...
1.5
Riistatreeniä tolloille. Oltiin Annin ja Mantan luona treenailemassa vaakuilla Lucan ja Nancin kera. Nanci aloitti tekemällä Katin ohjeistamaa spontaania ylösottoa vahvistavaa harjoitusta, jossa vierllä oli toinen koira vauhdittamassa toimintaa. Anni oli heittämässä ykkösmarkkeerauksen ja lähetin ensin Nancin noutamaan. Koska Nanci ei ottanut vaakkua niin nopeasti kun oli tarkoitus, otti Anni vaakun pois ja häiriökoira Jesper-pappa pääsi noutamaan sen. Sitten Nancille uusi, nyt otti ihan heti eikä empinyt. Tehtiin toinen samanmoinen, ainoa ongelma mikä tässä huomattiin, oli se kun seisoimme polulla vierekkäin että Nanci ei halunnut palauttaa vaakkua Jesperin ohi. Se jätti vaakun aina Jesperin kohdalle, mutta palkkasin sitä silti koska nyt oli vaan tarkoitus saada riista nousemaan nopeasti. Ei aikailua, eikä kikkailua vaakulla, vaan se otetaan ylös heti ja tuodaan ohjaajalle. Tähän asiaan tämä treeni toimi paremmin kuin hyvin. suuret kiitokset vaan Katille vinkistä! Nanci sai sitten kantaa vaakkunsa autolle ja se ylpeänä sitä kanniskelikin.
Sitten oli Lucan vuoro, Lucalle sama homma ja aivan sama kuvio. Ekalla kerralla ei vaakku noussut heti vaan Luca jäi haistelemaan joten Anni nappasi sen pois. Kyllä tuli muuten vauhtia kun jätkä tajusi että Jesper saa kaikki palkat jos ei herra ota vaakkua heti. Niimpä toisella yrityksellä suoritus oli supernopea, ehkä nopein Lucan noudoista ikinä. Tätä tulemme varmasti käyttämään myöhemminkin, kiitokset myös Marjalle ja Jepelle avustuksesta.
Lopuksi tehtiin kanidamilla jäljet molemmille ja molemmat suorituivat tästä todella hyvin. Luca oikaisi hiukan, suoristi mutkan, mutta löysi pupudamin hyvin ja Nanci meni pitkin ryteikköä, joten emme ihan tarkasti nähneet kuinka jäljen päällä se meni, mutta pupudami oli suussa kun se takaisin tuli.
Iltapäivällä menimme vielä treenaamaan tokoa sunnuntain kisoja varten Lucan kanssa, tein sille ruudun, tunnarin, metallinoudon, hyppynoudon ja luoksetulon. Tunnari avustajan kanssa oli huono, nyt Luca teki sen mitä Lentsun kurssilla pelkäsinkin eli nappasi ekan vastaantulevan suuhunsa. Saatiin kuitenkin sille onnistunutkin suoritus. Ruudussa lähti sivusta ensin ohi, toinen kerta näyttöruutuna ja nyt oli hyvä. Hyppynouto tosi hyvä, metskulla hidasteli mutta toi kuitenkin, perusasento vino. Luoksetulo tosi hyvä. Ei saisi kai krapulassa treenata, karmea tuskanhiki oli päällä kun kotiin vihdoin päästiin...
29.4
Lentsun kurssilla Turussa Lucan kanssa. Aloitettiin tänään Lucan kanssa Leena Välimäen "EVL leikkien läpi" -kurssi, jossa treenaillaan EVL-liikkeitä leikin varjolla ja uusilla, erilaisilla keinoilla vanhojen, kisamaisten harjoitusten rinnalla. Ensiksi aloitettiin idarin liikkeillä, seiso-istu-maahan-järjestyksessä ja palkattiin heti kun koira oli liikkeen suorittanut. Tämä oli Lucan mielestä tosi kivaa, palkkaa tuli paljon ja vauhdikkaalla tahdilla. Sitten palkattiin asennoissa pysymistä, me tehtiin istumista koska sitä sunnuntain kokeessa tarvitsemme. Koira jätettiin istumaan, juostiin itse kauemmas ja palkattiin kun pysyi. Luca tarvitsi pari toistoa tähän että tajusi että pysyttävä on vaikka minä juoksenkin, mutta kun asian tajusi, sujui homma helposti.
Seuraavaksi tehtiin paikallaoloja, ensin leikkien niin että oma koira jätettiin istumaan ja omistajan piti vahtia että oma koira pysyy samalla kun toiset houkuttelevat sitä maahan. Lucalle tämä oli vaikeaa kun kaikki ihmiset on niiiin kivoja ja sama se on kenen kanssa tekee kunhan vaan palkkaa saa... Maassa sama juttu, tässä Luca pysyi kyllä huomattavasti paremmin. Sitten tehtiin vielä paikallamakuut rivistössä niin että jokaisella ohjaajalla oli oma tehtävänsä ja katsottiin, että koira seuraisi vaan oman ohjaajansa tekemisiä. Tässä Luca pysyi hyvin.
Sitten harjoiteltiin tarjoamista, laitettiin tunnarikapula maahan ja koiran piti se siitä ilman vinkkiä poimia ja tuoda sivulle. Lucalle nämä lähellä tapahtuvat, itsenäistä aloitekykyä kysyvät tehtävät eivät ole helppoja, eikä poikkeus ollut tämäkään liike, vaikka ollaankin kyseistä hommaa kotonakin harjoiteltu. Asian hiffaamiseen meni aikaa, mutta Lentsun sanoin voisi sitä iltansa huonomminkin viettää. Saatiin tämä kotiläksyksi, tosin vasta kisojen jälkeen jottei tarjoa kisoissa ensimmäistä vastaan tulevaa kapulaa...
Viimeisenä tehtiin ruutua, koira piti saada keskelle ruutua ja siitä palkka. Tämä oli Lucalle sitten taas helpompaa, koska tämä tapahtuu kaukana minusta ja ruutu on sen mielestä kiva liike. Tässä saatiin siis hyviä suorituksia. Tätä kannattaa kuulemma tehdä kupille juoksujen rinnalla useastikkin, jotta saisi koiran itse hahmottamaan oikean paikan mistä palkka tulee. Siirrettiin ruutua hieman ja tehtiin vielä läpijuoksut kupille, Luca meni vanhan kohdan kautta mutta tajusi kupin olevankin eri paikassa. Hassu äijä... Nyt sitten vahvistamme kovasti tarjoamista ja Luca saa iltaruokansa klikkerin kanssa touhuten!
28.4
Pienimuotoiset perhetreffit. Oonan sulho Onni ja pentu Ohmo olivat meillä kylässä illalla. Käytiin pitkä lenkki joenrannassa ja saatiin paljon kuvia. Ohmo oli oikein reipas ja iloinen poitsu ja tuli hyvin toimeen koko porukan kanssa.
Tässä virallinen perhepotretti, tosin Oona oli jo tässä vaiheessa ehtinyt käydä uimassa...
Sitten se epävirallisempi versio..
Komea Onni aloitti poseeraukset
Oonakin yritti
Isä ja poika:
Ohmo poseeraa
Kaikissa kuvissa kieli ulkona..
Vauhtia piisasi niinkuin aina ennenkin!
Komea Onni
Kiitokset vaan Emmille ja Reetalle lenkkiseurasta, otetaan uusiksi taas jossain vaiheessa!
Pienimuotoiset perhetreffit. Oonan sulho Onni ja pentu Ohmo olivat meillä kylässä illalla. Käytiin pitkä lenkki joenrannassa ja saatiin paljon kuvia. Ohmo oli oikein reipas ja iloinen poitsu ja tuli hyvin toimeen koko porukan kanssa.
Tässä virallinen perhepotretti, tosin Oona oli jo tässä vaiheessa ehtinyt käydä uimassa...
Sitten se epävirallisempi versio..
Komea Onni aloitti poseeraukset
Oonakin yritti
Isä ja poika:
Ohmo poseeraa
Kaikissa kuvissa kieli ulkona..
Vauhtia piisasi niinkuin aina ennenkin!
Komea Onni
Kiitokset vaan Emmille ja Reetalle lenkkiseurasta, otetaan uusiksi taas jossain vaiheessa!
26.4
Nancille kolmas ALO1 ja koulutustunnus TK1 Porin tokokisoista tänään. Tuomarina Harri Laisi. Pisteitä saatiin 179,5 ja tämä oikeutti kolmanteen sijaan. Pisteet näyttävät paremmilta kuin suoritukset olivat, sillä Nanci oli jostain syystä aika flegmaattinen. Neiti, jota yleensä saa toppuutella kaikesta turhasta hyörinästä tarvitsi ylimääräisen käskyn seuraamisessa ja raahautui liikkeestä seisomisessa perässä... Taitaa olla valeraskaana?
Joka tapauksessa pisteet olivat seuraavanlaiset : Luoksepäästävyys 10, Nanci vaan istui paikoillaan, tosi kiva juttu! Paikallamakuu 10, tämä oli taas oikein rauhallinen ja rento, ei vilkuillut tai korjaillut asentoaan. Seuraaminen kytkettynä 9, tässä vielä intoa riitti ja seuraaminen oli hyvää. Seuraaminen taluttimetta 7,5 lisäkäskyjen takia. Nanci seurasi koko ajan hiukan jäljessä, silleen että juuri ja juuri näin sen olevan ylipäätänsä mukana.. Liikkeestä maahanmeno 10, tässä Nanci taas teki hyvin töitä ja oli innokas. Luoksetulo 9, en tiedä mistä piste lähti mutta olisko sitten perusasento ollut vino tai jotain? Seisominen seuraamisen yhteydessä 8, tässä seisahtui kyllä hienosti mutta valmisteleva osuus oli ihan surkeaa, tarvitsi tosiaan kaksi käskyä että ylipäätänsä seurasi! Hyppy 10, tässä se sit taas heräsi... Ja kokonaisvaikutelma 8,5. Juostiin kehästä ulos ja heti kehänauhan jälkeen Nanci rupesi hyppimään minua vasten että anna-anna se nami jo! Eli nyt se sitten on oppinut, ettei kehässä tule nameja ja tämän takia varmaan osittain ainakin oli niin flegu... Mentiin sitten palkintojenjaon jälkeen vielä ottamaan pari liikettä kehän ja palkkailin sitä niistä siellä kun alokasluokka oli kerrankin viimeinen luoka niin oli mahdollisuus tähänkin.
Nancille kolmas ALO1 ja koulutustunnus TK1 Porin tokokisoista tänään. Tuomarina Harri Laisi. Pisteitä saatiin 179,5 ja tämä oikeutti kolmanteen sijaan. Pisteet näyttävät paremmilta kuin suoritukset olivat, sillä Nanci oli jostain syystä aika flegmaattinen. Neiti, jota yleensä saa toppuutella kaikesta turhasta hyörinästä tarvitsi ylimääräisen käskyn seuraamisessa ja raahautui liikkeestä seisomisessa perässä... Taitaa olla valeraskaana?
Joka tapauksessa pisteet olivat seuraavanlaiset : Luoksepäästävyys 10, Nanci vaan istui paikoillaan, tosi kiva juttu! Paikallamakuu 10, tämä oli taas oikein rauhallinen ja rento, ei vilkuillut tai korjaillut asentoaan. Seuraaminen kytkettynä 9, tässä vielä intoa riitti ja seuraaminen oli hyvää. Seuraaminen taluttimetta 7,5 lisäkäskyjen takia. Nanci seurasi koko ajan hiukan jäljessä, silleen että juuri ja juuri näin sen olevan ylipäätänsä mukana.. Liikkeestä maahanmeno 10, tässä Nanci taas teki hyvin töitä ja oli innokas. Luoksetulo 9, en tiedä mistä piste lähti mutta olisko sitten perusasento ollut vino tai jotain? Seisominen seuraamisen yhteydessä 8, tässä seisahtui kyllä hienosti mutta valmisteleva osuus oli ihan surkeaa, tarvitsi tosiaan kaksi käskyä että ylipäätänsä seurasi! Hyppy 10, tässä se sit taas heräsi... Ja kokonaisvaikutelma 8,5. Juostiin kehästä ulos ja heti kehänauhan jälkeen Nanci rupesi hyppimään minua vasten että anna-anna se nami jo! Eli nyt se sitten on oppinut, ettei kehässä tule nameja ja tämän takia varmaan osittain ainakin oli niin flegu... Mentiin sitten palkintojenjaon jälkeen vielä ottamaan pari liikettä kehän ja palkkailin sitä niistä siellä kun alokasluokka oli kerrankin viimeinen luoka niin oli mahdollisuus tähänkin.
24.4
Tokotreeniä kentällä. Perjantaisin vedän Marjan kanssa Arkitottelevaisuus-ryhmää ja päätin treenailla ryhmän jälkeen, saatiin kunnolla hajuja kentälle ja vähän häiriötäkin. Aloitin Nancin kanssa ja se oli tosi innokas, tehtiin seuraamista, nouto, hyppy ja tunnari ja arvatkaa mitä- Nanci teki ekaa kertaa tunnarin vieraassa paikassa (siis ei kotipihalla tai sisällä) ja heti oikein!! Jee!! Rauhassa kapuloille -nuuh- kaksi väärää ja sitten olikin jo oma suussa ja palautuskin vielä vallan ilman kunniakierroksia, pureskeluja jne. Kivakiva!
Tuuletus jatkui Lucan kanssa. Se nimittäin teki ympyrän mallisen tunnarin ja omahan sieltä tuli. Luca tosin tuuppi hiukan vääriä, muttei ottanut suuhunsa ja hyvä niin. Sitten otettiin seuraamista, Luca intoili vähän liikaa mutta tosi hyvät askelsiirtymät tehtiin. Sitten hyppynouto, tehtiin kolme kertaa, eka suoraan ja kaksi molemmille sivuille, ei epäilystäkään etteikö olisi hypännyt takaisin. Seuraavaksi ruutu ekalla kertaa kvin näyttämässä mihin tulla, oli tosi hieno! Toisella kerralla liukui vähän stopin jälkeen takaisinpäin, joten otettiin vielä kolmas. Kolmannella kskin myös maahan ja tein loppuosan Sirkan huudellessa käskyä sivummalla useaan otteeseen. Ei ollut lähtemässä, hieno poika! Lopuksi vielä luoksetulo, nyt oli hyvin vauhtia ja hienot stoppi ja maahanmeno, Luca sai superpaljon kiitosta! Olipas kivaa treenata kun kaikki meni putkeen, tällaista useamminkin!! Taitaa olla turha luulo, varsinkin kun omistaa tollereita...
Viimeiseksi vuoroon Oona, joka teki vaan ruudun, seuraamista ja hyppynoudon, kaikki Oonamaiseen, vauhdikkaaseen tyyliin. Pysähdys ruudussa saisi Oonallakin olla napakampi, joten kokeilin ihan vaan huvikseni että mitä tapahtuu jos huudan suoraan maahan. Tämä oli tosi paljon parempi, syöksyi maahan heti. En tiedä, pitäisikö meidän alkaa käyttämään tuota vai ei..
Treenailun jälkeen kierrettiin koirien kanssa kuntolenkki metsässä rämpien vanhoissa "kotimaisemissa", tai sellaisissa siis Oonalle, Lucalle ja minulle, Nanci ei ollut silloin vielä syntynytkään kun siellä Paavolassa asusteltiin... Nanci jahtas lintuja, Luca pupua ja Oona kantoi samaa keppiä mukanaan melkein koko lenkin, normi lenkki siis...
Tokotreeniä kentällä. Perjantaisin vedän Marjan kanssa Arkitottelevaisuus-ryhmää ja päätin treenailla ryhmän jälkeen, saatiin kunnolla hajuja kentälle ja vähän häiriötäkin. Aloitin Nancin kanssa ja se oli tosi innokas, tehtiin seuraamista, nouto, hyppy ja tunnari ja arvatkaa mitä- Nanci teki ekaa kertaa tunnarin vieraassa paikassa (siis ei kotipihalla tai sisällä) ja heti oikein!! Jee!! Rauhassa kapuloille -nuuh- kaksi väärää ja sitten olikin jo oma suussa ja palautuskin vielä vallan ilman kunniakierroksia, pureskeluja jne. Kivakiva!
Tuuletus jatkui Lucan kanssa. Se nimittäin teki ympyrän mallisen tunnarin ja omahan sieltä tuli. Luca tosin tuuppi hiukan vääriä, muttei ottanut suuhunsa ja hyvä niin. Sitten otettiin seuraamista, Luca intoili vähän liikaa mutta tosi hyvät askelsiirtymät tehtiin. Sitten hyppynouto, tehtiin kolme kertaa, eka suoraan ja kaksi molemmille sivuille, ei epäilystäkään etteikö olisi hypännyt takaisin. Seuraavaksi ruutu ekalla kertaa kvin näyttämässä mihin tulla, oli tosi hieno! Toisella kerralla liukui vähän stopin jälkeen takaisinpäin, joten otettiin vielä kolmas. Kolmannella kskin myös maahan ja tein loppuosan Sirkan huudellessa käskyä sivummalla useaan otteeseen. Ei ollut lähtemässä, hieno poika! Lopuksi vielä luoksetulo, nyt oli hyvin vauhtia ja hienot stoppi ja maahanmeno, Luca sai superpaljon kiitosta!
Olipas kivaa treenata kun kaikki meni putkeen, tällaista useamminkin!! Taitaa olla turha luulo, varsinkin kun omistaa tollereita... Viimeiseksi vuoroon Oona, joka teki vaan ruudun, seuraamista ja hyppynoudon, kaikki Oonamaiseen, vauhdikkaaseen tyyliin. Pysähdys ruudussa saisi Oonallakin olla napakampi, joten kokeilin ihan vaan huvikseni että mitä tapahtuu jos huudan suoraan maahan. Tämä oli tosi paljon parempi, syöksyi maahan heti. En tiedä, pitäisikö meidän alkaa käyttämään tuota vai ei..
Treenailun jälkeen kierrettiin koirien kanssa kuntolenkki metsässä rämpien vanhoissa "kotimaisemissa", tai sellaisissa siis Oonalle, Lucalle ja minulle, Nanci ei ollut silloin vielä syntynytkään kun siellä Paavolassa asusteltiin... Nanci jahtas lintuja, Luca pupua ja Oona kantoi samaa keppiä mukanaan melkein koko lenkin, normi lenkki siis...
23.4
Agilityä. Nancilla on nyt oma ryhmä missä treenata, mikä oli minusta melko huvittava ajatus. Siis Nancin kanssahan on tehty agilityä lähinnä yhteisen kivan vuoksi, mutta nyt aletaan sitten treenaamaan tosissamme... Meillä oli mukava rata, jossa oli pitkä, suora putki ja kaksi estettä sen molemmilla sivuilla sekä yksi ennen putkea. Tarkoituksena oli saada valssattua aina ennen putkea että pääsee taas valmiiksi toiselle puolelle ja ehtiä ajoissa pukkaamaan koira putken jälkeen tulevalle hypylle, joten jälkeen ei saanut jäädä. Nanci meni tosi kivasti ja saatiin homma muuten onnistumaan oikeinkin hyvin, paitsi putkesta koitti muutaman kerran mennä päältä, ei siis sujahtanut putkeen vaan lähti kiipeilemään sitä pitkin, niin just Nancia... Kivaa oli, niin mulla kuin Nancillakin! Kiitos vaan Anulle, että jaksaa meidän pölhöilyä katsella!
Nancin jälkeen oli Lucan vuoro. Lucan kanssa tehtiin hyvää ja huonoa työtä. Meillä oli näin kevätkauden avauksen kunniaksi 19 esteen rata, joten juosta sai toden teolla... Onneksi oli monta silmäparia katsomassa, mitä tehtiin väärin niin saatiin heti korjattua asiat oikein ja hyvääkin radoissa oli paljon. Luca oli tosi innokas, vähän ehkä liiankin...
Agilityä. Nancilla on nyt oma ryhmä missä treenata, mikä oli minusta melko huvittava ajatus. Siis Nancin kanssahan on tehty agilityä lähinnä yhteisen kivan vuoksi, mutta nyt aletaan sitten treenaamaan tosissamme...
Meillä oli mukava rata, jossa oli pitkä, suora putki ja kaksi estettä sen molemmilla sivuilla sekä yksi ennen putkea. Tarkoituksena oli saada valssattua aina ennen putkea että pääsee taas valmiiksi toiselle puolelle ja ehtiä ajoissa pukkaamaan koira putken jälkeen tulevalle hypylle, joten jälkeen ei saanut jäädä. Nanci meni tosi kivasti ja saatiin homma muuten onnistumaan oikeinkin hyvin, paitsi putkesta koitti muutaman kerran mennä päältä, ei siis sujahtanut putkeen vaan lähti kiipeilemään sitä pitkin, niin just Nancia... Kivaa oli, niin mulla kuin Nancillakin! Kiitos vaan Anulle, että jaksaa meidän pölhöilyä katsella!Nancin jälkeen oli Lucan vuoro. Lucan kanssa tehtiin hyvää ja huonoa työtä. Meillä oli näin kevätkauden avauksen kunniaksi 19 esteen rata, joten juosta sai toden teolla... Onneksi oli monta silmäparia katsomassa, mitä tehtiin väärin niin saatiin heti korjattua asiat oikein ja hyvääkin radoissa oli paljon. Luca oli tosi innokas, vähän ehkä liiankin...
21.4
Tending-koulutuksen osa II kera Lucan. Aiheena tunnari ja paikallaolot. Aloitettiin tunnarista, joka meni Lucalla aika plörinäksi. Jostain syystä se jäi taas kyselemään minulta neuvoa. Juoksi siis kapuloille ja jäi tuijottamaan minua. Riitta käski minun kääntyä poispäin ja Luca rupesi heti hommiin ja toi oman.. Neuvoiksi tunnariin saatiin seuraavia asioita:
* Koiraa ei tuijoteta kapuloilla.
* Ei ekstravinkkejä / käskyjä, jos ei ekalla tuo niin sitten ei tuo, uusitaan koko liike
* Jos into puuttuu, ei kannata hinkata palautusta vaan voi mennä kyykkyyn vastaanottamaan koiraa ja erikseen treenataan sitten kapulan pito ja käsittely.
* Klikkeri avuksi pureskelun estämisessä
* Oma kapula piilotetaan aina eripuolille kasaa ja hyvin piiloon. Sisälläkin piiloon!
* Eri metodeja voi yhdistellä, joku saa avun nameista kapuloiden välissä, toiselle toimii lauta / verkkoharjoitus, jossa siis väärät kapulat on laudassa kiinni ja vain oman saa irti
* Ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa kiinni kapulan piilottamiseen kauas kasasta, kapulaa kannattaa lähentää melko nopeasti
Seuraavaksi tehtiin vapaavalintaiset liikkeet ja valitsin meille luoksetulon. Riitta halusi ensin nähdä suoran luoksetulon, joka meni meillä melko huonosti. Yleensä Luca tulee suorissa nopeasti luokse, mutta nyt oli aivan varma että stoppi tulee... No, ei hätää hyvä että ongelmat tulevat esiin, ettei tule sitten kisoissa yllätyksenä!
Luoksetulo:
* Luoksetulosta on tehtävä kiva leikki, ei pelkkää kisamaista saman jankkaamista
* Nami tai pallo heitetään vähän matkan päähän ohjaajasta, koira käy sen syömässä ja toinen taas vähän matkan päähän ohjaajan taakse. Taas kun koira syö sitä, kutsutaan ja heitetään nami taakse. Stoppia voi ottaa tähän mukaan välillä, koirakohtaisesti, mutta Lucale kuulemma noin 1 / 5 ja loput 4 sitten ihan vaan läpijuoksuja. Tässä se etu, että koira lähestyy aina kisamaisessa asennossa olevaa ohjaajaa.
* Avustajaa kannattaa käyttää, samaan aikaan kun ohjaaja antaa pysähtymismerkin, avustaja heittää lihapullan, namikongin, pallon, tms koiran taakse.
* Ei avustajaa juuri ennen kisoja, jottei koira ennakoi liikkurin tai tuomarin luona ja jää pälyilemään lentävää palloa / namia
* Lisäksi avustajaa ei saa käyttää liian usein, jottei koira ala kääntymään liian aikaisin ja ennakoimaan palkkaa
* Näiden lisäksi luoksetuloja takapalkalla, niinkuin olemme tehneetkin, Lucalla takapalkka toimii kuitenkin tosi hyvin itse stoppi-ongelmaan
* Kiertoleikkiä voi myös tehdä ja ottaa stoppeja kierron avulla, Lucalla tosin en saa tarpeeksi hyvää vauhtia kiertoon muta jos ongelma jatkuu niin opetellaan se kyllä (vaikka purkkiruoan avulla...)
Loppuun teimme vielä paikallaolot, niissä Luca sentään loisti! Tehtiin ensin paikalla istuminen, aika lyhyt ja kävin kerran välissä palkkaamassa, tosin sekin oli ihan turhaa kun ei ollut mihinkään lähdössä... Sitten paikalla makuu ja kskytys evl:n mukaan, eli kukin vuorollaan. Upeasti Luca pysyi vaikka sai vaikeimman roolin eli ekana maahan ja viimisenä ylös...
Otin taas kuvia aamuisesta lenkistämme, kävelimme läheisen järven vastarannalle ja sieltä löysimme monta hullua Kanadanhanhea. Hullulla tarkoitan sitä, että ne tulivat aivan lähelle rantaa koiria katsomaan ja olivat paljon kiinnostuneempia koirista kuin koirat niistä.. Kutsuin kyllä koirat melko nopeasti pois kun tajusin, että niillä voi olla rantakaislikossa pesiä. Tuolle rannalle emme koirat irti hetkeen mene, että itsetuhoiset kamikaze-hanhet saavat lisääntyä rauhassa ja tehdä lisää hulluja pikku-hanhia...
Luca fiilistelemässä jääkylmässä vedessä..:
Oona poseeraa:
Nanci poseeraa:
Luca poseeraa:
Tending-koulutuksen osa II kera Lucan. Aiheena tunnari ja paikallaolot. Aloitettiin tunnarista, joka meni Lucalla aika plörinäksi. Jostain syystä se jäi taas kyselemään minulta neuvoa. Juoksi siis kapuloille ja jäi tuijottamaan minua. Riitta käski minun kääntyä poispäin ja Luca rupesi heti hommiin ja toi oman.. Neuvoiksi tunnariin saatiin seuraavia asioita:
* Koiraa ei tuijoteta kapuloilla.
* Ei ekstravinkkejä / käskyjä, jos ei ekalla tuo niin sitten ei tuo, uusitaan koko liike
* Jos into puuttuu, ei kannata hinkata palautusta vaan voi mennä kyykkyyn vastaanottamaan koiraa ja erikseen treenataan sitten kapulan pito ja käsittely.
* Klikkeri avuksi pureskelun estämisessä
* Oma kapula piilotetaan aina eripuolille kasaa ja hyvin piiloon. Sisälläkin piiloon!
* Eri metodeja voi yhdistellä, joku saa avun nameista kapuloiden välissä, toiselle toimii lauta / verkkoharjoitus, jossa siis väärät kapulat on laudassa kiinni ja vain oman saa irti
* Ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa kiinni kapulan piilottamiseen kauas kasasta, kapulaa kannattaa lähentää melko nopeasti
Seuraavaksi tehtiin vapaavalintaiset liikkeet ja valitsin meille luoksetulon. Riitta halusi ensin nähdä suoran luoksetulon, joka meni meillä melko huonosti. Yleensä Luca tulee suorissa nopeasti luokse, mutta nyt oli aivan varma että stoppi tulee... No, ei hätää hyvä että ongelmat tulevat esiin, ettei tule sitten kisoissa yllätyksenä!
Luoksetulo:
* Luoksetulosta on tehtävä kiva leikki, ei pelkkää kisamaista saman jankkaamista
* Nami tai pallo heitetään vähän matkan päähän ohjaajasta, koira käy sen syömässä ja toinen taas vähän matkan päähän ohjaajan taakse. Taas kun koira syö sitä, kutsutaan ja heitetään nami taakse. Stoppia voi ottaa tähän mukaan välillä, koirakohtaisesti, mutta Lucale kuulemma noin 1 / 5 ja loput 4 sitten ihan vaan läpijuoksuja. Tässä se etu, että koira lähestyy aina kisamaisessa asennossa olevaa ohjaajaa.
* Avustajaa kannattaa käyttää, samaan aikaan kun ohjaaja antaa pysähtymismerkin, avustaja heittää lihapullan, namikongin, pallon, tms koiran taakse.
* Ei avustajaa juuri ennen kisoja, jottei koira ennakoi liikkurin tai tuomarin luona ja jää pälyilemään lentävää palloa / namia
* Lisäksi avustajaa ei saa käyttää liian usein, jottei koira ala kääntymään liian aikaisin ja ennakoimaan palkkaa
* Näiden lisäksi luoksetuloja takapalkalla, niinkuin olemme tehneetkin, Lucalla takapalkka toimii kuitenkin tosi hyvin itse stoppi-ongelmaan
* Kiertoleikkiä voi myös tehdä ja ottaa stoppeja kierron avulla, Lucalla tosin en saa tarpeeksi hyvää vauhtia kiertoon muta jos ongelma jatkuu niin opetellaan se kyllä (vaikka purkkiruoan avulla...)
Loppuun teimme vielä paikallaolot, niissä Luca sentään loisti!
Tehtiin ensin paikalla istuminen, aika lyhyt ja kävin kerran välissä palkkaamassa, tosin sekin oli ihan turhaa kun ei ollut mihinkään lähdössä... Sitten paikalla makuu ja kskytys evl:n mukaan, eli kukin vuorollaan. Upeasti Luca pysyi vaikka sai vaikeimman roolin eli ekana maahan ja viimisenä ylös... Otin taas kuvia aamuisesta lenkistämme, kävelimme läheisen järven vastarannalle ja sieltä löysimme monta hullua Kanadanhanhea. Hullulla tarkoitan sitä, että ne tulivat aivan lähelle rantaa koiria katsomaan ja olivat paljon kiinnostuneempia koirista kuin koirat niistä.. Kutsuin kyllä koirat melko nopeasti pois kun tajusin, että niillä voi olla rantakaislikossa pesiä. Tuolle rannalle emme koirat irti hetkeen mene, että itsetuhoiset kamikaze-hanhet saavat lisääntyä rauhassa ja tehdä lisää hulluja pikku-hanhia...
Luca fiilistelemässä jääkylmässä vedessä..:
Oona poseeraa:
Nanci poseeraa:
Luca poseeraa:
20.4
Viikonloppu sujui tiiviissä merkeissä Jalostusneuvoja-kurssilla Espoossa. Kuuntelimme luentoja mm. uudesta koirarekisteriohjeesta, PEVISA:sta, lonkka- ja kyynärniveldysplasiasta, perinnöllisistä sairauksista, geenitesteistä jne. Oli kyllä oikein mielenkiintoinen viikonloppu, nyt peukut pystyyn että läpäisin kurssin lopputentin myös!
Lähdin reissuun jo perjantaina ja ajelin Lucan Banietta's-pentueen luokse Porvooseen. Pennut olivat hurjasti kasvaneet ja olivat tosi rohkeita ja reippaita! Annille ja Kallelle sijoitukseen minun kauttani lähtevä tyttönen on nyt myös valittu ja lempinimeksi neidille tuli Manta. Pennut olivat käyneet eläinlääkärillä myös tarkastettavana, kaikki oli kunnossa joten sakki on valmista lähtemään uusiin koteihinsa.
Viikonlopun yövyin Claudian luona ja yhdessä sitten mietiskelimme tentin mahdollisia kysymyksiä ja vastauksia läpi. Kiitokset vaan Claudialle hyvästä huolenpidosta!
Tänään olikin sitten vapaapäivä. Tiesin olevani aivan poikki viikonlopun jäljiltä, sillä kurssipäivät venyivät 10-tuntisiksi ja siksi pyysin maanantain ja tiistain töistä vapaaksi. Aamulla nukuin koirien kanssa pitkään, koirillakaan ei ollut kiire mihinkään vaan ne makoilivat kukin pedeillään ihan pitkällään. Heräiltyämme treenailimme ensin ruokakupeilla kaikille tunnarit, Luca teki kaksi kertaa kun ekalla taas rysäytti kapulat kamalalla vauhdilla hajalleen ja alkoi vasta sitten etsiä. Nancilla 4 väärää kapulaa ja kapulat rivissä, otti oikean mutta pureskeli vähän joten treenailtiin sitten pitämistä myös. Oonalle kuudella kapulalla, nosti ensin väärän mutta laski pois ja otti oikean. Ruoan ja pienen ruokalevon jälkeen lähdettiin pitkälle lenkille järvenrantaan, kamala tuuli vaan haittasi muuten todella ihanaa, aurinkoista ilmaa. Kamera oli matkassa tottakai, otokset näette tuonempana. Pari tuntia eestaas tarvottuamme tulimme pesulle kotiin, sillä kuten kuvista näkee, koirat olivat mukavan kuraisia loppumatkasta uituaan ja kieriskeltyään joka puolella. Periaatteena meillä oli tänään oikea "koiranelämää"-lenkki, eli ojissa sai kahlailla ja uida, pelloissa kieriä ja hajuja jäädä haistelemaan, ja minä sain olla ihan rauhassa ja keskittyä vaan kuvailemiseen. Alkumatkasta vastaan tuli kuitenkin hauska tilanne jossa oli pakko hiukan komentaa koiria... Nimittäin ensimmäisellä pellolla, jonka läpi hiekkatie joka vie rannalle vievän metsän reunaan, kulkee, oli poikia lennättämässä leijaa. Osaatte varmasti kuvitella, miltä kovassa tuulessa hyvinkin matalalla ja kovalla vauhdilla syöksyilevä leija noutajista näytti. Enkä tarkoita nyt tässä adjektiivia peloittava, vaan lähinnä syötävä, jahdattava jne. Sekä Nanci että Luca olivat aivan varmoja, että kyseessä on lintu. Onneksi pikkupojat eivät koiria pelänneet, eivätkä meidän koirat oikeastaan poikia edes huomanneet, näkivät vaan sen leijan...
Illalla meillä alkoi tämän kevään tokokurssit. Tänään oli kaksi ryhmällistä pentuja, alkeis- ja jatkoryhmät. Kiva päästä taas vetämään uutta penturyhmää ja vielä mukavampaa onkun syksyllä alkeisryhmässä käyneitä oli mukavasti jatkanut jatkokurssillakin. Ennen tunteja treenailin Oonan kanssa, Oona oli tosi innokkaalla tuulella. Otettiin paljon seuraamista, voi vitsit että olin tyytyväinen siihen! Jäävistä eka maahanmeno epäonnistui, mutta en valmistellut sitä kunnolla. Toisella kerralla huolellisemmin ja meni nappiin. Kaukokäskyjä otettiin myös, tosi hienot ja vaihdot heti ekalla. Luoksetulossa stopilla kävi istumaan, joten otettiin stoppeja ihan erikseen muutaman kerran. Sitten alkoikin jo valua porukkaa kentän liepeille joten oli aika lopettaa.
Kurssien jälkeen treenasin tollerit, Nancin kanssa hiukan pidemmin, Lucan kanssa vähän lyhyemmin. Nancin kanssa seuraamista ja askelsiirtymiä. Perusasennot askelsiirtymissä jää vielä vinoiksi, tarvii niitä vahvistella lisää. Peruutus ok, samoin eteenpäin. Sitten jääviä, nyt onnistui seisominenkin tosi hyvin. Luoksetulo ensin stopilla, sitten ilman, molemmat hyviä ja nyt toimi stoppikin. Loppuun kaukokäskyt ja ne olivat hienot joten olin syystäkin supertyytyväinen! Lucan kanssa tein myös seuraamista ja askelsiirtymiä, ihan ok. seuraamista, ei Lucan parasta muttei huonoakaan. Sitten idari joka oli super ja loppuun kaukot. Ekalla kertaa ei noussut maahan-seiso-vaihdossa, mutta aloitimme sitte vallan alusta ja onnistui niin hienosti, että..
Iltaruoalla tein Lucan kanssa myös tunnarin. Yhden kerran koska oli tosi hieno ja rauhallinen. Seitsemän kapulaa rivissä ja puhdas suoritus. Nyt pitäisi saada samanmoisia ulkonakin..
Viikonloppu sujui tiiviissä merkeissä Jalostusneuvoja-kurssilla Espoossa. Kuuntelimme luentoja mm. uudesta koirarekisteriohjeesta, PEVISA:sta, lonkka- ja kyynärniveldysplasiasta, perinnöllisistä sairauksista, geenitesteistä jne. Oli kyllä oikein mielenkiintoinen viikonloppu, nyt peukut pystyyn että läpäisin kurssin lopputentin myös!
Lähdin reissuun jo perjantaina ja ajelin Lucan Banietta's-pentueen luokse Porvooseen. Pennut olivat hurjasti kasvaneet ja olivat tosi rohkeita ja reippaita! Annille ja Kallelle sijoitukseen minun kauttani lähtevä tyttönen on nyt myös valittu ja lempinimeksi neidille tuli Manta. Pennut olivat käyneet eläinlääkärillä myös tarkastettavana, kaikki oli kunnossa joten sakki on valmista lähtemään uusiin koteihinsa.
Viikonlopun yövyin Claudian luona ja yhdessä sitten mietiskelimme tentin mahdollisia kysymyksiä ja vastauksia läpi. Kiitokset vaan Claudialle hyvästä huolenpidosta!
Tänään olikin sitten vapaapäivä. Tiesin olevani aivan poikki viikonlopun jäljiltä, sillä kurssipäivät venyivät 10-tuntisiksi ja siksi pyysin maanantain ja tiistain töistä vapaaksi. Aamulla nukuin koirien kanssa pitkään, koirillakaan ei ollut kiire mihinkään vaan ne makoilivat kukin pedeillään ihan pitkällään. Heräiltyämme treenailimme ensin ruokakupeilla kaikille tunnarit, Luca teki kaksi kertaa kun ekalla taas rysäytti kapulat kamalalla vauhdilla hajalleen ja alkoi vasta sitten etsiä. Nancilla 4 väärää kapulaa ja kapulat rivissä, otti oikean mutta pureskeli vähän joten treenailtiin sitten pitämistä myös. Oonalle kuudella kapulalla, nosti ensin väärän mutta laski pois ja otti oikean. Ruoan ja pienen ruokalevon jälkeen lähdettiin pitkälle lenkille järvenrantaan, kamala tuuli vaan haittasi muuten todella ihanaa, aurinkoista ilmaa. Kamera oli matkassa tottakai, otokset näette tuonempana. Pari tuntia eestaas tarvottuamme tulimme pesulle kotiin, sillä kuten kuvista näkee, koirat olivat mukavan kuraisia loppumatkasta uituaan ja kieriskeltyään joka puolella. Periaatteena meillä oli tänään oikea "koiranelämää"-lenkki, eli ojissa sai kahlailla ja uida, pelloissa kieriä ja hajuja jäädä haistelemaan, ja minä sain olla ihan rauhassa ja keskittyä vaan kuvailemiseen. Alkumatkasta vastaan tuli kuitenkin hauska tilanne jossa oli pakko hiukan komentaa koiria... Nimittäin ensimmäisellä pellolla, jonka läpi hiekkatie joka vie rannalle vievän metsän reunaan, kulkee, oli poikia lennättämässä leijaa. Osaatte varmasti kuvitella, miltä kovassa tuulessa hyvinkin matalalla ja kovalla vauhdilla syöksyilevä leija noutajista näytti. Enkä tarkoita nyt tässä adjektiivia peloittava, vaan lähinnä syötävä, jahdattava jne. Sekä Nanci että Luca olivat aivan varmoja, että kyseessä on lintu. Onneksi pikkupojat eivät koiria pelänneet, eivätkä meidän koirat oikeastaan poikia edes huomanneet, näkivät vaan sen leijan...
Illalla meillä alkoi tämän kevään tokokurssit. Tänään oli kaksi ryhmällistä pentuja, alkeis- ja jatkoryhmät. Kiva päästä taas vetämään uutta penturyhmää ja vielä mukavampaa onkun syksyllä alkeisryhmässä käyneitä oli mukavasti jatkanut jatkokurssillakin. Ennen tunteja treenailin Oonan kanssa, Oona oli tosi innokkaalla tuulella. Otettiin paljon seuraamista, voi vitsit että olin tyytyväinen siihen! Jäävistä eka maahanmeno epäonnistui, mutta en valmistellut sitä kunnolla. Toisella kerralla huolellisemmin ja meni nappiin. Kaukokäskyjä otettiin myös, tosi hienot ja vaihdot heti ekalla. Luoksetulossa stopilla kävi istumaan, joten otettiin stoppeja ihan erikseen muutaman kerran. Sitten alkoikin jo valua porukkaa kentän liepeille joten oli aika lopettaa.
Kurssien jälkeen treenasin tollerit, Nancin kanssa hiukan pidemmin, Lucan kanssa vähän lyhyemmin. Nancin kanssa seuraamista ja askelsiirtymiä. Perusasennot askelsiirtymissä jää vielä vinoiksi, tarvii niitä vahvistella lisää. Peruutus ok, samoin eteenpäin. Sitten jääviä, nyt onnistui seisominenkin tosi hyvin. Luoksetulo ensin stopilla, sitten ilman, molemmat hyviä ja nyt toimi stoppikin. Loppuun kaukokäskyt ja ne olivat hienot joten olin syystäkin supertyytyväinen!
Lucan kanssa tein myös seuraamista ja askelsiirtymiä, ihan ok. seuraamista, ei Lucan parasta muttei huonoakaan. Sitten idari joka oli super ja loppuun kaukot. Ekalla kertaa ei noussut maahan-seiso-vaihdossa, mutta aloitimme sitte vallan alusta ja onnistui niin hienosti, että..Iltaruoalla tein Lucan kanssa myös tunnarin. Yhden kerran koska oli tosi hieno ja rauhallinen. Seitsemän kapulaa rivissä ja puhdas suoritus. Nyt pitäisi saada samanmoisia ulkonakin..
15.4
Tokoa ja poseerauksia. Aamulla koitin ottaa hiukan poseerauskuvia tytöistä. En nyt tiedä, onnistuivatko ne niin hyvin, mutta alla näette joitain aikaansaannoksia.
Töiden jälkeen käytin äkkiä koirat kävelyllä ja sitten Forssan Pussikoirat ry:n vuosikokoukseen. Päätöstenteon jälkeen treenailimme tokoa aikuiskoulutuskeskuksen pihalla, jossa oli juuri sopivasti häiriötä koko ajan. Mulla oli vaan Nanci ja Oona mukana, Lucan kanssa treenailin illemmalla kotona tunnaria. Nanci aloitti, otettiin ensin paikallamakuu, joka oli hyvä vaikka olin osan aikaa piilossa. Sitten seuraamista ja jäävät liikkeet, kaukokäskyt (lamppu on syttynyt, enää ei etene!) ja luoksetulo, jossa stoppi ei taas toiminut. Takapalkalla oli tosi nätti. Sitten ruutua monena eri variaationa, Nancin suosikkiliike number1. Lopuksi hyppy, otettiin ekaa kertaa myös avoimen luokan hyppy, nou problemos, hieno homma!
Sitten oli Oonan vuoro, Oona teki ensin pitkän seuraamiskaavion, tosi hyvää seuraamista eikä painanut. Sitten idari, ekassa seisomisessa meni istumaan, otettiin uusiksi ja nyt oli hyvä. Sitten otettiin ruutua, ensin kiersi oikealta sivulta, mutta kävin näyttämässä sille oikean paikan niin sitten mentiinkin kovaa seisomaan oikealle kohdalle. Oonan kanssa myös hyppy ja muutama luoksetulo, joista ea oli huono, Oona istui maahanmenon sijasta. Toisella kerralla hieno. Hyppynouto lelulla kun kapula jäi kotiin, Oonasta se oli tosi kivaa!
Kotosalla otin Lucan kanssa tunnaria, vähän liikaa virtaa mutta saatiin se oikeakin kapula sieltä pari kertaa. Nancilla syttyi lamppu ja se tajusi, mitä tunnarissa etsitään. Katsotaan, muistaako pikkuneiti asian huomennakin. Deadline lähestyy, Lucan pitäisi osa tunnari 3.5 mennessä ja Nancin 9.5 mennessä...
Tokoa ja poseerauksia. Aamulla koitin ottaa hiukan poseerauskuvia tytöistä. En nyt tiedä, onnistuivatko ne niin hyvin, mutta alla näette joitain aikaansaannoksia.
Töiden jälkeen käytin äkkiä koirat kävelyllä ja sitten Forssan Pussikoirat ry:n vuosikokoukseen. Päätöstenteon jälkeen treenailimme tokoa aikuiskoulutuskeskuksen pihalla, jossa oli juuri sopivasti häiriötä koko ajan. Mulla oli vaan Nanci ja Oona mukana, Lucan kanssa treenailin illemmalla kotona tunnaria. Nanci aloitti, otettiin ensin paikallamakuu, joka oli hyvä vaikka olin osan aikaa piilossa. Sitten seuraamista ja jäävät liikkeet, kaukokäskyt (lamppu on syttynyt, enää ei etene!) ja luoksetulo, jossa stoppi ei taas toiminut. Takapalkalla oli tosi nätti. Sitten ruutua monena eri variaationa, Nancin suosikkiliike number1. Lopuksi hyppy, otettiin ekaa kertaa myös avoimen luokan hyppy, nou problemos, hieno homma!
Sitten oli Oonan vuoro, Oona teki ensin pitkän seuraamiskaavion, tosi hyvää seuraamista eikä painanut. Sitten idari, ekassa seisomisessa meni istumaan, otettiin uusiksi ja nyt oli hyvä. Sitten otettiin ruutua, ensin kiersi oikealta sivulta, mutta kävin näyttämässä sille oikean paikan niin sitten mentiinkin kovaa seisomaan oikealle kohdalle. Oonan kanssa myös hyppy ja muutama luoksetulo, joista ea oli huono, Oona istui maahanmenon sijasta. Toisella kerralla hieno. Hyppynouto lelulla kun kapula jäi kotiin, Oonasta se oli tosi kivaa!
Kotosalla otin Lucan kanssa tunnaria, vähän liikaa virtaa mutta saatiin se oikeakin kapula sieltä pari kertaa. Nancilla syttyi lamppu ja se tajusi, mitä tunnarissa etsitään. Katsotaan, muistaako pikkuneiti asian huomennakin. Deadline lähestyy, Lucan pitäisi osa tunnari 3.5 mennessä ja Nancin 9.5 mennessä...
14.4
Kyllä se kotona osaa. Nimittäin Nanci. Sunnuntaisesta nirsoilusta vaakkua kohtaan sisuunnuin sen verran, että ollaan nyt joka päivä treenattu kurssilla ostamallamme vaakulla. Tänään raaskin kyllä sen jo roskiin heittää, sen verran haiseva se jo oli.. Sunnuntai-iltana kanniskeltiin vaan sisällä, eilenillalla etsittiin sitä metsästä vanhempieni luona ja tänään oltiin lähipellolla sitä kanniskelemassa. Hyvin meni ja intoa piisasi. Kumma elukka tuo Nanci
Kyllä se kotona osaa. Nimittäin Nanci. Sunnuntaisesta nirsoilusta vaakkua kohtaan sisuunnuin sen verran, että ollaan nyt joka päivä treenattu kurssilla ostamallamme vaakulla. Tänään raaskin kyllä sen jo roskiin heittää, sen verran haiseva se jo oli..
Sunnuntai-iltana kanniskeltiin vaan sisällä, eilenillalla etsittiin sitä metsästä vanhempieni luona ja tänään oltiin lähipellolla sitä kanniskelemassa. Hyvin meni ja intoa piisasi. Kumma elukka tuo Nanci 13.4
Nanci Ruoveden näyttelyssä. Tuloksena erinomainen, luokkavoitto, pn-3 ja varaserti! Tuomarina tiukkaa linjaa pitänyt Kirsi Nieminen. Olin siis aiheestakin tyytyväinen pikkuneitiin. Nancin arvostelu : " Erinomaista tyyppiä oleva mittasuhteiltaan oikea narttu. Otsapenger saisi olla selvempi, muuten hyvä pää. Suurehkot korvat. Hyvä ylälinja. Syvä rintakehä ja erinomainen runko. Vahva raajaluusto, hyvät takakulmaukset. Käpälät saisivat olla tiiviimmät. Oikea väritys. Liikkuu hyvällä askelpituudella, esitetään hyvin."
Nanci Ruoveden näyttelyssä. Tuloksena erinomainen, luokkavoitto, pn-3 ja varaserti! Tuomarina tiukkaa linjaa pitänyt Kirsi Nieminen. Olin siis aiheestakin tyytyväinen pikkuneitiin. Nancin arvostelu : " Erinomaista tyyppiä oleva mittasuhteiltaan oikea narttu. Otsapenger saisi olla selvempi, muuten hyvä pää. Suurehkot korvat. Hyvä ylälinja. Syvä rintakehä ja erinomainen runko. Vahva raajaluusto, hyvät takakulmaukset. Käpälät saisivat olla tiiviimmät. Oikea väritys. Liikkuu hyvällä askelpituudella, esitetään hyvin."
12.4
Taipparitreeneissä Nancin kanssa. Ajelimme Marja ja Roisto seuranamme treenailemaan taippareita varten Euraan Satakunnan Tolleristien taipparikurssille. Me oltiin Nancin kanssa Päivikin vetämässä isompien ryhmässä, Marja ja R Katin ohjaamissa pennuissa. Aluksi menimme pelloille tekemään hiukan malttitreeniä dameilla. Ensin treenailimme nomeseuraamista, tämä sujuin Nancilta hyvin, niinkuin odottaa saattoi. Sitten rivistöön ja Päivikki alkoi heitellä dameja ympäriinsä. Nanci oli nätisti, ei turhia piippaillut tai rynninyt damien perään. Itseasiassa olin tosi tyytyväinen sen malttiin, vaikka sitä on treenattu viime aikoina hävettävän vähän. Seuraavaksi teimme kantoharjoituksia, nämä ovat Nancin mielestä parasta maailmassa! Minusta on niin kiva huomata, ettei Nanci tunne minkäänlaista painetta siitä, että otan siltä damin pois, se vain odottaa että saisi sen takaisin ja ottaa sen aina yhtä innokkaasti uudestaan. Tein sen kanssa myös maasta nostoharjoituksia, ettei aika käy pitkäksi kun kanto sujui niin mukavasti.
Sitten yksitellen pieneen tasotsekkaukseen. Nanci oli viimeisenä kun se lopetteli juuri juoksunsa, ettei turhaan sekoiteta poikien päitä. Aloitettiin luoksetulolla, Päivikki vaikeutti meille sitä hieman heiluttelemalla damia matkan varrella. Nancia tämä ei häirinnyt millään lailla, neiti kyllä tietää mitä tehdään! Sitten muistinouto, vietiin Nancin kanssa yhdessä dami mutkan taakse, tämäkin oli meille jo tuttua joten siitä suoriuduttiin hyvin ja palautus nätisti käteen. Sitten ykkösmarkkeeraus siihen suurinpiirtein samaan kohtaan, Nanci käväisi ensin Päivikin luona, toistin käskyn ja sitten dami löytyi. Otettiin uusiksi, nytkin kiersi Päivikin kautta, muttei jäänyt siihen. Eli vapaaehtoisia heittäjiä otetaan vastaan! Vinkkejä saatiin tehtävien vaikeuttamiseksi, jottei homma käy tylsäksi:
* Muistinoutoja voi tehdä useita kerralla, ensin kaksi, sitten kolme tai vaikka neljäkin. Tätä en ole tajunnut, oikeasti!
* Markkeerauksissa hyödynnetään muistinoutojen paikkoja, esim. kivikasaa pellolla tai kuusipusikkoa metsässä.
* Kun koira tekee muistinoutoa hankalaan paikkaan, sen voi antaa noutaa damin kerran-kaksi ihan läheltä damia, jotta paikasta jäisi hyvä muistikuva koiralle. Sitten vasta lähetyspaikalle.
* Eteenlähetystä hyvä treenata samalla, käsky voi toki olla myös normaali hae/nouda/tuo
* Nancille ehdottamasti avustaja usein metsään, jotta saa varmuutta ettei nyt mennä syliin vaan nyt noudetaan
Sitten mentiin metsään tekemään kanijäljet. Nanci sai taas tehdä viimeiseksi joten arvattavasti pupu oli "hiukan" limainen jo meidän vuoromme saapuessa. Nou hätä, kelpasi silti! Jälki sujui vähän turhan nopeasti, Nanci oikaisi kaaren, meni jäljentekijän jälkiä pitkin täyttä laukkaa hetken, sitten kaarros ja takaisin, nyt suoraan pupulle. Otti pupun, mutta pudotti, Päivikki kävi heittämässä sitä hiukan, nyt toi paljon lähemmäksi, mutta jäi noin 5m päähän minusta ja tietenkin juuri samalla hetkellä metsästä pörhelsi mönkijä, joten mun kutsut kaikui ihan kuuroille korville. Jätettiin pupu siihen koska Nanci alkoi selvästi kuumua kun painostin sitä tuomaan pupua minulle asti. Olin kuitenkin super-tyytyväinen, koska Nanci on nähnyt pupun viimeksi viime vuoden tollerileirillä...
Seuraavaksi oli vuorossa riistaan tutustuminen. Nanci oli tässä vaiheessa jo todella väsynyt ja arvasin että joko homma menee pelleilyksi tai sitten siitä ei tule mitään. No, meidän suoritus oli jotain siltä väliltä, ehkä kumpaakin. Ensin Nanci ei ottanut vaakkua ollenkaan, lokista oli kyllä kiinnostunut. Heitettiin sille markkeeraus, Nanci kävi siellä mutta ei ottanut vaakua. Menin sen mukaan, sain sen raahaamaan sitä siivestä, mutta tosi surkeaa. Olisi pitänyt aloittaa riistalla, mutta sitten taas kuumemmat koirat eivät olisi tätä kestäneet. Jätettiin homma siihen kun sain Nancin ottamaan variksen, jotten painosta sitä liikaa. Taas tälläinen perinteinen kyllä se kotona osaa -meininki, lokilla treenailtiin alkuviikosta ja oltiin niin intoa täynnä että.. Tosin mentiin suoraan ovesta metsään ja aloitettiin, eipä paljoa väsyttäviä damitreenejä yms. ollut ennen sitä vaan Nanci tietenkin täynnä virtaa hei töiden jälkeen... Noh, taas tästä opittiin, että lisää riistan käsittelyä, varsinkin siis vaakuilla ja lokeilla, pupulla lähinnä kantoharjoituksia jotta toisi senkin yhtä mielellään mulle kuin muutkin noudettavat.
Loppuun sitten vielä laukaustreenit, hiukan Nanci äänteli, mutta ei koittanutkaan lähteä paikoiltaan ja kun käskin sen maahan niin se oli aivan hiljaa. Kävin vielä treenien jälkeen kuuntelemassa kun Kati ampui nuorelle nartulle pari laukausta ja nyt Nanci oli aivan hiljaa. Palkkasin sen sitten lopuksi sillä että se pääsi hakemaan viimeisen damin, sen kyllä tiputti eikä antanut käteen, mutta en ottanut asiasta pultteja.
Kiitos superpaljon Päivikille ja Katille kivasta ja antoisasta päivästä!! Mulla oli tosi rauhallinen ja tyytyväinen koira koko illan kotona! Tosin Luca ja Oona sitten taas olivat täynnä virtaa...
11.4
Oonan ja Onnin pentu Vimma, Myrock's DynaCustom oli tänään ensimmäisessä näyttelyssään Kokemäen pentunäyttelyssä. Vimma oli valittu rop-pennuksi ja sai kp:n! Hieno alku pikkutytön näyttelyuralle!
Oonan ja Onnin pentu Vimma, Myrock's DynaCustom oli tänään ensimmäisessä näyttelyssään Kokemäen pentunäyttelyssä. Vimma oli valittu rop-pennuksi ja sai kp:n! Hieno alku pikkutytön näyttelyuralle!
10.4
Lucan kanssa pk-hakutreeneissä. Pitkästä aikaa ihan turha reissu. Olen ollut niin iloinen kun treenit on menneet Lucan kanssa tosi kivasti pitemmän aikaa, joten johan sitä takapakkiakin oli pakko ottaa. Tosin kaksi juoksuista narttuakin SAATTOI tähän tilanteeseen oman osuutensa vaikuttaa, seli seli. Lucaa ei joka tapauksessa saanut heräämään niinkuin normaalisti. Yleensä se on aivan intona hakutreeneistä, nyt se oli ihan pihalla. Herkut ei maistuneet, rulla tipahteli, vauhti oli hidas jne. Tehtiin sitten vaan pari helppoa ja kotiin miettimään että mitäs seuraavaksi. Kaverit on kyllä varoitelleet, että takapakkia saattaa jossain vaiheessa tulla, toivottavasti meillä se oli nyt niin voi sanoa että ne naiset vaan sekoitti pojan pään... Maaston jälkeen tekemään tottikset, nekin rimaa hipoen läpi, lopetettiin helppoihin liikkeisiin ja that's it. Vinkkejä otetaan vastaan ja seuraaviin treeneihin Luca menee parin päivän paaston jälkeen.
Lucan kanssa pk-hakutreeneissä. Pitkästä aikaa ihan turha reissu. Olen ollut niin iloinen kun treenit on menneet Lucan kanssa tosi kivasti pitemmän aikaa, joten johan sitä takapakkiakin oli pakko ottaa. Tosin kaksi juoksuista narttuakin SAATTOI tähän tilanteeseen oman osuutensa vaikuttaa, seli seli. Lucaa ei joka tapauksessa saanut heräämään niinkuin normaalisti. Yleensä se on aivan intona hakutreeneistä, nyt se oli ihan pihalla. Herkut ei maistuneet, rulla tipahteli, vauhti oli hidas jne. Tehtiin sitten vaan pari helppoa ja kotiin miettimään että mitäs seuraavaksi. Kaverit on kyllä varoitelleet, että takapakkia saattaa jossain vaiheessa tulla, toivottavasti meillä se oli nyt niin voi sanoa että ne naiset vaan sekoitti pojan pään...
Maaston jälkeen tekemään tottikset, nekin rimaa hipoen läpi, lopetettiin helppoihin liikkeisiin ja that's it. Vinkkejä otetaan vastaan ja seuraaviin treeneihin Luca menee parin päivän paaston jälkeen.7.4
Lucan kanssa Korrien tokokoulutuksessa. Olimme ekaa kertaa neljän kerran tokokurssilla Helsingissä. Anu lähti mukaan ajoseuraksi ja Luca parka nykäistiin mukaan kotoa kahden juoksuisen nartun keskeltä... Yllättävän hyvin kuitenkin pojan pää pelitti ja namit maistuivat normaaliin tapaan, eivät tyttöjen hajut liiaksi häirinneet! Tämän päivän teemana olivat ruutu ja kaukokäskyt sekä yksi vapaavalintainen likee. Koitin kuunnella mahdollisimman paljon myös mitä muille neuvottiin, jotta saisin kurssista mahdollisimman paljon irti, täälläpäin kun ei noita osaavia kouluttajia hirveästi ole saatavilla... Tälläisiä muistiin panoja tein:
Ruutu:
* Käytetään monipuolisia treenausmenetelmiä, ei pelkkää lähetystä, stoppia ja siitä palkka vaan myös muita keinoja.
* Näitä muita keinoja ovat mm. näyttöruutu (eli käydään näyttämässä kohta, mihin koiran halutaan tulevan, palataan viereen ja lähetetään, toimii Lucalla aina tosi hyvin), ohjausruutu (eli jäädään ruudun etureunaan, kutsutaan koira "ruutuun"-käskyllä ja ohjataan se vartalonliikkeellä oikeaan kohtaan, pikkuhiljaa jäädään kauemmaksi ja kauemmaksi ruudusta, oli Lucalle superhyvä homma), kutsuruutu (koira kutsutaan ruudun takaa ja stopataan ruutuun, samalla heitetään sille nami, näin tulee varsinkin stoppia korostettua).
* Lisäksi lähetyksiä namille, lelulle, kosketusalustalle ja tyhjään.
* Loppuosaa myös muistettava treenata, liikkuri mukaan!
* Lucalla plussaa hyvä into mennä ruutuun ja merkkaa sen hyvin, ainoa ongelma on SE stoppi, eli nyt jäi haistelemaan, normaalisti valuu eteenpäin. Tähän saa kuulemma lisää varmuutta juuri noilla aiemmin luetelluilla vaihtelevilla treeneillä.
* Jos koira menee stopista maahan, palkataan se vain seisomisesta, jos taas ei mene maahan, tulee palkka vasta maahanmenon jälkeen.
* Suomessa halutaan että koira osaa itse katsoa paikan, esim. Norjassa ja Ruotsissa koiraa juoksutetaan vaan tötsien välistä ja opetetaan stoppaamaan.
Kaukot:
* Oltava tarkkana mitenpäin opettaa, itse Riitta kuulemma suosii etujalkoja paikoillaan, mutta yleistä myös "napa" paikoillaan.
* Osaavankin koiran kanssa kannattaa hioa liikkeitä lyhyelläkin välimatkalla
* Suurimmalla osalla koirista ongelma oli seiso-istu, jolloin etenevät hieman. Tähän saatiin vinkiksi tehdä korostettu käsimerkki ja astua puolikas askel eteenpäin kohti koiraa. Tämä tehtiin siis ihan lyhyeltä matkalta. Nami heitettiin taakse heti kun koira korjasi itseään taaksepäin.
* Takapalkkaa voi käyttää, jos koira osaa jo liikkeen.
* Lucalla käski kiinnittää huomiota juuri seiso-istu ja jonkin verran pitää silmällä myös istu-seiso-vaihdosta. Muuten olivat kuulemma hyvät, vaikkei Luca noussutkaan istumaan ekalla käskyllä...
Vapaavalintaisena liikkeenä tein Lucan kanssa liikkeestä seisomisen. Meillähän on ollut ongelmana se, että Luca käänty hiukan minua vastaan kun palaan takaa sitä kohti.
Liikkeestä seisominen:
* Etupalkka paras
* Aluksi nami jätetään eteen koiran nähden (tätä ollaan tehtykkin ja silloin aina pysyy)
* Kun osaa jo liikkeen, voi namin tiputtaa ohjaajan selän taakse kun ohjaaja kääntyy taas koiraa kohti (erottuva nami!)
* Koiraa ei päästetä epäonnistumaan vaan jäädään metri koiran eteen ja vapautetaan se siitä kun pysyy.
* Pikku hiljaa pidemmälle ja pidemmälle koiran taakse ja sivuille nyt kun koira tietää että siellä edessä voi olla nami
* Idarissa lähetetään namille ENNEN kuin koira alkaa kääntyä.
* Namia ei saa idarissa jättää tötsie kohdalle vaan esim. metrin verran siitä vielä eteenpäin, jollekin alustalle tms.
* Joskus nami viereltä, joskus edestä, paljon vaihtelua jottei ennakoi
5.4
Ajeltiin vapaapäivän kunniaksi katsomaan Lucan pentuja Porvooseen Banietta's kenneliin. Pennut on nyt vähän vajaa 5-viikkoisia ja vauhtia kyllä riitti! Koitettiin ottaa joitain seisotuskuvia, aika vaikeeta se taas oli, pentuja on jotenkin niin hankala saada seisomaan rauhassa... Tässä joitakin kuvia kuitenkin.
Ajeltiin vapaapäivän kunniaksi katsomaan Lucan pentuja Porvooseen Banietta's kenneliin. Pennut on nyt vähän vajaa 5-viikkoisia ja vauhtia kyllä riitti! Koitettiin ottaa joitain seisotuskuvia, aika vaikeeta se taas oli, pentuja on jotenkin niin hankala saada seisomaan rauhassa...
Tässä joitakin kuvia kuitenkin.1.4
Vimma kylässä. Saatiin tänään mieluista vieras, sillä Aliisa ajeli Vimman kanssa meille "trimmaukseen". Vimma on menossa ekaan pentunäyttelyyn 11.4 ja koitettiin sitten hapsottavia tassu- ja korvakarvoja hiukan siistiä.Vimmasta on kasvanut oikein kivannäköinen tyttönen ja luonteeltaan on mitä mahtavin avoin ja iloinen bortsuneiti!
Vimma kylässä. Saatiin tänään mieluista vieras, sillä Aliisa ajeli Vimman kanssa meille "trimmaukseen". Vimma on menossa ekaan pentunäyttelyyn 11.4 ja koitettiin sitten hapsottavia tassu- ja korvakarvoja hiukan siistiä.Vimmasta on kasvanut oikein kivannäköinen tyttönen ja luonteeltaan on mitä mahtavin avoin ja iloinen bortsuneiti!
31.3
Tokoilua Lucan ja Nancin kanssa. Kimppatreeniporukkamme kokoontui urheilutalon pihassa ja aloitimme paikallamakuulla. Luca rivistöön, sillä Nancin kanssa ei viitsitty mennä poikien päitä sekoittamaan. Luca makasi hyvin ja rauhassa, vähän oli vilkuillut kun naapuria käytiin palkkaamassa että hänellekkin maistuisi... Sitten otin Lucan kanssa kaukoja, tosi hyvät muuten, mutta se seiso-istu on Lucalle vaikea, menee tosi helposti maahan. Sit kun rauhottui, teki hyvin. Sitten otettiin luoksetulo, tehtiin vaan yhden kerran kun oli niin superhyvä! Tosi napakka seisominen ja vielä parempi maahanmeno, jes! Sitten ruutuun, meni kupille tosi hyvin ja suoraan, tyhjäänkin muuten hyvin mut aika vasempaan reunaan. Olis ollu siis selvästi kyllä ruudussa, mutta pilkkua kun viilataan niin halusin sen keskemmällle... Tehtiin sit pari kertaa viä kupille ja stoppi sen jälkeen, josta palkka ja ne oli hyviä. Sit otettiin jääviä, tehtiin eka istumaan jääminen, se oli tosi hyvä, sit maahan, nopea sekin ja sitten seisomnen, joka oli muuten hyvä mutta liikkui vastaan. Seisominen uusiksi, sit oli hyvä. Viimiseksi tehtiin pari metallinoutoa, ekalla arpoi hetken ottamisessa mutta toi kyllä, enkä vahingossakaan sanonut sille mitään vaan odotin vaan. Toisella kerralla tosi nopea ja hyvä palautus.
Sitten oli Nancin vuoro, Nanci treenasi sivulletuloja ja ihan lyhyttä seuraamista, halusin tehdä sen kanssa vaan jotain helppoa ja tuttua kun ollaan treenattu nyt niin paljon kaikkea uutta. Tehtiin myös jäävistä seiso ja maahan, molemmat tosi hyvät. Olin oikein tyytyväinen. Lopuksi vielä treenailtiin Anjan avustuksella luoksepäästävyyttä. Nanci on vaan vähän turhan iloinen siinä liikkeessä...
Treenien jälkeen käytin koirat vielä 1,5h lenkillä ja Nanci ja Luca pelottelivat joutsenia. Anteeksi linnut, en teitä ajoissa huomannut! Oli ihanaa lenkkeillä kun näki vielö jotain vaikka kello oli puoli yhdeksän kun palattiin autolle!
Tokoilua Lucan ja Nancin kanssa. Kimppatreeniporukkamme kokoontui urheilutalon pihassa ja aloitimme paikallamakuulla. Luca rivistöön, sillä Nancin kanssa ei viitsitty mennä poikien päitä sekoittamaan. Luca makasi hyvin ja rauhassa, vähän oli vilkuillut kun naapuria käytiin palkkaamassa että hänellekkin maistuisi... Sitten otin Lucan kanssa kaukoja, tosi hyvät muuten, mutta se seiso-istu on Lucalle vaikea, menee tosi helposti maahan. Sit kun rauhottui, teki hyvin. Sitten otettiin luoksetulo, tehtiin vaan yhden kerran kun oli niin superhyvä! Tosi napakka seisominen ja vielä parempi maahanmeno, jes! Sitten ruutuun, meni kupille tosi hyvin ja suoraan, tyhjäänkin muuten hyvin mut aika vasempaan reunaan. Olis ollu siis selvästi kyllä ruudussa, mutta pilkkua kun viilataan niin halusin sen keskemmällle... Tehtiin sit pari kertaa viä kupille ja stoppi sen jälkeen, josta palkka ja ne oli hyviä. Sit otettiin jääviä, tehtiin eka istumaan jääminen, se oli tosi hyvä, sit maahan, nopea sekin ja sitten seisomnen, joka oli muuten hyvä mutta liikkui vastaan. Seisominen uusiksi, sit oli hyvä. Viimiseksi tehtiin pari metallinoutoa, ekalla arpoi hetken ottamisessa mutta toi kyllä, enkä vahingossakaan sanonut sille mitään vaan odotin vaan. Toisella kerralla tosi nopea ja hyvä palautus.
Sitten oli Nancin vuoro, Nanci treenasi sivulletuloja ja ihan lyhyttä seuraamista, halusin tehdä sen kanssa vaan jotain helppoa ja tuttua kun ollaan treenattu nyt niin paljon kaikkea uutta. Tehtiin myös jäävistä seiso ja maahan, molemmat tosi hyvät. Olin oikein tyytyväinen. Lopuksi vielä treenailtiin Anjan avustuksella luoksepäästävyyttä. Nanci on vaan vähän turhan iloinen siinä liikkeessä...
Treenien jälkeen käytin koirat vielä 1,5h lenkillä ja Nanci ja Luca pelottelivat joutsenia. Anteeksi linnut, en teitä ajoissa huomannut!
Oli ihanaa lenkkeillä kun näki vielö jotain vaikka kello oli puoli yhdeksän kun palattiin autolle!30.3
Agilityä Lucan kanssa. Oltiin Lucan kanssa aksaamassa pitkästä aikaa, viime viikko jäi väliin mun jalan takia ja sitä edellinen Lucan haljenneen kynnen takia. Nyt oltiin sitten hallikauden viimeisissä treeneissä ja kyllä oli taas kivaa! Lucalla oli kivasti vauhtia ja ohjaus toimi. Saatiin kaikki kepit puhtaasti ja keinu mentiin ihan loistavasti, tai siis Luca meni! Tähän oli kiva päättää talvikausi hallilla ja nyt lomailemme agilitystä sen aikaa että seuramme kenttä sulaa aksakuntoon..
Pentuja-sivuilla on nyt linkki Nancin tulevan pentueen sivuille. Nancin tulevaksi sulhaseksi valittiin Nash, charmikas nuoriherra Saksanmaalta. Nuoripari olisi tarkoitus tutustuttaa toisiinsa syksyn aikana ja katsotaan saammeko sitten niitä joulupentuja... Nashin omistaja, Sandra, lupasi lähettää herrasta uusia kuvia, nuo sivuilla nyt olevat on otettu kun Nash on vasta 1,5v joten aika paljon on kuulemma herra jykevöitynyt niistä ajoista.. Uusia kuvia odotellessa siis kuluu kevät mukavasti!
Agilityä Lucan kanssa. Oltiin Lucan kanssa aksaamassa pitkästä aikaa, viime viikko jäi väliin mun jalan takia ja sitä edellinen Lucan haljenneen kynnen takia. Nyt oltiin sitten hallikauden viimeisissä treeneissä ja kyllä oli taas kivaa! Lucalla oli kivasti vauhtia ja ohjaus toimi. Saatiin kaikki kepit puhtaasti ja keinu mentiin ihan loistavasti, tai siis Luca meni! Tähän oli kiva päättää talvikausi hallilla ja nyt lomailemme agilitystä sen aikaa että seuramme kenttä sulaa aksakuntoon..
Pentuja-sivuilla on nyt linkki Nancin tulevan pentueen sivuille. Nancin tulevaksi sulhaseksi valittiin Nash, charmikas nuoriherra Saksanmaalta.
Nuoripari olisi tarkoitus tutustuttaa toisiinsa syksyn aikana ja katsotaan saammeko sitten niitä joulupentuja... Nashin omistaja, Sandra, lupasi lähettää herrasta uusia kuvia, nuo sivuilla nyt olevat on otettu kun Nash on vasta 1,5v joten aika paljon on kuulemma herra jykevöitynyt niistä ajoista.. Uusia kuvia odotellessa siis kuluu kevät mukavasti!29.3
Nanci aloitti juoksut. Ja mihin aikaan, tänään olisi ollut tokokisat ja ensi viikonloppuna Pirkan Damit! Argh, minkä neiti meni tekemään... Oona ja Nanci olivat viikonlopun mökillä mukana, Luca viettää nyt kaipaamaansa lapsiperhe-elämää Nikon siskon hoivissa tyttöjen juoksujen ajan. Hienosti on poika siellä kuulemma taas pärjäillyt. Tytöt saivat juosta koko viikonlopun ja vauhtia kyllä riittikin! Harmi homma, ettei kuvia oikein saanut kun ilma oli koko ajan niin harmaa. Eilen satoi lunta niin että kamera oli koko ajan huurussa, joten päätin luovuttaa...
Mutta jotain iloa siitäkin, että Nanci juoksee nyt, nimittäin sen juoksuväli on kutakuinkin tasan 7kk. Tämä tarkoittaa sitä että sen astutus ajoittuu mitä luultavimminkin lokakuun lopulle ja joulupentuja saattaa olla meille siis ehkä luvassa! Kiva kiva, saamme siis ehkä taas viettää joulun pentulaatikossa niinkuin viime vuonnakin... Perjantaina oli tullut mukava kirjekuori Kennelliitosta ; kennelnimeni Myrock's on mennyt vihdoin läpi! Oonan pennut saavat siis pienellä viiveellä myös kennelnimen etuliitteekseen ja Nancin pennut sitten tietenkin syntyvät tämän nimen alle.
Nyt meiltä on turha odotella tulospäivityksiä vähään aikaan, kun molemmat neidit juoksevat ja Luca on vielä levossa doping-rajan takia (nukutusaine kynnenpoistoon 30vrk) joten me vaan lepäilemme ja treenailemme itseksemme...
Nanci aloitti juoksut. Ja mihin aikaan, tänään olisi ollut tokokisat ja ensi viikonloppuna Pirkan Damit! Argh, minkä neiti meni tekemään... Oona ja Nanci olivat viikonlopun mökillä mukana, Luca viettää nyt kaipaamaansa lapsiperhe-elämää Nikon siskon hoivissa tyttöjen juoksujen ajan. Hienosti on poika siellä kuulemma taas pärjäillyt. Tytöt saivat juosta koko viikonlopun ja vauhtia kyllä riittikin! Harmi homma, ettei kuvia oikein saanut kun ilma oli koko ajan niin harmaa. Eilen satoi lunta niin että kamera oli koko ajan huurussa, joten päätin luovuttaa...
Mutta jotain iloa siitäkin, että Nanci juoksee nyt, nimittäin sen juoksuväli on kutakuinkin tasan 7kk. Tämä tarkoittaa sitä että sen astutus ajoittuu mitä luultavimminkin lokakuun lopulle ja joulupentuja saattaa olla meille siis ehkä luvassa! Kiva kiva, saamme siis ehkä taas viettää joulun pentulaatikossa niinkuin viime vuonnakin...
Perjantaina oli tullut mukava kirjekuori Kennelliitosta ; kennelnimeni Myrock's on mennyt vihdoin läpi! Oonan pennut saavat siis pienellä viiveellä myös kennelnimen etuliitteekseen ja Nancin pennut sitten tietenkin syntyvät tämän nimen alle. Nyt meiltä on turha odotella tulospäivityksiä vähään aikaan, kun molemmat neidit juoksevat ja Luca on vielä levossa doping-rajan takia (nukutusaine kynnenpoistoon 30vrk) joten me vaan lepäilemme ja treenailemme itseksemme...
26.3
Emännän kipeän jalan takia on koirien lenkitys jäänyt lähinnä isännän harteille. Tänään kuitenkin nappasin kameran mukaan ja lääkärireissun jälkeen ajoin kesäisin jalkapallokenttänä toimivalle alueelle, jossa on paljon peltoa ympärillä, joten sinne oli helppo laskea koirat juoksemaan eikä tarvinnut itse lähteä jalkaa rasittamaan. Tässä joitakin kuvia, poseerauskuvat laitan galleriaamme.
Nanci osaa luoksetulon tosi hyvin. Silloin kun tullaan niin tullaan täysillä...
Mutta jos tulee liian kovaa, voi käydä näin:
Nanci parka, tipahti siis ojaan ja neiti vaan koitti tulla nopeasti luokse...
Oona oli hurjana, kun kiipeili vanhojen pyöröpaalien päällä... Tässä vasta tulossa:
Varokaa!
Oona äityi tosi hurjaksi...
Tässä Oonalla olisi selvästi jotain asiaa, mutta kun ei voi sanoa..
Tässä vielä poseeraukset kaikilta, lisää on meidän kuvagalleriassamme! Nanci:
Luca:
Oona:
Emännän kipeän jalan takia on koirien lenkitys jäänyt lähinnä isännän harteille. Tänään kuitenkin nappasin kameran mukaan ja lääkärireissun jälkeen ajoin kesäisin jalkapallokenttänä toimivalle alueelle, jossa on paljon peltoa ympärillä, joten sinne oli helppo laskea koirat juoksemaan eikä tarvinnut itse lähteä jalkaa rasittamaan. Tässä joitakin kuvia, poseerauskuvat laitan galleriaamme.
Nanci osaa luoksetulon tosi hyvin. Silloin kun tullaan niin tullaan täysillä...
Mutta jos tulee liian kovaa, voi käydä näin:
Nanci parka, tipahti siis ojaan ja neiti vaan koitti tulla nopeasti luokse...
Oona oli hurjana, kun kiipeili vanhojen pyöröpaalien päällä... Tässä vasta tulossa:
Varokaa!
Oona äityi tosi hurjaksi...
Tässä Oonalla olisi selvästi jotain asiaa, mutta kun ei voi sanoa..
Tässä vielä poseeraukset kaikilta, lisää on meidän kuvagalleriassamme! Nanci:
Luca:
Oona:
24.3
Lucan CEA-geenitestin tulos saapui Optigeniltä, Luca on CEA-A, eli se ei kanna kyseistä sairautta. Mahtavaa!
Lucan CEA-geenitestin tulos saapui Optigeniltä, Luca on CEA-A, eli se ei kanna kyseistä sairautta. Mahtavaa!
23.3
Hoh hoijaa, miten tylsää voi elämä olla. Näin meillä huokailevat sekä emäntä että koirat, vielä enemmän emäntä. Onnistuin nimittäin hankkimaan sääressäni olevaan pieneen haavaan jonkin bakteerin ja sain jalkaan ruusun, joka osaa olla todella kipeä! Enpä olisi uskonut, että tuollaisesta pikku nirhamasta tällainen vaiva tulee. Joka tapauksessa koirat ovat melko pettyneitä, kun mitään ei tapahdu. Eilen sentään saivat nauttia kauniista kevätpäivästä järven jäällä kun isäntä oli pilkillä ja suostui ottamaan koirat mukaan, vaikka Nanci onkin vakuuttunut että pilkki on lelu jota pitää heittää ja Luca odottaa avannon vieressä että josko tuli kalaa ja hyökkää salamana kalaan kiinni jos sellaisen nopeasti rannalle kiskaisee. Eilen oli useita kaloja maistellut, taitaa olla matokuurit kohdallaan koko sakille muutenkin nyt tulevat vielä enemmän tarpeeseen. Lisäksi mukana oli tietenkin Oona, jonka elämäntehtävänä oli kuulemma kantaa kaikki kepit rannalta jäälle -jos joku heittäis- ja Ada, joka seurasi Oonaa kuin hai laivaa, koska Oonalla oli aina parhaat kepit. Varmaan pääsee koko sakki usein Nikon ja kavereiden kanssa pilkille!
Tänään porukka oli Suskun mukana tallilla ja Luca karkasi naapuriin moikkaamaan heidän labukkaa. Susku vaan yhtäkkiä huomasi että Lucan häntä heiluu naapurin aidan takana, siellähn tuo oli leikkimässä labukkapojan kanssa. Ovat siis nähneet aiemminkin, joten mitään vaaraa ei ollut, mutta Lucalla vaan ei ole lupaa naapurin pihoihin lähteä... Ja hetken päästä teki sen uudelleenkin. Juntti mikä juntti, kun ei usko millään...
Oonalla alkoi tänään juoksu. Olin sitä kyllä uumoillutkin pitkän aikaa, sen verran on meillä molemmat tytöt toisiaan kyräilleet että arvasin että juoksut on molemmilla tulossa. Nanci ei ole vielä aloittanut, mutta aloittaa toivottavasti pian. Siksi toivottavasti, että Nanci olisi tarkoitus astuttaa sitten seuraavasta (ei siis tästä nyt tulevasta) juoksusta ja toki odotan tätä suurella innolla! Uros on jo valittu, ja kuten sanoin katseet kääntyivät ulkomaille ja näin kävikin että uros on ulkomailta valittuna. Kunhan saan pentusivut valmiiksi ja Nancin tuleva juoksu alkaa, jolloin osaan arvioida seuraavan juoksun ja astutuksen ajankohdan paremmin, niin julkistamme toki urosvalintamme.
Sunnuntaina olisi tarkoitus yrittää koota itseni ja ajella Poriin tokokisoihin. Kuski onneksi minulla on jo sovittuna, joten ei tarvitse itse kipeellä jalalla ajaa, jos vaan pyörähtäisin kehässä Nancin kanssa ja sitten äkkiä pois. Ei siinä mitään muuten olisi, mutta seisominen on yhtä tuskaa kun tuntuu ettei veri kierrä yhtään jalassa. 2min seisominen paikallamakuun aikana ei välttämättä ole helppo homma. Katsotaan miten tästä paraneminen lähtee käyntiin. Minä sairastan todella harvoin, flunssan, mahataudin yms. takia en todellakaan ole usein ollut töistä pois, viimeksi yli vuosi sitten, mutta sitten kun sairastan niin sitten sairastan kunnolla! Edellinen pidempi sairaslomani oli kun jouduin ratsastusonnettomuuteen kohta tasan kaksi vuotta sitten ja silloin jouduin olemaan viikon töistä pois. En vaan osaa olla töistä poissa, tai jos olen niin mulla pitäisi olla koko ajan tekemistä... Nyt olenkin sitten sohvalla maaten naksutellut koirille uusia temppuja. Nancin kanssa otettiin hommaksi tunnarikapulan käsittely, minä makasin ja Nancin piti aluksi nostaa kapula pureksimatta käteeni. Sitten sen piti odottaa että tartun siihen ja sanon kiitos. Lopuksi vielä niin että viskasin kapulan kauemmaksi, Nancin piti tuoda se ja antaa minun tarttua siihen ja käskystä irrottaa. Tähän hommaan meillä meni noin 12 minuuttia, jos dvd-soittimen kelloon on luottaminen. Huomenna uusiksi, jospa päästäisiin jo puolittamaan aika!
Lucan kanssa klikkailtiin kaukoja, ensin sen piti peruuttaa 5-7m, joka sujuukin tosi kivasti jo nykyisin. Parista toistosta Luca tajusi että sen pitää peruuttaa kynnyksen taakse, fiksu poika! Sitten otettiin erinäisiä sarjoja, välillä yksi asennonvaihdos, välillä useita ja taas vaan pari. Palkka lensi aina ja sen jälkeen nopea pakitus paikoilleen. Lucalla oli superhauskaa. Lisäksi otettiin tunnari, tänään tehtiin se ihan eri tavalla kuin aiemmin, koska en todellakaan ollut tyytyväinen siihen, miten Luca aina säntäsi kapuloille ja sekotti ne ja sitten vaan äkkiä joku suuhun ja hups - ei se ollutkaan oma - no vaihdetaan! Jos tämä tapa toimii niin kerron sitten miten ollaan homma tehty...
Oonan kanssa klikkailin esineiden nostoa, Oonan mielestä tämä on superhauskaa. Levitin sohvapöydän laatikosta kaiken sellaisen poimittavan lattialle ja Oona sai "siivota" ne paikoilleen. Ekat esineet mun käteen, sitten mun käsi laatikkoon ja piti tiputtaa sinne ja lopuksi vaan osoitin sormella laatikkoa niin Oona laittoi esineet sinne! Kyllä se on ihmeellistä, mitä tylsistyneenä keksii koirien pään menoksi, mutta pääasia on, että kaikilla oli kivaa!
Hoh hoijaa, miten tylsää voi elämä olla. Näin meillä huokailevat sekä emäntä että koirat, vielä enemmän emäntä. Onnistuin nimittäin hankkimaan sääressäni olevaan pieneen haavaan jonkin bakteerin ja sain jalkaan ruusun, joka osaa olla todella kipeä! Enpä olisi uskonut, että tuollaisesta pikku nirhamasta tällainen vaiva tulee. Joka tapauksessa koirat ovat melko pettyneitä, kun mitään ei tapahdu. Eilen sentään saivat nauttia kauniista kevätpäivästä järven jäällä kun isäntä oli pilkillä ja suostui ottamaan koirat mukaan, vaikka Nanci onkin vakuuttunut että pilkki on lelu jota pitää heittää ja Luca odottaa avannon vieressä että josko tuli kalaa ja hyökkää salamana kalaan kiinni jos sellaisen nopeasti rannalle kiskaisee. Eilen oli useita kaloja maistellut, taitaa olla matokuurit kohdallaan koko sakille muutenkin nyt tulevat vielä enemmän tarpeeseen. Lisäksi mukana oli tietenkin Oona, jonka elämäntehtävänä oli kuulemma kantaa kaikki kepit rannalta jäälle -jos joku heittäis- ja Ada, joka seurasi Oonaa kuin hai laivaa, koska Oonalla oli aina parhaat kepit. Varmaan pääsee koko sakki usein Nikon ja kavereiden kanssa pilkille!
Tänään porukka oli Suskun mukana tallilla ja Luca karkasi naapuriin moikkaamaan heidän labukkaa. Susku vaan yhtäkkiä huomasi että Lucan häntä heiluu naapurin aidan takana, siellähn tuo oli leikkimässä labukkapojan kanssa. Ovat siis nähneet aiemminkin, joten mitään vaaraa ei ollut, mutta Lucalla vaan ei ole lupaa naapurin pihoihin lähteä... Ja hetken päästä teki sen uudelleenkin. Juntti mikä juntti, kun ei usko millään...
Oonalla alkoi tänään juoksu. Olin sitä kyllä uumoillutkin pitkän aikaa, sen verran on meillä molemmat tytöt toisiaan kyräilleet että arvasin että juoksut on molemmilla tulossa. Nanci ei ole vielä aloittanut, mutta aloittaa toivottavasti pian. Siksi toivottavasti, että Nanci olisi tarkoitus astuttaa sitten seuraavasta (ei siis tästä nyt tulevasta) juoksusta ja toki odotan tätä suurella innolla! Uros on jo valittu, ja kuten sanoin katseet kääntyivät ulkomaille ja näin kävikin että uros on ulkomailta valittuna. Kunhan saan pentusivut valmiiksi ja Nancin tuleva juoksu alkaa, jolloin osaan arvioida seuraavan juoksun ja astutuksen ajankohdan paremmin, niin julkistamme toki urosvalintamme.
Sunnuntaina olisi tarkoitus yrittää koota itseni ja ajella Poriin tokokisoihin. Kuski onneksi minulla on jo sovittuna, joten ei tarvitse itse kipeellä jalalla ajaa, jos vaan pyörähtäisin kehässä Nancin kanssa ja sitten äkkiä pois. Ei siinä mitään muuten olisi, mutta seisominen on yhtä tuskaa kun tuntuu ettei veri kierrä yhtään jalassa. 2min seisominen paikallamakuun aikana ei välttämättä ole helppo homma. Katsotaan miten tästä paraneminen lähtee käyntiin. Minä sairastan todella harvoin, flunssan, mahataudin yms. takia en todellakaan ole usein ollut töistä pois, viimeksi yli vuosi sitten, mutta sitten kun sairastan niin sitten sairastan kunnolla! Edellinen pidempi sairaslomani oli kun jouduin ratsastusonnettomuuteen kohta tasan kaksi vuotta sitten ja silloin jouduin olemaan viikon töistä pois. En vaan osaa olla töistä poissa, tai jos olen niin mulla pitäisi olla koko ajan tekemistä... Nyt olenkin sitten sohvalla maaten naksutellut koirille uusia temppuja. Nancin kanssa otettiin hommaksi tunnarikapulan käsittely, minä makasin ja Nancin piti aluksi nostaa kapula pureksimatta käteeni. Sitten sen piti odottaa että tartun siihen ja sanon kiitos. Lopuksi vielä niin että viskasin kapulan kauemmaksi, Nancin piti tuoda se ja antaa minun tarttua siihen ja käskystä irrottaa. Tähän hommaan meillä meni noin 12 minuuttia, jos dvd-soittimen kelloon on luottaminen. Huomenna uusiksi, jospa päästäisiin jo puolittamaan aika!
Lucan kanssa klikkailtiin kaukoja, ensin sen piti peruuttaa 5-7m, joka sujuukin tosi kivasti jo nykyisin. Parista toistosta Luca tajusi että sen pitää peruuttaa kynnyksen taakse, fiksu poika!
Sitten otettiin erinäisiä sarjoja, välillä yksi asennonvaihdos, välillä useita ja taas vaan pari. Palkka lensi aina ja sen jälkeen nopea pakitus paikoilleen. Lucalla oli superhauskaa. Lisäksi otettiin tunnari, tänään tehtiin se ihan eri tavalla kuin aiemmin, koska en todellakaan ollut tyytyväinen siihen, miten Luca aina säntäsi kapuloille ja sekotti ne ja sitten vaan äkkiä joku suuhun ja hups - ei se ollutkaan oma - no vaihdetaan! Jos tämä tapa toimii niin kerron sitten miten ollaan homma tehty...Oonan kanssa klikkailin esineiden nostoa, Oonan mielestä tämä on superhauskaa. Levitin sohvapöydän laatikosta kaiken sellaisen poimittavan lattialle ja Oona sai "siivota" ne paikoilleen. Ekat esineet mun käteen, sitten mun käsi laatikkoon ja piti tiputtaa sinne ja lopuksi vaan osoitin sormella laatikkoa niin Oona laittoi esineet sinne! Kyllä se on ihmeellistä, mitä tylsistyneenä keksii koirien pään menoksi, mutta pääasia on, että kaikilla oli kivaa!
19.3
Tänään oli taas niin ihana ja aurinkoinen aamu, että oli pakko mennä ulos koirien kanssa tekemään jotakin. Eilen otin vaakkuja sulamaan ajatuksenani mennä niillä huomenna metsään treenailemaan, mutta otettiinkin ne käyttöön jo tänään. Tein lähipellolle neljällä vaakulla "hakuruudun". Harjoitushan oli ylihelppo, joten tein sen surutta pitkän matkan päähän lähetyspaikasta (tämä mahdollisti kuvauksenkin paremmin!) ja piilotin vaakut lumeen. Koitin myös kävellä alueella hiukan edestakaisin, etteivät koirat löydä vaakkuja minun jälkieni perusteella. Ensin etsimään pääsi Nanci, joka oli taas tosi innokas vaakkuilija! Nancilla oli tosi kivaa, paras aamu kuulemma aikoihin! Ei vaan, hyvin toimin nenä vaikka vauhtia olikin, olisi ollut kiva saada tälläinen suoritus videolle...
Seuraavaksi vuoroon Luca, jonka tyylinäytteet tässä: (Luca näyttää ihan possulta!)
Sitten hain kaikki sisältä ja kierrettiin peltolenkki ja otettiin poseerauskuvia. Aika helppoa koirilla kun hanki kantoi, mutta emännän kohdalla tilanne oli toisin... Ei oo laihis toiminu kai tarpeeksi hyvin!
Nancin poseeraukset :
Oonan poseeraukset :
Lucan poseeraukset :
Illalla oltiin vielä aktiivisia, menin töistä suoraan Oonan kanssa tallille ja Oona tuli ratsastuslenkille mukaan, teki hyvää molemmille pitkän työpäivän jälkeen! Kotiin päästyämme päästin Oonan nukkumaan ja nappasin tollot ja tein niiden kanssa uuden kävelyennätyksen sykemittarin kanssa meidän raksalle. Nyt tiedän vastedes, millaista nopeutta sinne on mentävä, että pysyy koko ajan optimi sykealueella... Tolloilta tuli tietysti alkumatkasta aikamoinen vetoapu, en tajua mihin mun juoksuvyöni on kadonnut, se pitää nyt taas ottaa käyttöön niin saa koirat siihen. Yleensä kun meidän tulee lenkkeiltyä vallan vapaana...
Tänään oli taas niin ihana ja aurinkoinen aamu, että oli pakko mennä ulos koirien kanssa tekemään jotakin. Eilen otin vaakkuja sulamaan ajatuksenani mennä niillä huomenna metsään treenailemaan, mutta otettiinkin ne käyttöön jo tänään. Tein lähipellolle neljällä vaakulla "hakuruudun". Harjoitushan oli ylihelppo, joten tein sen surutta pitkän matkan päähän lähetyspaikasta (tämä mahdollisti kuvauksenkin paremmin!) ja piilotin vaakut lumeen. Koitin myös kävellä alueella hiukan edestakaisin, etteivät koirat löydä vaakkuja minun jälkieni perusteella. Ensin etsimään pääsi Nanci, joka oli taas tosi innokas vaakkuilija! Nancilla oli tosi kivaa, paras aamu kuulemma aikoihin!
Ei vaan, hyvin toimin nenä vaikka vauhtia olikin, olisi ollut kiva saada tälläinen suoritus videolle...Seuraavaksi vuoroon Luca, jonka tyylinäytteet tässä: (Luca näyttää ihan possulta!)
Sitten hain kaikki sisältä ja kierrettiin peltolenkki ja otettiin poseerauskuvia. Aika helppoa koirilla kun hanki kantoi, mutta emännän kohdalla tilanne oli toisin... Ei oo laihis toiminu kai tarpeeksi hyvin!
Nancin poseeraukset :
Oonan poseeraukset :
Lucan poseeraukset :
Illalla oltiin vielä aktiivisia, menin töistä suoraan Oonan kanssa tallille ja Oona tuli ratsastuslenkille mukaan, teki hyvää molemmille pitkän työpäivän jälkeen! Kotiin päästyämme päästin Oonan nukkumaan ja nappasin tollot ja tein niiden kanssa uuden kävelyennätyksen sykemittarin kanssa meidän raksalle. Nyt tiedän vastedes, millaista nopeutta sinne on mentävä, että pysyy koko ajan optimi sykealueella... Tolloilta tuli tietysti alkumatkasta aikamoinen vetoapu, en tajua mihin mun juoksuvyöni on kadonnut, se pitää nyt taas ottaa käyttöön niin saa koirat siihen. Yleensä kun meidän tulee lenkkeiltyä vallan vapaana...
18.3
Oona kävi tänään Anulla Turussa käppäilemässä vesimatolla. Kivaa oli ja Oona jaksoi mukavasti koko ajan. Lopuksi Oona sai hierontaa ja kokeili taas pitkästä aikaa jumppapalloa. Suuret kiitokset Anulle Oonan "huoltamisesta"!
Oona kävi tänään Anulla Turussa käppäilemässä vesimatolla. Kivaa oli ja Oona jaksoi mukavasti koko ajan. Lopuksi Oona sai hierontaa ja kokeili taas pitkästä aikaa jumppapalloa. Suuret kiitokset Anulle Oonan "huoltamisesta"!
17.3
Tokoa kimppatreenien muodossa. Mulla mukana kaikki koirat, aloitin poikkeuksellisesti Oonan kanssa. Aloitettin Minnan käskyttämällä seuraamisella, taas tuli yksi ssäntömuutos vastaan ja juostessa Oona erkani hiukan (eli tää ongelma on sitten taas palannut, juoksussa kuumii ja se ilmenee sitten nykyisin näin kun hyppiminen on saatu pois...
) mutta muuten ihan hyvää seuraamista. Sitten mentiin ruutuun, otettiin kaksi kertaa ensin pelkkä juoksu kupille, sitten kerta niin että lähetin kupille, stoppi, maahan ja vapautus ja sitten yksi tyhjään ruutuun. Kaikki oikein vauhdikkaita ja hyviä, Oona alkaa hoksata! Sitten kaukokäskyt, tosi hyvät takapalkalla. Pari vauhdikasta luoksetuloa stoppilla ja makuulla, sitten pari läpijuoksua mutta minä pysyin paikoillani eli esitin, että aion stopata sen ja Oona juoksi silti läpi eikä jäänyt ennakoimaan! Loppuun metallinouto ja pari liikkeestä istumista, molemmat ok, tosin ekalla noudolla luuli lumikökkärettä kapulaksi, tajusi onneksi itse virheensä...
Sitten oli vuorossa Luca, joka aloitti ruudulla. Virtaa oli taas joten ruudulle piti lähetyksessä hiukan haukkua, mutta muuten meni kivasti. Stopitkin jo tarkempia. Otettiin pari kertaa ilman kuppia, 10m päästä hyvä, pidemmällä matkalla valuu vielä stopin jälkeen eteenpäin. Tarttis kai reenata se menemään suoraan maahan, kun ei sitä liikuteltua siellä saa kuitenkaan, jää vaan paikoilleen jäpittämään... Seuraavaksi Lucallekkin metskunouto, kerta tehtiin ja se riitti kun oli niin hyvä. Luoksetulot oli makeita, hyvä Luca! Tehtiin kaksi kertaa molemmilla pysähdyksillä ja yksi läpijuoksu. Kaukot muuten tosi hyvät, ei enää etene kun silläkin on niissä takapalkka, mutta seiso-istu-vaihdossa menee tosi helposti maahan. Tätä vahvistelemme vielä siis. Loppuun seuraamista ja idari, seuraaminen tosi hyvää, idarissa kääntyi seisomisessa hiukan vastaan, muuten tosi hyvä!
Viimiseksi Nanci reeniin, Nancin kanssa aloitin seuraamisesta, joka oli ihan ok. "Ihan ok" tarkoittaa siis oikeasti aika huonoa, varsinkin perfektionisti-suomi-perfektionisti-sanakirjassa...Vasemmalle käännökset meni taas vallan istualteen, vaikka ollaan nimenomaan sitä pepun käyttöä treenailtu. Namiavulla saatiin sitten onnistumaan. Sitten luosetulo stopilla, onneksi se onnistui niin hyvin että tuli taas hyvälle tuulelle... Seuraavaksi idari, tosi makeat asennot ja tässä se seuraaminen sitten onnistui. Seisomisessa liikutti hiukan etutassuja kun lähestyin takaa, ai ai... Sitten otettiin namialustalla ruutua, se oli taas ihan pop! Lopuksi otettiin noutoa, ekan kerran muuten tosi hyvin, mutta jäi taakse sivulla. Pyysin Marjan katsomaan ja sanoin että meillä on noudossa ongelma. Marja pyysi näyttämään meidän noudon. Eka heitto osui suoraan ruokakupin viereen, mutten huomannut tummaa kuppia itse. Nanci tietenkin huomasi, joten kävi tarkistamassa sen. Ei, se ei ollut meidän ongelmamme. Uusi yritys. Sopivast kuumentunut Nanci nappasi kapulan suuhunsa ja lähti näyttämään sitä roskalavalle.. Huusin pari "voimakkaampaa" sanaa ja takaisinhan se tuli, mutta nappasin kapulan palkatta tietenkin pois. Kolmas kerta toden sanoo... Nyt tuli nätti nouto, mutta tosiaan se jää hiukan taakse luovutusasennossa. Marjalla oli onneksi siihen heti vinkki. Homma ei nimittäin johdu kapulasta vaan siitä että Nancin sivulletulokaan ei sitten ole vielä aivan varma! Minä nimittäin itse liikutan jalkoja kun pyydän sen sivulle! Voi hemmetti, enkä ole tommoista itse huomannut, hoh hoijaa.. Jatkamme treenejä peilin edessä siis, niin kuin tähänkin asti, mutta kiinnittäen enemmän huomiota minuun ei koiraan...
Treenien jälkeen käytiin kaupunkilenkki Minnan ja Marjan kanssa. Mukana oli siis bortsu, kolme tolleria, koikkeri ja berni, joten kuusi koiraa herätti aikamoista hilpeyttä ohikulkijoissa...
Tokoa kimppatreenien muodossa. Mulla mukana kaikki koirat, aloitin poikkeuksellisesti Oonan kanssa. Aloitettin Minnan käskyttämällä seuraamisella, taas tuli yksi ssäntömuutos vastaan ja juostessa Oona erkani hiukan (eli tää ongelma on sitten taas palannut, juoksussa kuumii ja se ilmenee sitten nykyisin näin kun hyppiminen on saatu pois...
) mutta muuten ihan hyvää seuraamista. Sitten mentiin ruutuun, otettiin kaksi kertaa ensin pelkkä juoksu kupille, sitten kerta niin että lähetin kupille, stoppi, maahan ja vapautus ja sitten yksi tyhjään ruutuun. Kaikki oikein vauhdikkaita ja hyviä, Oona alkaa hoksata! Sitten kaukokäskyt, tosi hyvät takapalkalla. Pari vauhdikasta luoksetuloa stoppilla ja makuulla, sitten pari läpijuoksua mutta minä pysyin paikoillani eli esitin, että aion stopata sen ja Oona juoksi silti läpi eikä jäänyt ennakoimaan! Loppuun metallinouto ja pari liikkeestä istumista, molemmat ok, tosin ekalla noudolla luuli lumikökkärettä kapulaksi, tajusi onneksi itse virheensä... Sitten oli vuorossa Luca, joka aloitti ruudulla. Virtaa oli taas joten ruudulle piti lähetyksessä hiukan haukkua, mutta muuten meni kivasti. Stopitkin jo tarkempia. Otettiin pari kertaa ilman kuppia, 10m päästä hyvä, pidemmällä matkalla valuu vielä stopin jälkeen eteenpäin. Tarttis kai reenata se menemään suoraan maahan, kun ei sitä liikuteltua siellä saa kuitenkaan, jää vaan paikoilleen jäpittämään... Seuraavaksi Lucallekkin metskunouto, kerta tehtiin ja se riitti kun oli niin hyvä. Luoksetulot oli makeita, hyvä Luca!
Tehtiin kaksi kertaa molemmilla pysähdyksillä ja yksi läpijuoksu. Kaukot muuten tosi hyvät, ei enää etene kun silläkin on niissä takapalkka, mutta seiso-istu-vaihdossa menee tosi helposti maahan. Tätä vahvistelemme vielä siis. Loppuun seuraamista ja idari, seuraaminen tosi hyvää, idarissa kääntyi seisomisessa hiukan vastaan, muuten tosi hyvä!Viimiseksi Nanci reeniin, Nancin kanssa aloitin seuraamisesta, joka oli ihan ok. "Ihan ok" tarkoittaa siis oikeasti aika huonoa, varsinkin perfektionisti-suomi-perfektionisti-sanakirjassa...Vasemmalle käännökset meni taas vallan istualteen, vaikka ollaan nimenomaan sitä pepun käyttöä treenailtu. Namiavulla saatiin sitten onnistumaan. Sitten luosetulo stopilla, onneksi se onnistui niin hyvin että tuli taas hyvälle tuulelle...
Seuraavaksi idari, tosi makeat asennot ja tässä se seuraaminen sitten onnistui. Seisomisessa liikutti hiukan etutassuja kun lähestyin takaa, ai ai... Sitten otettiin namialustalla ruutua, se oli taas ihan pop! Lopuksi otettiin noutoa, ekan kerran muuten tosi hyvin, mutta jäi taakse sivulla. Pyysin Marjan katsomaan ja sanoin että meillä on noudossa ongelma. Marja pyysi näyttämään meidän noudon. Eka heitto osui suoraan ruokakupin viereen, mutten huomannut tummaa kuppia itse. Nanci tietenkin huomasi, joten kävi tarkistamassa sen. Ei, se ei ollut meidän ongelmamme. Uusi yritys. Sopivast kuumentunut Nanci nappasi kapulan suuhunsa ja lähti näyttämään sitä roskalavalle.. Huusin pari "voimakkaampaa" sanaa ja takaisinhan se tuli, mutta nappasin kapulan palkatta tietenkin pois. Kolmas kerta toden sanoo... Nyt tuli nätti nouto, mutta tosiaan se jää hiukan taakse luovutusasennossa. Marjalla oli onneksi siihen heti vinkki. Homma ei nimittäin johdu kapulasta vaan siitä että Nancin sivulletulokaan ei sitten ole vielä aivan varma! Minä nimittäin itse liikutan jalkoja kun pyydän sen sivulle! Voi hemmetti, enkä ole tommoista itse huomannut, hoh hoijaa.. Jatkamme treenejä peilin edessä siis, niin kuin tähänkin asti, mutta kiinnittäen enemmän huomiota minuun ei koiraan...Treenien jälkeen käytiin kaupunkilenkki Minnan ja Marjan kanssa. Mukana oli siis bortsu, kolme tolleria, koikkeri ja berni, joten kuusi koiraa herätti aikamoista hilpeyttä ohikulkijoissa...
12.3
Ulkoilua järven jäällä. Töistä päästyni lähdin koirien kanssa pitkälle lenkille läheisen järven jäälle. Lenkki osoittautuikin oletettua raskaammaksi sillä tarvoimme aivan umpihangessa pitkän matkaa. Kuviakin tuli napsittua aika lailla, tosin oli taas hankala ilma kuvata kun oli niin pilvistä...
Tässä Luca poseeraa
Minusta tämä oli hauska! Ihan kuin Luca kysyisi että "jokohan riittää?"...
Nancikin pääsi poseeraamaan.
Oonan poseeraukset. Huomatkaa takaisin pikkuhiljaa kasvava karva!
Olette varmaan jo ihan kyllästyneitä näihin keppikuviin. Ja meillähän EI koirat saa kantaa keppejä!
Luca haluaisi aina tuoda kepin mulle kun siitä saa joskus herkkuja. Nanci taas haluaisi viedä kepin kauas minusta, sen aivot kun raksuttaa välillä liiankin nopeasti ja on tajunnut että laitan kepin pois jos sen tuo... Joten nyt on sitten tarvinnut välillä antaa keppi takaisinkin sille.. Hankalaa!
Ihanat ilmeet!
Tässä taas tuodaan keppiä herkkujen toivossa!
Lucan mielestä lumessa kieriminen on parasta maailmassa heti syömisen ja naisten jälkeen...
Käytiin samalla rannalla tarkastamassa, onko meidän vanha vene tallella
Olihan se..
Illalla vielä tokoiltiin Lucan kanssa tunnarin verran. Nyt sujuu jo sisällä oikein kivasti, tehtiin kaksi kertaa ja molemmilla haisteli hyvin ja toi oikein. Nyt kun vaan sulaisi tuo pirun lumi pois niin päästäisiin uloskin treenaamaan hommaa kuntoon!
Ulkoilua järven jäällä. Töistä päästyni lähdin koirien kanssa pitkälle lenkille läheisen järven jäälle. Lenkki osoittautuikin oletettua raskaammaksi sillä tarvoimme aivan umpihangessa pitkän matkaa. Kuviakin tuli napsittua aika lailla, tosin oli taas hankala ilma kuvata kun oli niin pilvistä...
Tässä Luca poseeraa
Minusta tämä oli hauska! Ihan kuin Luca kysyisi että "jokohan riittää?"...
Nancikin pääsi poseeraamaan.
Oonan poseeraukset. Huomatkaa takaisin pikkuhiljaa kasvava karva!
Olette varmaan jo ihan kyllästyneitä näihin keppikuviin. Ja meillähän EI koirat saa kantaa keppejä!
Luca haluaisi aina tuoda kepin mulle kun siitä saa joskus herkkuja. Nanci taas haluaisi viedä kepin kauas minusta, sen aivot kun raksuttaa välillä liiankin nopeasti ja on tajunnut että laitan kepin pois jos sen tuo... Joten nyt on sitten tarvinnut välillä antaa keppi takaisinkin sille.. Hankalaa!
Ihanat ilmeet!
Tässä taas tuodaan keppiä herkkujen toivossa!
Lucan mielestä lumessa kieriminen on parasta maailmassa heti syömisen ja naisten jälkeen...
Käytiin samalla rannalla tarkastamassa, onko meidän vanha vene tallella
Olihan se..
Illalla vielä tokoiltiin Lucan kanssa tunnarin verran. Nyt sujuu jo sisällä oikein kivasti, tehtiin kaksi kertaa ja molemmilla haisteli hyvin ja toi oikein. Nyt kun vaan sulaisi tuo pirun lumi pois niin päästäisiin uloskin treenaamaan hommaa kuntoon!
10.3
Tokoilua. Kimppatreeneissä aloitin Nancin kanssa, otettiin alkuun kaukokäskyjä, joista treenaamme nyt pelkkää istu-maahan-istu-vaihtoa, koska Nanci tarjoaa niin helposti seisomista siihen väliin. Nyt meni hienosti, ekassa istumisessa pompsahti vähän eteenpäin, mutta muut hyvin. Sitten teimme luoksetuloa stopilla, koitin saada Nancin pysähtymään kauemmas, ei lähelle minua, joten näytin merkin melkeimpä heti kun se paikaltaan lähti. Ekalla kerralla vauhtia oli aivan liikaa, joten stopi venyi, mutta loput jo tosi hyviä. Lisäksi treenailtiin Nancin lempileikkiä, jossa minä siis heitän namin n. 10m päähän, Nanci saa sen saalistaa ja kun se lähtee tulemaan minua kohti uudelleen, käsken sen joko pysähtyä tai mennä maahan. Tämä on Nancista aivan riemastuttavaa! Lisäksi tehtiin jättävät liikkeet idarin muodossa, tosi makeet! Ja loppuun seuraamista ja palkan jälkeen autoon.
Vuoroon Luca, jolla oli tänään operaatio takapalkkaus ja sillä toimivat liikkeet. Mähän olen käyttänyt Lucalle takapalkkaa alunperin pelkässä luoksetulossa, sitten käytin myös kaukojen opettelussa mutta meni aina vinoon joten luovuin tästä tavasta. Nyt ollaan kuitenkin otettu takamagneetti uudelleen kaukoissakin käyttöön kun ollaan treenattu paljon seisomista, eikä kyllä etene yhtään. Tänään tehtiinkin sitten sekä kaukoissa että luoksetulossa suorituksia niin että palkka tuli takaa TAI minulta, muta joka kerta kuitenkin esitin heittäväni taakse jotain. Tosi hienosti toimi, saatiin upeat luoksetulot ja kaikki stopit onnistu ja kaukokäskyt olivat aivan mahtavat! Sitten otetiin metskunnoutoa, ja hienosti meni sekin. Loppuun vielä askelsiirtymät, jotka oli tosi nätit, joten Luca onnistui tänään kaikessa... Luca oli tänään aivan super!
Seuraavaksi oli Oonan vuoro, Oona aloitti myös kaukoilla, jotka tänään rauhalliset ja puhtaat. Sitten metallinoutoon, ekalla kerralla empi kapulalla, mutta toinen kerta ihan huippu. Ekalla kerralla mulle tuli jokin äänenmurrossa, koska normaalisti sanon jämäkästi "tuo!" ja Oona tuo, mutta ekalla lähetyksellä multa ei vaan tullut kuin semmonen pieni pihahdus...Sitten otettiin luoksetuloa, yksi kisamainen ja kaksi läpijuoksua, nyt oli hienosti vauhtia. Lisää vaan läpijuoksuja nin hyvä tulee. Loppuun seuraamista ja askelsiirtymät, vasemalle tulee vielä hiukan eteen perusasennossa, oikea ja taakse tosi hyvät.
Oona autoon ja Nanci vielä noutamaan, nyt pitää ottaa kapulan pitoa taas koska Nanci hiukan pureskeli. Itse nouto hyvä ja palautus hyvä, perusasennossa jää vinoon, siihen pitää myös puuttua. Nanci on nyt ilmoitettu ekaan avoimen luokan kokeeseen 3.5 Paraisille, samaiseen kokeeseen menee Luca starttaamaan ekan kerran voittajassa, jos vaan kynsi on siksees pelikunnossa.
Tokoilua. Kimppatreeneissä aloitin Nancin kanssa, otettiin alkuun kaukokäskyjä, joista treenaamme nyt pelkkää istu-maahan-istu-vaihtoa, koska Nanci tarjoaa niin helposti seisomista siihen väliin. Nyt meni hienosti, ekassa istumisessa pompsahti vähän eteenpäin, mutta muut hyvin. Sitten teimme luoksetuloa stopilla, koitin saada Nancin pysähtymään kauemmas, ei lähelle minua, joten näytin merkin melkeimpä heti kun se paikaltaan lähti. Ekalla kerralla vauhtia oli aivan liikaa, joten stopi venyi, mutta loput jo tosi hyviä. Lisäksi treenailtiin Nancin lempileikkiä, jossa minä siis heitän namin n. 10m päähän, Nanci saa sen saalistaa ja kun se lähtee tulemaan minua kohti uudelleen, käsken sen joko pysähtyä tai mennä maahan. Tämä on Nancista aivan riemastuttavaa! Lisäksi tehtiin jättävät liikkeet idarin muodossa, tosi makeet! Ja loppuun seuraamista ja palkan jälkeen autoon.
Vuoroon Luca, jolla oli tänään operaatio takapalkkaus ja sillä toimivat liikkeet. Mähän olen käyttänyt Lucalle takapalkkaa alunperin pelkässä luoksetulossa, sitten käytin myös kaukojen opettelussa mutta meni aina vinoon joten luovuin tästä tavasta. Nyt ollaan kuitenkin otettu takamagneetti uudelleen kaukoissakin käyttöön kun ollaan treenattu paljon seisomista, eikä kyllä etene yhtään. Tänään tehtiinkin sitten sekä kaukoissa että luoksetulossa suorituksia niin että palkka tuli takaa TAI minulta, muta joka kerta kuitenkin esitin heittäväni taakse jotain. Tosi hienosti toimi, saatiin upeat luoksetulot ja kaikki stopit onnistu ja kaukokäskyt olivat aivan mahtavat! Sitten otetiin metskunnoutoa, ja hienosti meni sekin. Loppuun vielä askelsiirtymät, jotka oli tosi nätit, joten Luca onnistui tänään kaikessa... Luca oli tänään aivan super!
Seuraavaksi oli Oonan vuoro, Oona aloitti myös kaukoilla, jotka tänään rauhalliset ja puhtaat. Sitten metallinoutoon, ekalla kerralla empi kapulalla, mutta toinen kerta ihan huippu. Ekalla kerralla mulle tuli jokin äänenmurrossa, koska normaalisti sanon jämäkästi "tuo!" ja Oona tuo, mutta ekalla lähetyksellä multa ei vaan tullut kuin semmonen pieni pihahdus...Sitten otettiin luoksetuloa, yksi kisamainen ja kaksi läpijuoksua, nyt oli hienosti vauhtia. Lisää vaan läpijuoksuja nin hyvä tulee. Loppuun seuraamista ja askelsiirtymät, vasemalle tulee vielä hiukan eteen perusasennossa, oikea ja taakse tosi hyvät.
Oona autoon ja Nanci vielä noutamaan, nyt pitää ottaa kapulan pitoa taas koska Nanci hiukan pureskeli. Itse nouto hyvä ja palautus hyvä, perusasennossa jää vinoon, siihen pitää myös puuttua. Nanci on nyt ilmoitettu ekaan avoimen luokan kokeeseen 3.5 Paraisille, samaiseen kokeeseen menee Luca starttaamaan ekan kerran voittajassa, jos vaan kynsi on siksees pelikunnossa.
8.3
Koko eilispäivä meni töissä, joten tänään otettiin sitten eilinen vahinko kiinni. Aamupäivä vietettiin hakutreeneissä ja mulla mukana Oona ja Luca. Oonakin pääsi mammalomailun jälkeen taas hakumetsään ja kyllä on tauko tehnyt hyvää. Otettiin sille ihan helppo vietinnostatustreeni, maalimies pakeni keskilinjalta lelun kanssa metsään ja Oona perään. Hyvin pelitti ja haukkukin tuli heti, tosin alkuun saalishaukkuna murahdusten kera. Oonan saalishaukku on siis sellasta kimakkaa murahdusten ja haukun sekoitusta... Mutta hienosti pääsi rytmiin haukussakin ja leikki tosi innolla.
Lucan kanssa otettiin vaan parit rullailmaisut, Luca paran ajatukset oli ihan muualla kuin hakuhommissa kun kotona odotti juoksuinen heeler-tyttönen Ada! Nyt toi kuitenkin kaikki rullat käteen asti, wau! Kyllä se taas siitä kunhan saadaan tassu kuntoon...
Oonan kanssa otin sitten tottista vielä treenien jälkeen. Otettiin tasamaanoutoja pari kappaletta, ne oli molemmat superhyviä! Sitten liikkeestä maahanmeno ja siitä luoksetulo, annoin apua suorassa luoksetulossa ettei jää jallittamaan lelua, eli kannustin äänellä heti kun lähti reippaasti tulemaan ja tulikin sitten kovaa! Sitten seuraamista, sekin pelitti tänään kivasti mutta sitten mentiin estenoutoon ja se tökki nyt jostain syystä. Ei olla otettu harjasestenoutoa aikoihin ,varmaan viime kesänä viimeksi että liekö syy siinä vai missä, mutta Oona kiersi takaisin. Tajusin vasta kun olin sitä prässänyt monta kertaa että aurinko paistoi juuri esteen takaa ja ehkä Oonaa häiki tms. (selittelyä, ehkä?) mutta kun vaihdettiin puolta ja heitin toiseen suuntaan niin meni upeasti! Joten jatkamme harjoituksia tästä lannistumatta... Ihana Oona, sillä oli taas niin kivaa!
Koko eilispäivä meni töissä, joten tänään otettiin sitten eilinen vahinko kiinni. Aamupäivä vietettiin hakutreeneissä ja mulla mukana Oona ja Luca. Oonakin pääsi mammalomailun jälkeen taas hakumetsään ja kyllä on tauko tehnyt hyvää. Otettiin sille ihan helppo vietinnostatustreeni, maalimies pakeni keskilinjalta lelun kanssa metsään ja Oona perään. Hyvin pelitti ja haukkukin tuli heti, tosin alkuun saalishaukkuna murahdusten kera. Oonan saalishaukku on siis sellasta kimakkaa murahdusten ja haukun sekoitusta...
Mutta hienosti pääsi rytmiin haukussakin ja leikki tosi innolla.Lucan kanssa otettiin vaan parit rullailmaisut, Luca paran ajatukset oli ihan muualla kuin hakuhommissa kun kotona odotti juoksuinen heeler-tyttönen Ada!
Nyt toi kuitenkin kaikki rullat käteen asti, wau! Kyllä se taas siitä kunhan saadaan tassu kuntoon...Oonan kanssa otin sitten tottista vielä treenien jälkeen. Otettiin tasamaanoutoja pari kappaletta, ne oli molemmat superhyviä! Sitten liikkeestä maahanmeno ja siitä luoksetulo, annoin apua suorassa luoksetulossa ettei jää jallittamaan lelua, eli kannustin äänellä heti kun lähti reippaasti tulemaan ja tulikin sitten kovaa! Sitten seuraamista, sekin pelitti tänään kivasti mutta sitten mentiin estenoutoon ja se tökki nyt jostain syystä. Ei olla otettu harjasestenoutoa aikoihin ,varmaan viime kesänä viimeksi että liekö syy siinä vai missä, mutta Oona kiersi takaisin. Tajusin vasta kun olin sitä prässänyt monta kertaa että aurinko paistoi juuri esteen takaa ja ehkä Oonaa häiki tms. (selittelyä, ehkä?) mutta kun vaihdettiin puolta ja heitin toiseen suuntaan niin meni upeasti! Joten jatkamme harjoituksia tästä lannistumatta...
Ihana Oona, sillä oli taas niin kivaa! 6.3
Nancin kanssa aamutallilla. Tallinpitäjämme lomaillessa Levillä lupauduin hoitamaan loppuviikon aamutallit neljän hepan tallissamme. Aamulla kello soitti klo7, mutta olin aivan varma että nyt olen nukkunut pommiin! Aurinko nousi jo taivaanrannasta ja ilma oli aivan ihana! Olin varma että meillä on töissä jo jono ihmisiä odottamassa koirilleen ruokaa tai Tehobaktia ja hepat odottaa tallilla aamukaurojaan, mutta tilanne olikin toinen, kello oli tosiaan 7.15. Otin sitten Nancin tänään mukaan töihin ja ajelimme tallin kautta. Otin kamerankin mukaan, kun ilma kerran oli niin mahtava. Kuvia Nancista ja sen aamuhommista..
Onko mitän kauniimpaa kuin auringonnousu ja punainen tolleri lumessa? Vastaus : On, auringonnousu ja punainen tolleri sänkipellolla, mutta siihen meillä ei nyt ollut mahdollisuutta...
Nancin jäljet lumessa olivat aamun ensimmäiset
Helppo hymyillä kun saa vapaana painaa!
Vapise viime vuoden Toller-race-voittaja Max, täältä tulee uusi haastaja jollei emäntä tällä kertaa joudu töihin!
Mutta osasi Nanci hiukan poseeratakkin kameralle
Illalla käytiin lenkillä äitin kanssa, kolmikko oli taas vauhdissa ja Lucan haljennut kynsi alkoi taas hangessa vuotaa.. Ei se taida parantua ikinä, ainakin siltä musta (ja kai Lucastakin) jo tuntuu! Kotitokoa otettiin vielä ennen nukkumaanmenoa, Luca ja Oona treenasivat yhdet tunnarit ja Nanci syöksyili alustalta toiselle ohjatussa noudossa. Otettiin 3 kertaa molemmat puolet ja kaksi kertaa niistä oli sellaisia joissa lähetin ensin merkille, muissa vein sen merkille seisomaan ja lähetin kauempaa alustoille. Ekalla merkillä meni hiukan vinoon oikealle, ennakoi varmati sitä kun oltiin se juuri otettu, mutta suoristi itse ja lähetin vasemmalle, toinen merkki upea! Lucan tunnari toimi tänään kivasti, nyt tarvitsisi alkaa treenailla sitä jo ulkona ja apurin kanssa. Oonan tunnari makea, mutta pureskeli hiukan. Otettiin uusiksi, ja toinen kerta olikin paljon parempi ja rauhallisempi.
Nancin kanssa aamutallilla. Tallinpitäjämme lomaillessa Levillä lupauduin hoitamaan loppuviikon aamutallit neljän hepan tallissamme. Aamulla kello soitti klo7, mutta olin aivan varma että nyt olen nukkunut pommiin! Aurinko nousi jo taivaanrannasta ja ilma oli aivan ihana! Olin varma että meillä on töissä jo jono ihmisiä odottamassa koirilleen ruokaa tai Tehobaktia ja hepat odottaa tallilla aamukaurojaan, mutta tilanne olikin toinen, kello oli tosiaan 7.15. Otin sitten Nancin tänään mukaan töihin ja ajelimme tallin kautta. Otin kamerankin mukaan, kun ilma kerran oli niin mahtava. Kuvia Nancista ja sen aamuhommista
.. Onko mitän kauniimpaa kuin auringonnousu ja punainen tolleri lumessa? Vastaus : On, auringonnousu ja punainen tolleri sänkipellolla, mutta siihen meillä ei nyt ollut mahdollisuutta...
Nancin jäljet lumessa olivat aamun ensimmäiset
Helppo hymyillä kun saa vapaana painaa!
Vapise viime vuoden Toller-race-voittaja Max, täältä tulee uusi haastaja jollei emäntä tällä kertaa joudu töihin!
Mutta osasi Nanci hiukan poseeratakkin kameralle
Illalla käytiin lenkillä äitin kanssa, kolmikko oli taas vauhdissa ja Lucan haljennut kynsi alkoi taas hangessa vuotaa.. Ei se taida parantua ikinä, ainakin siltä musta (ja kai Lucastakin) jo tuntuu! Kotitokoa otettiin vielä ennen nukkumaanmenoa, Luca ja Oona treenasivat yhdet tunnarit ja Nanci syöksyili alustalta toiselle ohjatussa noudossa. Otettiin 3 kertaa molemmat puolet ja kaksi kertaa niistä oli sellaisia joissa lähetin ensin merkille, muissa vein sen merkille seisomaan ja lähetin kauempaa alustoille. Ekalla merkillä meni hiukan vinoon oikealle, ennakoi varmati sitä kun oltiin se juuri otettu, mutta suoristi itse ja lähetin vasemmalle, toinen merkki upea! Lucan tunnari toimi tänään kivasti, nyt tarvitsisi alkaa treenailla sitä jo ulkona ja apurin kanssa. Oonan tunnari makea, mutta pureskeli hiukan. Otettiin uusiksi, ja toinen kerta olikin paljon parempi ja rauhallisempi.
5.3
Tokoilua ja noutopuuhia. Töistä päästyäni kävin tekemässä metsään hakuruudun tolloille. Nanci aloitti homman, ensimmäinen dami löytyi tosi nopeasti, samoin toinen. Kolmatta haki jonkun aikaa, oli piilottanut yhden kaatuneen puunrungon alle, ja sitä ei sitten löytänyt. Pyri kyllä ympärillä todella pitkään. Toisaalta tämä oli minunkin virheeni siinä mielessä että olin piilottanut viereisen damin taimikkoon aika lähelle ja Nanci havaitsi sen. Se palautui nopeasti ja lähetin uudelleen hakuun. Nanci kaarsi alueen ulkoreunalta takaisin kaatunen puun luo ja löysi kun löysikin sen sinne piilotetun damin! Huippu homma! Nanci sai palkkansa ja lopetettiin haku hetkeksi tähän. Seuraavaksi kävimme tekemässä polulla yhden kaksoismarkkeerauksen, heitin damit molemmin puolin tietä. Yritin lähettää Nancin ekaksi heitetylle damille, ja melkein onnistuinkin mutta melkein ei riitä... Nanci kaarsi viimeksi heitetylle ja toi sen heti. Lähetin sen ekaksi heitetylle, mutta koska dami oli uponnut lumihankeen, meni nouto ihan hauksi. Nancilla oli kyllä selvä visio, mihin dami tippui, eli osasi kyllä katsoa paikan suurin piirtein, mutta löytämiseen meni silti liian kauan aikaa. Lopuksi kävimme hakemassa hakuruudusta vielä kaksi damia motivoidusti niin, että jätin Nancin lähetyspaikkaan, kävin takarajalla nostamassa paria damia ja laitoin ne takaisin piiloon. Vedin dameilla myös pieniä jälkiä ja laitoin ne hyvin lumen alle, juuri Heidin oppien mukaan! Olen tunnollinen oppilas... No, Nanci lähti taas innolla hakuun ja löysi yhden nostamani damin ja toisen sitten melko etualalta, josta olin todella ällistynyt. Edelleen Nanci nimittäin tekee sitä että se luulee että kaikki damit on kaukana ja laukkaa järjetöntä vauhtia kauas ja alkaa vasta siellä etsiä. Nyt olin tosi tyytyväinen, että toi läheisetkin damit minulle.
Sitten oli Lucan vuoro, Luca pääsi tekemään vaan hiukan hakua, koska kynsi on edelleen suojaton. Dameja oli ruudussa paljon, päätin heti että jos etsii hyvin niin 2-3 damia riittää. Ekalle lähti vauhdilla ja toi nopeasti takaisin ruudun takaosasta. Toisella lähetyksellä irtosi 10m, kääntyi katsomaan minua, mutta muistin taas kääntää katseeni pois. Tätä kyselyä ei ole aikoihin ollut, mutta ilmeisesti nyt oli taas jostain syystä epävarma tai matalamassa vireessä. Kun en antanut mitään vinkkiä, Luca luovutti ja jatkoi etsimistä. Löysi etsimänsä taas nopeasti ja lähetin vielä kolmanteen koska halusin sen lähtevän kyselemättä. Sieltähän se hetken päästä tulikin pienen pentudamin kanssa. Kyllä Almo Nature -purkkiruoka vaan saa ihmeitä aikaan, koiran nenäkin alkaa toimia!
Noutopuuhien jälkeen menin tokoilemaan, koska luulin sopineeni kimppatreenit. No, kaikilla tokoilijoilla oli ilmeisesti muuta puuhaa tai sitten olin väärässä paikassa väärään aikaan mutta muita tokoilijoita itseni lisäksi ei ollut. Käytin sitten koko tilan hyväkseni ja tein pitkiä luoksetuloja kaikkien kanssa, otin ruutua namialustalla ja ruokakupilla ja treenailin kaukokäskyjä. Oonan kanssa tehtiin myös maahanmenoja, seuraamisen yhteydessä ja ilman, koska meille on tullut pallosta hiukan ongelmallinen palkka... Oona kun jää sitä jallittamaan. Nyt halusin taas nopeita maahanmenoja, joista lensi pallo palkaksi. Alkeisharjoituksia neidin kanssa siis...
Tokoilua ja noutopuuhia. Töistä päästyäni kävin tekemässä metsään hakuruudun tolloille. Nanci aloitti homman, ensimmäinen dami löytyi tosi nopeasti, samoin toinen. Kolmatta haki jonkun aikaa, oli piilottanut yhden kaatuneen puunrungon alle, ja sitä ei sitten löytänyt. Pyri kyllä ympärillä todella pitkään. Toisaalta tämä oli minunkin virheeni siinä mielessä että olin piilottanut viereisen damin taimikkoon aika lähelle ja Nanci havaitsi sen. Se palautui nopeasti ja lähetin uudelleen hakuun. Nanci kaarsi alueen ulkoreunalta takaisin kaatunen puun luo ja löysi kun löysikin sen sinne piilotetun damin! Huippu homma! Nanci sai palkkansa ja lopetettiin haku hetkeksi tähän. Seuraavaksi kävimme tekemässä polulla yhden kaksoismarkkeerauksen, heitin damit molemmin puolin tietä. Yritin lähettää Nancin ekaksi heitetylle damille, ja melkein onnistuinkin mutta melkein ei riitä... Nanci kaarsi viimeksi heitetylle ja toi sen heti. Lähetin sen ekaksi heitetylle, mutta koska dami oli uponnut lumihankeen, meni nouto ihan hauksi. Nancilla oli kyllä selvä visio, mihin dami tippui, eli osasi kyllä katsoa paikan suurin piirtein, mutta löytämiseen meni silti liian kauan aikaa. Lopuksi kävimme hakemassa hakuruudusta vielä kaksi damia motivoidusti niin, että jätin Nancin lähetyspaikkaan, kävin takarajalla nostamassa paria damia ja laitoin ne takaisin piiloon. Vedin dameilla myös pieniä jälkiä ja laitoin ne hyvin lumen alle, juuri Heidin oppien mukaan!
Olen tunnollinen oppilas... No, Nanci lähti taas innolla hakuun ja löysi yhden nostamani damin ja toisen sitten melko etualalta, josta olin todella ällistynyt. Edelleen Nanci nimittäin tekee sitä että se luulee että kaikki damit on kaukana ja laukkaa järjetöntä vauhtia kauas ja alkaa vasta siellä etsiä. Nyt olin tosi tyytyväinen, että toi läheisetkin damit minulle.Sitten oli Lucan vuoro, Luca pääsi tekemään vaan hiukan hakua, koska kynsi on edelleen suojaton. Dameja oli ruudussa paljon, päätin heti että jos etsii hyvin niin 2-3 damia riittää. Ekalle lähti vauhdilla ja toi nopeasti takaisin ruudun takaosasta. Toisella lähetyksellä irtosi 10m, kääntyi katsomaan minua, mutta muistin taas kääntää katseeni pois. Tätä kyselyä ei ole aikoihin ollut, mutta ilmeisesti nyt oli taas jostain syystä epävarma tai matalamassa vireessä. Kun en antanut mitään vinkkiä, Luca luovutti ja jatkoi etsimistä. Löysi etsimänsä taas nopeasti ja lähetin vielä kolmanteen koska halusin sen lähtevän kyselemättä. Sieltähän se hetken päästä tulikin pienen pentudamin kanssa. Kyllä Almo Nature -purkkiruoka vaan saa ihmeitä aikaan, koiran nenäkin alkaa toimia!
Noutopuuhien jälkeen menin tokoilemaan, koska luulin sopineeni kimppatreenit. No, kaikilla tokoilijoilla oli ilmeisesti muuta puuhaa tai sitten olin väärässä paikassa väärään aikaan mutta muita tokoilijoita itseni lisäksi ei ollut. Käytin sitten koko tilan hyväkseni ja tein pitkiä luoksetuloja kaikkien kanssa, otin ruutua namialustalla ja ruokakupilla ja treenailin kaukokäskyjä. Oonan kanssa tehtiin myös maahanmenoja, seuraamisen yhteydessä ja ilman, koska meille on tullut pallosta hiukan ongelmallinen palkka... Oona kun jää sitä jallittamaan. Nyt halusin taas nopeita maahanmenoja, joista lensi pallo palkaksi. Alkeisharjoituksia neidin kanssa siis...
4.3
Mulla oli iltavuoro töissä, joten lähdettiin heti aamusta Anun ja bortsutyttöjen, sekä Anun hoidokin Troyn kanssa lenkkeilemään Saaren Kansanpuistoon. Mulla oli ajatuksena kuvailla taas haukkuja, mutta saalis jäi hyvin laihaksi kun ilma oli ihan pilvinen ja oli tyypillinen alkukevään pilvipäivä. Tässä kuitenkin päivän saldoa...
Koko konkkaronkka ; Troy, Diva, Noomi, Oona ja Nanci. Kiva istuttaa täysin karvaton Oona nättien bortsutyttöjen viereen...
Nanci sai komeasta Troysta heti ihailijan. Huomatkaa Nancin kaunis ilme taas kun sillä on keppi suussa!
Troy nautti kun sai Nancin peräänsä kepin avulla
Nancin iskuilme. Troy-parka ihan kauhuissaan... noin 2 sekuntia ja meno jatkui taas samanlaisena!
Rinta rinnan.. Ihana Troy!
Rannassa oli sulia kohtia ja tokihan jokaisen itseään kunnioittavan noutajan on veteen keskellä talvea päästävä!
Oona pomppasi kodan katolle poseeraamaan.
Anun bortsutytöt hyppäävät pois kuvasta
Noomista ja Divasta olisi saanut kymmenittäin näitä kuvia, Noomi maassa ja Diva vieressä seisomassa...
Kiitokset vaan Anulle seurasta, otetaan paremmalla kelillä uusiksi!
Mulla oli iltavuoro töissä, joten lähdettiin heti aamusta Anun ja bortsutyttöjen, sekä Anun hoidokin Troyn kanssa lenkkeilemään Saaren Kansanpuistoon. Mulla oli ajatuksena kuvailla taas haukkuja, mutta saalis jäi hyvin laihaksi kun ilma oli ihan pilvinen ja oli tyypillinen alkukevään pilvipäivä. Tässä kuitenkin päivän saldoa...
Koko konkkaronkka ; Troy, Diva, Noomi, Oona ja Nanci. Kiva istuttaa täysin karvaton Oona nättien bortsutyttöjen viereen...
Nanci sai komeasta Troysta heti ihailijan. Huomatkaa Nancin kaunis ilme taas kun sillä on keppi suussa!
Troy nautti kun sai Nancin peräänsä kepin avulla
Nancin iskuilme. Troy-parka ihan kauhuissaan... noin 2 sekuntia ja meno jatkui taas samanlaisena!
Rinta rinnan.. Ihana Troy!
Rannassa oli sulia kohtia ja tokihan jokaisen itseään kunnioittavan noutajan on veteen keskellä talvea päästävä!
Oona pomppasi kodan katolle poseeraamaan.
Anun bortsutytöt hyppäävät pois kuvasta
Noomista ja Divasta olisi saanut kymmenittäin näitä kuvia, Noomi maassa ja Diva vieressä seisomassa...
Kiitokset vaan Anulle seurasta, otetaan paremmalla kelillä uusiksi!
3.3
Tokoilua kimppatreeneissä. Mulla mukana koko konkkaronkka, Luca alkaa olla jo niin täynnä virtaa että pakko senkin kanssa on kai taas alkaa tehdä hommia kunnolla. 10min kotitokot kun ei sille ihan riitä... Lisäksi Luca on ilmoitettu toukokuussa voittajaluokkaan tokokisoihin, joten olisi kai aika jotain taas tehdäkkin!
Treenasin ensiksi Nancin kanssa. Nanci teki ekaksi ruutua, tehtii namialustalle monta kertaa ja Nanci oli taas ihan tohkeissaan. Nancin ja namialustan välillä on joku hyvin erityislaatuinen suhde, Nanci nimittäin ei ikinä kyllästy juoksemaan täysillä alustalle. Heh, se pitää nähdä ja kokea, sitä hurmosta ei voi sanoin kuvata... Seuraavaksi tehtiin luoksetuloja stopilla ja ilman, stopit ei sitten alkuun toimineet millään. Takapalkalla jees ja suoralla heitolla, mutta jos koitin antaa pelkän käsimerkin tai käsimerkin + suullisen, ei tapahtunut oikeastaan mitään. Eli tämä asia otetaan nyt työn alle, ainakin kun saadaan tuo alokasluokka kahlattua läpi. Sitten noutoja, pari toistoa, tosi jees kumpikin, tosin jäi perusasennossa hiukan taakse. Sitten Nanci auton ja Luca tilalle... Huh huh, mikä virtapiikki! Aloitin senkin kanssa ruutua ja herra viuhtoi siihen malliin että oksat pois. Otettiin useampi toisto namialustalle, meni ruutuun vauhdilla ja hyvä maahanmeno. Sitten luoksetuloja, ekalla kerralla stoppi oli tosi huono, tokalla jätin takapalkan ja tehtiin voittaja-luokan luoksetulo 2 kertaa. Muutama liikkeestä istuminen ja kaukokäskyt. Upeat maasta seisomaan nousut, jes! Ainoa hankala on vielä se seiso-istu, Luca menee siinä tosi helposti maahan jos käy vähänkin ylikierroksilla.
Sitten Luca autoon ja Nanci paikallamakuuseen. Menin piiloon, mutta kurkin pari kertaa. Nätisti makasi koko ajan eikä häiriintynyt vaikka viereistä koiraa palkattiin välillä.
Viimeiseksi Oona vauhtiin ja sitä todellakin oli. Aloitin senkin kanssa ruudusta, tosi kivat ruudut, mutta stoppi venyy. Samaa ongelmaa on myös Lucalla. Tähän ei auta muu kuin sen stopin treenaaminen oikeesti kuntoon, tai sitten käskyllä suoraan maahan. Sitten Oonan kanssa jäävät liikkeet, tosi nätit, ei valittamista! Pari noutoa metallilla, hyvin haki vaikka heitin umpihankeen, teki oikein pahaa sen puolesta...
Viimeiseksi kaukokäskyt, ne taas kiihkoiltiin läpi ja vasta noin 10 toiston jälkeen rauhottui todella tekemään sitä mitä pyysin...
Treenien jälkeen käytiin kaupunkilenkki ja Nikon siskon lapsia viihdyttämässä. Koirat pääsivät peuhaamaan lumeen ja leikkimään vuorenvallotusta...
Tokoilua kimppatreeneissä. Mulla mukana koko konkkaronkka, Luca alkaa olla jo niin täynnä virtaa että pakko senkin kanssa on kai taas alkaa tehdä hommia kunnolla. 10min kotitokot kun ei sille ihan riitä...
Lisäksi Luca on ilmoitettu toukokuussa voittajaluokkaan tokokisoihin, joten olisi kai aika jotain taas tehdäkkin! Treenasin ensiksi Nancin kanssa. Nanci teki ekaksi ruutua, tehtii namialustalle monta kertaa ja Nanci oli taas ihan tohkeissaan. Nancin ja namialustan välillä on joku hyvin erityislaatuinen suhde, Nanci nimittäin ei ikinä kyllästy juoksemaan täysillä alustalle. Heh, se pitää nähdä ja kokea, sitä hurmosta ei voi sanoin kuvata...
Seuraavaksi tehtiin luoksetuloja stopilla ja ilman, stopit ei sitten alkuun toimineet millään. Takapalkalla jees ja suoralla heitolla, mutta jos koitin antaa pelkän käsimerkin tai käsimerkin + suullisen, ei tapahtunut oikeastaan mitään. Eli tämä asia otetaan nyt työn alle, ainakin kun saadaan tuo alokasluokka kahlattua läpi. Sitten noutoja, pari toistoa, tosi jees kumpikin, tosin jäi perusasennossa hiukan taakse. Sitten Nanci auton ja Luca tilalle... Huh huh, mikä virtapiikki! Aloitin senkin kanssa ruutua ja herra viuhtoi siihen malliin että oksat pois. Otettiin useampi toisto namialustalle, meni ruutuun vauhdilla ja hyvä maahanmeno. Sitten luoksetuloja, ekalla kerralla stoppi oli tosi huono, tokalla jätin takapalkan ja tehtiin voittaja-luokan luoksetulo 2 kertaa. Muutama liikkeestä istuminen ja kaukokäskyt. Upeat maasta seisomaan nousut, jes! Ainoa hankala on vielä se seiso-istu, Luca menee siinä tosi helposti maahan jos käy vähänkin ylikierroksilla. Sitten Luca autoon ja Nanci paikallamakuuseen. Menin piiloon, mutta kurkin pari kertaa. Nätisti makasi koko ajan eikä häiriintynyt vaikka viereistä koiraa palkattiin välillä.
Viimeiseksi Oona vauhtiin ja sitä todellakin oli. Aloitin senkin kanssa ruudusta, tosi kivat ruudut, mutta stoppi venyy. Samaa ongelmaa on myös Lucalla. Tähän ei auta muu kuin sen stopin treenaaminen oikeesti kuntoon, tai sitten käskyllä suoraan maahan. Sitten Oonan kanssa jäävät liikkeet, tosi nätit, ei valittamista! Pari noutoa metallilla, hyvin haki vaikka heitin umpihankeen, teki oikein pahaa sen puolesta...
Viimeiseksi kaukokäskyt, ne taas kiihkoiltiin läpi ja vasta noin 10 toiston jälkeen rauhottui todella tekemään sitä mitä pyysin...Treenien jälkeen käytiin kaupunkilenkki ja Nikon siskon lapsia viihdyttämässä. Koirat pääsivät peuhaamaan lumeen ja leikkimään vuorenvallotusta...
2.3
Lucan ja Dinan vauvat ovat syntyneet! 4 urosta ja 2 narttua, kaikki oikein hyvän kokoisia ja pirteitä tollonalkuja. Kaikilla kauniit värimerkit, osalla enemmän, osalla vähemmän, kaikki kuitenkin ilman mitään värivirheitä. Hieno homma, Dina on mahtava tyttö!
Tämä ilta meni taas agilityssä, mukana edelleen Nanci ja Oona. Nanci meni taas aika kivasti, puomi vetää vieläkin kovasti puoleensa ja virtaa oli kuin pienessä pitäjässä, mutta näppärästi se kääntyy ja osasi näköjään sylikäännöksetkin jo...! Mitäköhän se Elsbeth oikeasti siellä pentulaatikossa pennuilleen opettaa? Oonallakin vauhtia riitti, sillä eivät sylkkärit onnistuneet kunnolla, mutta ihmekkös tuo kun ei olla aikoihin taas treenattu ja vauhtia oli taas ihan liikaa. Oonan ohjattavuus on kuitenkin tauon aikana huimasti parantunut ja se jopa kuuntelee mihin sitä ohjaa. Jos vaan neiti pysyy kunnossa niin mikä ettei sen kanssa voisi taas hiukan enemmän treenaillakkin tätä lajia. Nyt venyteltiin treenien jälkeen hyvin eikä Oona ainakaan toistaiseksi onnu -kop kop, koputetaan puuta...
Lucan ja Dinan vauvat ovat syntyneet! 4 urosta ja 2 narttua, kaikki oikein hyvän kokoisia ja pirteitä tollonalkuja. Kaikilla kauniit värimerkit, osalla enemmän, osalla vähemmän, kaikki kuitenkin ilman mitään värivirheitä. Hieno homma, Dina on mahtava tyttö!
Tämä ilta meni taas agilityssä, mukana edelleen Nanci ja Oona. Nanci meni taas aika kivasti, puomi vetää vieläkin kovasti puoleensa ja virtaa oli kuin pienessä pitäjässä, mutta näppärästi se kääntyy ja osasi näköjään sylikäännöksetkin jo...!
Mitäköhän se Elsbeth oikeasti siellä pentulaatikossa pennuilleen opettaa? Oonallakin vauhtia riitti, sillä eivät sylkkärit onnistuneet kunnolla, mutta ihmekkös tuo kun ei olla aikoihin taas treenattu ja vauhtia oli taas ihan liikaa. Oonan ohjattavuus on kuitenkin tauon aikana huimasti parantunut ja se jopa kuuntelee mihin sitä ohjaa. Jos vaan neiti pysyy kunnossa niin mikä ettei sen kanssa voisi taas hiukan enemmän treenaillakkin tätä lajia. Nyt venyteltiin treenien jälkeen hyvin eikä Oona ainakaan toistaiseksi onnu -kop kop, koputetaan puuta...1.3
Hyviä uutisia! Nancin kanssa oltiin tänään toisessa tokokokeessamme ja koska edellisestä on vain viikko aikaa, päätimme hankkia hiukan lisää kisakokemusta ja osallistua vielä alokasluokkaan, vaikka avoimen luokan hommat aika hyvin hanskassa jo ovatkin. Tulokseksi saimme ALO1, 184 pistettä, sijoitus 2/12 ja kunniapalkinnon. Kahdella pisteellä hävittiin voittajalle, toki lähdimme vaan ykköstulosta hakemaan, sillä nuoren koiran kanssa kisatessa en niitä pisteitä niinkään yritä keräillä, vaan saada iloisen ja innostuneen suorituksen alusta loppuun asti. Tässä onnistuimme hyvin taas tänään, vaikkakin monta kommervenkkiä oli matkalla... Aloitetaan luoksepäästävyydestä, siitä 7. Nanci pomppasi tuomaria vastaan, tuomari halusi sitä enemmän vielä silittää, Nanci kiepsahti minun ympäri ja istui tuomarin viereen, koitti tunkea kuonoa naamaan. Ei sit ihan semmosta, mitä Hannele Pörsti olisi halunnut... No, siitä paikallamakuuseen, joka oli nyt huonompi kuin viimeksi. Ekalla käskyllä maahan ja ylös, siksi 10, mutta Nanci ei näyttänyt läheskään niin tyyneltä kuin viimeksi kisoissa. Tosin ennen viime kisoja Nanci sai lähes viikon ajan ruokansa vain pitkän paikallamakuun jälkeen, nyt emme tehneet tätä kuin pari kertaa ja toinen niistä oli treeneissä. Näin heti Nancista, että kierrokset on korkeella, sillä se katseli ympärilleen ja haisteli nurmimattoa. Onneksi pysyi, tuijottelin itse vaan maata ja koitin rauhotella. Seuraamisista molemmista 9! Remmissä seuraaminen oli hyvää, juoksussa kontakti tosin tippui hetkeksi, nyt ollaan kai liikaa treenattu juoksua ja mun hitaampaa liikettä, yleensä kun Nanci tuppaa "lentämään" tässä liikkeessä... Vapaana seuraaminen vielä parempaa, täyskäännös väljä, josta piste pois. Nätti kontakti koko ajan, jes! Liikkeestä maahanmeno 10, samoin luoksetulo 10. Nanci kyllä tuli sellaista pomppulaukkaa luokse, kun on tullut pysäyteltyä sitä viime aikoina useasti ja neiti sitten odotti vissiin käsimerkkiä nytkin. No, sitä ei tullut, joten tuli suoraan luokse. Sitten alkoikin tapahtua... Nimittäin Porin halli on metallinen kaarihalli ja tietysti luoksetulon jälkeen alkoi tippua lunta katolta... Eikä ihan vähän, vaan vissiin kaikki mitä viime viikon aikana on satanut. Odoteltiin että loppuu, Nanci selvästi hiukan säikähti, kun ei me olla koskaan sellaisessa hallissa oltu missä lunta katolta tippuis. Agimaneesissakin meillä on vuoro iltaisin klo 19-21, eli ei silloin mitään lunta sula katolta alas... No, tuomari sanoi että jos haluat, voit hetken herätellä koiraasi kun ollaan kuitenkin alokasluokassa ja häiriö oli aikamoinen. Minä päädyin siihen, etten ennen liikkeestä seisomista voi koiraa hirveästi villitä, muuten ei liikkeestä tule mitään. Pyysin sivulle ja seuruutin pari askelta ja sitten oltiin valmiita. Seurattiin, käsky ja mä jatkoin matkaani. Ja kuulin kilinää, ajattelin että perhana, ei Nanci palautunut äänestä vaan seurasi mua! No ei, kun käännyin, siellä se seisoi nätisti ja ääni tulikin mun kaulalla roikkuvasta remmistä! Tästä siis 9, eipä paljon pikkulikkaa turhat äänet säikäytä, tai jos säikäyttää niin hyvin pääsi asiasta yli! Hypystä 8, kääntyi hiukan mua vastaan esteen jälkeen, eikä ottanut perusasentoa ekalla käskyllä.. Tällaista ei ole ikinä tehnyt, oli kai työtapaturma. Kokonaisvaikutelmaksi 9, tuomari kehui iloista ja reipasta yhteistyötä ja sanoi että meitä on ilo katsella! Pisteitä yhteensä siis 184, joka riitti 2. sijaan.
Samalla sain tiedon, että meidän pisteet on laskettu ekoissa kisoissamme Nancin kanssa väärin, 170:n pisteen sijaan saimme pisteitä 176! Sijoitus nousi yhdeksännestä kuudenneksi. Kiva kun kävi näin päin, eikä toisinpäin...
Iltapäivällä kävimme Hannan ja Danin kanssa lenkillä ja tänään mukana oli myös Hannan äidin labukka Jose. Kuvia luvassa, tietenkin! Vain Luca parka joutui jäämään kotiin, kynsi on edelleen ihan tökö ja vuotaa hangessa joten jätkä joutuu nöyryytyksekseen käyttämään pihalla tossua, yäk! Kyllä on miehessä virtaa, ollaan sisällä tokoiltu ihan normaalisti kun ei kynsi sisätiloissa haittaa.
Näiden komeiden herrasmiesten kanssa olimme lenkkeilemässä:
Hannan Dani-sakemanni, 5v
Ja Hannan äidin Jose-labukka, 2v.
Näin järkevän näköistä sakkia meillä oli mukana:
Jose-parka ei sit onnistunut kummassakaan kuvassa, ekassa se näyttää ihan vajakilta ja koittaa sit vissiin näyttää tässä fiksulta... Sori vaan labukoita omistavat ystäväni, tiedätte kyllä että rakastan teidän koirianne, mutta labukat vaan joskus väkisin näyttää hiukan vähä-älyisiltä kuvissa!
Tässä Oona ja Nanci:
Tää on musta ihana kuva, kun Oona näyttää kieltä
Tässä vielä rakastavaiset yhdessä:
Kivaa oli, superkiitokset Hannalle lenkkiseurasta!
Hyviä uutisia! Nancin kanssa oltiin tänään toisessa tokokokeessamme ja koska edellisestä on vain viikko aikaa, päätimme hankkia hiukan lisää kisakokemusta ja osallistua vielä alokasluokkaan, vaikka avoimen luokan hommat aika hyvin hanskassa jo ovatkin. Tulokseksi saimme ALO1, 184 pistettä, sijoitus 2/12 ja kunniapalkinnon. Kahdella pisteellä hävittiin voittajalle, toki lähdimme vaan ykköstulosta hakemaan, sillä nuoren koiran kanssa kisatessa en niitä pisteitä niinkään yritä keräillä, vaan saada iloisen ja innostuneen suorituksen alusta loppuun asti. Tässä onnistuimme hyvin taas tänään, vaikkakin monta kommervenkkiä oli matkalla... Aloitetaan luoksepäästävyydestä, siitä 7. Nanci pomppasi tuomaria vastaan, tuomari halusi sitä enemmän vielä silittää, Nanci kiepsahti minun ympäri ja istui tuomarin viereen, koitti tunkea kuonoa naamaan. Ei sit ihan semmosta, mitä Hannele Pörsti olisi halunnut...
No, siitä paikallamakuuseen, joka oli nyt huonompi kuin viimeksi. Ekalla käskyllä maahan ja ylös, siksi 10, mutta Nanci ei näyttänyt läheskään niin tyyneltä kuin viimeksi kisoissa. Tosin ennen viime kisoja Nanci sai lähes viikon ajan ruokansa vain pitkän paikallamakuun jälkeen, nyt emme tehneet tätä kuin pari kertaa ja toinen niistä oli treeneissä. Näin heti Nancista, että kierrokset on korkeella, sillä se katseli ympärilleen ja haisteli nurmimattoa. Onneksi pysyi, tuijottelin itse vaan maata ja koitin rauhotella. Seuraamisista molemmista 9! Remmissä seuraaminen oli hyvää, juoksussa kontakti tosin tippui hetkeksi, nyt ollaan kai liikaa treenattu juoksua ja mun hitaampaa liikettä, yleensä kun Nanci tuppaa "lentämään" tässä liikkeessä... Vapaana seuraaminen vielä parempaa, täyskäännös väljä, josta piste pois. Nätti kontakti koko ajan, jes! Liikkeestä maahanmeno 10, samoin luoksetulo 10. Nanci kyllä tuli sellaista pomppulaukkaa luokse, kun on tullut pysäyteltyä sitä viime aikoina useasti ja neiti sitten odotti vissiin käsimerkkiä nytkin. No, sitä ei tullut, joten tuli suoraan luokse. Sitten alkoikin tapahtua... Nimittäin Porin halli on metallinen kaarihalli ja tietysti luoksetulon jälkeen alkoi tippua lunta katolta... Eikä ihan vähän, vaan vissiin kaikki mitä viime viikon aikana on satanut. Odoteltiin että loppuu, Nanci selvästi hiukan säikähti, kun ei me olla koskaan sellaisessa hallissa oltu missä lunta katolta tippuis. Agimaneesissakin meillä on vuoro iltaisin klo 19-21, eli ei silloin mitään lunta sula katolta alas... No, tuomari sanoi että jos haluat, voit hetken herätellä koiraasi kun ollaan kuitenkin alokasluokassa ja häiriö oli aikamoinen. Minä päädyin siihen, etten ennen liikkeestä seisomista voi koiraa hirveästi villitä, muuten ei liikkeestä tule mitään. Pyysin sivulle ja seuruutin pari askelta ja sitten oltiin valmiita. Seurattiin, käsky ja mä jatkoin matkaani. Ja kuulin kilinää, ajattelin että perhana, ei Nanci palautunut äänestä vaan seurasi mua! No ei, kun käännyin, siellä se seisoi nätisti ja ääni tulikin mun kaulalla roikkuvasta remmistä! Tästä siis 9, eipä paljon pikkulikkaa turhat äänet säikäytä, tai jos säikäyttää niin hyvin pääsi asiasta yli! Hypystä 8, kääntyi hiukan mua vastaan esteen jälkeen, eikä ottanut perusasentoa ekalla käskyllä.. Tällaista ei ole ikinä tehnyt, oli kai työtapaturma. Kokonaisvaikutelmaksi 9, tuomari kehui iloista ja reipasta yhteistyötä ja sanoi että meitä on ilo katsella! Pisteitä yhteensä siis 184, joka riitti 2. sijaan.Samalla sain tiedon, että meidän pisteet on laskettu ekoissa kisoissamme Nancin kanssa väärin, 170:n pisteen sijaan saimme pisteitä 176! Sijoitus nousi yhdeksännestä kuudenneksi. Kiva kun kävi näin päin, eikä toisinpäin...
Iltapäivällä kävimme Hannan ja Danin kanssa lenkillä ja tänään mukana oli myös Hannan äidin labukka Jose. Kuvia luvassa, tietenkin!
Vain Luca parka joutui jäämään kotiin, kynsi on edelleen ihan tökö ja vuotaa hangessa joten jätkä joutuu nöyryytyksekseen käyttämään pihalla tossua, yäk! Kyllä on miehessä virtaa, ollaan sisällä tokoiltu ihan normaalisti kun ei kynsi sisätiloissa haittaa.Näiden komeiden herrasmiesten kanssa olimme lenkkeilemässä:
Hannan Dani-sakemanni, 5v
Ja Hannan äidin Jose-labukka, 2v.
Näin järkevän näköistä sakkia meillä oli mukana:
Jose-parka ei sit onnistunut kummassakaan kuvassa, ekassa se näyttää ihan vajakilta ja koittaa sit vissiin näyttää tässä fiksulta... Sori vaan labukoita omistavat ystäväni, tiedätte kyllä että rakastan teidän koirianne, mutta labukat vaan joskus väkisin näyttää hiukan vähä-älyisiltä kuvissa!
Tässä Oona ja Nanci:
Tää on musta ihana kuva, kun Oona näyttää kieltä
Tässä vielä rakastavaiset yhdessä:
Kivaa oli, superkiitokset Hannalle lenkkiseurasta!
26.2
Herkistelytokoa Nancille sunnunatin kisoja varten. Oltiin Anjan ja Jessen sekä Johannan ja colliepoikien kanssa tokoilemassa Forssassa ja aloitettiin paikallamakuulla. Nanci meni ekalla käskyllä maahan ja pysyi siellä koko ajan hienosti! Pari kertaa vilkuili ympärilleen, mutta sitten muisti taas mitä oltiin tekemässä. Seuraavaksi otin seuraamista, joka oli tänään tosi nättiä. Jäävistä tehtiin maahanmeno ja seisominen, molemmat tosi napakoita ja hyviä ja seisoo tosi hyvin paikoillaan kun tulen viereen. Luoksetulo oli hiukan hidas, nyt ollaan taas lenkillä otettu stoppeja joten se voi vaikuttaa. Otettiin sit pallolla superluoksetulot, jotka oli ihan SUPER! Sitten vielä vähän kaukokäskyjä ja ruutu.
Seuraavaksi oli Oonan vuoro. Oonan tämän päivän hommana oli saada suora luoksetulo ja kaukokäskyt onnistumaan. Kaukoissa ollaan nyt hinkattu niin kauan maahan-seiso-väliä, että Oona tarjoaa nyt maahan-istu siirtymän tilalla seisomista. Halusin siis saada sen vaan nousemaan istuun pari kertaa. Ekalla kerralla tarjos taas seisomista. Otin alusta, nyt hyvin istumaan. Pidensin matkaa ja teki silti oiken. Hyvä homma. Sitten luoksetuloon. Oona siis ennakoi pysähdystä. Eikä mitenkään ihan vähän... Joten nyt otettiin läpijuoksuja, kuitenkin niin että mä huusin sitä paikoillani, etten lähtenyt juoksemaan heti. Oona yhdistää nimittäin sen kyllä, että kun mä juoksen, sen ei tarvitse stopata, mutta sitä en nyt tässä missään nimessä halunnut! Vaan siis "kisamaisen" lähdön ja sit kun tulee odotetun pysäytyskohdan yli niin pallo lentää mun taakse. Tämä toimikin tänään tosi hyvin, vauhtia oli eikä ennakoinut! Lopuksi otettiin ruutua, pari kertaa kupilla ja pari ilman. Stoppia ruudussa pitää vielä vahvistaa, tykkää liukua sieltä hiukan pois. Maahan menee kyllä vauhdilla. Lisäksi tehtiin vielä kiertotreeniä makuilla, ei stopeilla tällä kertaa. Ihan supernopeat maahanmenot nyt, taitaa alkaa selkä kuntoutua..
Treenien jälkeen käytiin mun vanhempien luona moikkaamassa vanhuksia (ne ei kai tätä lue) ja kierrettiin mun lapsuusajan kulmilla 1,5h lenkki. Nyt koirat vaan nukkuu..
Tässä kuvia vielä eiliseltä lenkiltä. Luca puuttuu, koska on edelleen tötterö päässä kotona, mutta tosi virtanen jo...!
Nanci nättinä, tosin ilman karvaa...
Johanna kuvasi vähän meidän tottista myös, katso lisää kuvagalleriastamme!
Oona vauhdissa...
Nanci -> toi on Oonan vaanimis-ilme ei tollerit vaani!
Tämä on ihana kuva Nancin naamasta...
Ja tässä kuvassa vaan on jotain "taikaa"
Kaikista kuvista kiitämme taas tuhannesti Kuusen Johannaa!
Herkistelytokoa Nancille sunnunatin kisoja varten. Oltiin Anjan ja Jessen sekä Johannan ja colliepoikien kanssa tokoilemassa Forssassa ja aloitettiin paikallamakuulla. Nanci meni ekalla käskyllä maahan ja pysyi siellä koko ajan hienosti! Pari kertaa vilkuili ympärilleen, mutta sitten muisti taas mitä oltiin tekemässä. Seuraavaksi otin seuraamista, joka oli tänään tosi nättiä. Jäävistä tehtiin maahanmeno ja seisominen, molemmat tosi napakoita ja hyviä ja seisoo tosi hyvin paikoillaan kun tulen viereen. Luoksetulo oli hiukan hidas, nyt ollaan taas lenkillä otettu stoppeja joten se voi vaikuttaa. Otettiin sit pallolla superluoksetulot, jotka oli ihan SUPER!
Sitten vielä vähän kaukokäskyjä ja ruutu. Seuraavaksi oli Oonan vuoro. Oonan tämän päivän hommana oli saada suora luoksetulo ja kaukokäskyt onnistumaan. Kaukoissa ollaan nyt hinkattu niin kauan maahan-seiso-väliä, että Oona tarjoaa nyt maahan-istu siirtymän tilalla seisomista. Halusin siis saada sen vaan nousemaan istuun pari kertaa. Ekalla kerralla tarjos taas seisomista. Otin alusta, nyt hyvin istumaan. Pidensin matkaa ja teki silti oiken. Hyvä homma. Sitten luoksetuloon. Oona siis ennakoi pysähdystä. Eikä mitenkään ihan vähän...
Joten nyt otettiin läpijuoksuja, kuitenkin niin että mä huusin sitä paikoillani, etten lähtenyt juoksemaan heti. Oona yhdistää nimittäin sen kyllä, että kun mä juoksen, sen ei tarvitse stopata, mutta sitä en nyt tässä missään nimessä halunnut! Vaan siis "kisamaisen" lähdön ja sit kun tulee odotetun pysäytyskohdan yli niin pallo lentää mun taakse. Tämä toimikin tänään tosi hyvin, vauhtia oli eikä ennakoinut! Lopuksi otettiin ruutua, pari kertaa kupilla ja pari ilman. Stoppia ruudussa pitää vielä vahvistaa, tykkää liukua sieltä hiukan pois. Maahan menee kyllä vauhdilla. Lisäksi tehtiin vielä kiertotreeniä makuilla, ei stopeilla tällä kertaa. Ihan supernopeat maahanmenot nyt, taitaa alkaa selkä kuntoutua..Treenien jälkeen käytiin mun vanhempien luona moikkaamassa vanhuksia (ne ei kai tätä lue)
ja kierrettiin mun lapsuusajan kulmilla 1,5h lenkki. Nyt koirat vaan nukkuu.. Tässä kuvia vielä eiliseltä lenkiltä. Luca puuttuu, koska on edelleen tötterö päässä kotona, mutta tosi virtanen jo...!
Nanci nättinä, tosin ilman karvaa...
Johanna kuvasi vähän meidän tottista myös, katso lisää kuvagalleriastamme!
Oona vauhdissa...
Nanci -> toi on Oonan vaanimis-ilme ei tollerit vaani!
Tämä on ihana kuva Nancin naamasta...
Ja tässä kuvassa vaan on jotain "taikaa"
Kaikista kuvista kiitämme taas tuhannesti Kuusen Johannaa!
25.2
Nancin kanssa treenailemassa dameilla. Tehtiin ensin hakuruutu, jonne olin vienyt varmaan kymmenkunta damia ja kaikki piilotettu tosi hyvin etteivät näkyneet yhtään. Entinen irtoamisongelma on nyt kadonnut, sillä Nanci palautti kaikki kauimmaiset damit ja metsä oli niin tiheää että sieltä ei minua nähnyt mitenkään. Mutta nyt tilalle on tullut uusi ongelma, nimittäin Nanci painaa suoraan sinne viiteenkymppiin ja avaa siellä vasta nenänsä. Ohitti matkalla ainakin 3 damia kun juoksi ruudun peräosaan. Hienosti tajusi sieltä kuitenkin alkaa etsiä, mutta pienempiä ruutuja on näköjään silloin tällöin myös treenattava ja nimenomaan niin että damit on lähellä.
Ruudun jälkeen otettiin pari eteenlähetystä, ne olivat nyt hyviä. Matkaa ekalle damille 30m, toinen 15m ekan takana samalla linjalla. Sitten otettiin markkeeraus, joka meni ihan hauksi. Ei markkeerauksia yksin (siis niin että minä heitän ja palaan koiran viereen) näköjään, lähtötilanteesta tulee semmonen hässäkkä muuten. Otettiin ykkösmarkkeeraus niin että hetin viistoon ja lähetin Nancin nopeasti noutoon. Tämä onnistui tosi hyvin. Lopuksi muistinouto, joka oli upea!
Nanci palauttaa
Ryteikössä oli hyviä ojia, joihin sai damit superpiiloon
Ihanat korvat!
Vauhtia ei tästä neidistä ainakaan puutu!
Damit oli piilotettu niin syvälle lumeen, että niitä joutui ajoittain kaivelemaanki, tässä kunnon mylly pystyssä.. Huom. dami jo lentänyt ihan eri paikkaan...
Iltapäivällä kävimme Johanna-kaiman ja colliepoikien kanssa pitkän lenkin järvenjäällä. Kiitos vaan kaimalle lenkkiseurasta, tästä saatte varmasti nähdä kuvia myöhemmin!
Nancin kanssa treenailemassa dameilla. Tehtiin ensin hakuruutu, jonne olin vienyt varmaan kymmenkunta damia ja kaikki piilotettu tosi hyvin etteivät näkyneet yhtään. Entinen irtoamisongelma on nyt kadonnut, sillä Nanci palautti kaikki kauimmaiset damit ja metsä oli niin tiheää että sieltä ei minua nähnyt mitenkään. Mutta nyt tilalle on tullut uusi ongelma, nimittäin Nanci painaa suoraan sinne viiteenkymppiin ja avaa siellä vasta nenänsä. Ohitti matkalla ainakin 3 damia kun juoksi ruudun peräosaan. Hienosti tajusi sieltä kuitenkin alkaa etsiä, mutta pienempiä ruutuja on näköjään silloin tällöin myös treenattava ja nimenomaan niin että damit on lähellä.
Ruudun jälkeen otettiin pari eteenlähetystä, ne olivat nyt hyviä. Matkaa ekalle damille 30m, toinen 15m ekan takana samalla linjalla. Sitten otettiin markkeeraus, joka meni ihan hauksi. Ei markkeerauksia yksin (siis niin että minä heitän ja palaan koiran viereen) näköjään, lähtötilanteesta tulee semmonen hässäkkä muuten. Otettiin ykkösmarkkeeraus niin että hetin viistoon ja lähetin Nancin nopeasti noutoon. Tämä onnistui tosi hyvin. Lopuksi muistinouto, joka oli upea!
Nanci palauttaa
Ryteikössä oli hyviä ojia, joihin sai damit superpiiloon
Ihanat korvat!
Vauhtia ei tästä neidistä ainakaan puutu!
Damit oli piilotettu niin syvälle lumeen, että niitä joutui ajoittain kaivelemaanki, tässä kunnon mylly pystyssä.. Huom. dami jo lentänyt ihan eri paikkaan...
Iltapäivällä kävimme Johanna-kaiman ja colliepoikien kanssa pitkän lenkin järvenjäällä. Kiitos vaan kaimalle lenkkiseurasta, tästä saatte varmasti nähdä kuvia myöhemmin!
23.2
Agilityä, tällä kertaa eri kokoonpanolla kuin normaalisti. Luca parka joutui kyntensä takia jäämään tämän päivän aksatreeneistä pois, joten tilalle lähtivät Nanci ja Oona. Makeesti Nanci meni rataa, vaikka harjoittelu on ollut ttaven ajan kovin vähäistä. Tokihan meille vielä tuli sellaisia tilanteita vastaan, joita Nanci ei osannut, mutta riittävä into korvaa puuttuvan taidon! Hienot kepit saatiin monta kertaa kivoja takaaleikkauksia ja putkeen irtoamisia. Puomi vetää vähän liikaa Nancia nyt puoleensa, sieltä kun melkein aina saa palkan, mutta ekalla radalla tämän tajuttuani käytimme Ullaa apurina ja Ulla vei palkan alustalle aina kun Nanci oli tulossa puomille luvan kanssa.
Oonakin pääsi aksaamaan, ja eka rata oli ihan huippu! Oli tosi hyvin ohjattavissa ja kuunteli mua. Toisella radalla vauhti kiihtyi, oli siinäkin hyviä pätkiä, mutten saanut sitä kääntymään hankalassa kulmassa millään. Parasta tässä kuitenkin oli se että Oona jaksoi keskittyä, eikä lähtenyt kuumenemaan. Mentiin mini-esteillä, ettei selkä nyt taas jumiudu kun Oona ei kuitenkaan ole ihan huippu lihaskunnossa vielä.
Agilityä, tällä kertaa eri kokoonpanolla kuin normaalisti. Luca parka joutui kyntensä takia jäämään tämän päivän aksatreeneistä pois, joten tilalle lähtivät Nanci ja Oona. Makeesti Nanci meni rataa, vaikka harjoittelu on ollut ttaven ajan kovin vähäistä. Tokihan meille vielä tuli sellaisia tilanteita vastaan, joita Nanci ei osannut, mutta riittävä into korvaa puuttuvan taidon!
Hienot kepit saatiin monta kertaa kivoja takaaleikkauksia ja putkeen irtoamisia. Puomi vetää vähän liikaa Nancia nyt puoleensa, sieltä kun melkein aina saa palkan, mutta ekalla radalla tämän tajuttuani käytimme Ullaa apurina ja Ulla vei palkan alustalle aina kun Nanci oli tulossa puomille luvan kanssa.Oonakin pääsi aksaamaan, ja eka rata oli ihan huippu! Oli tosi hyvin ohjattavissa ja kuunteli mua. Toisella radalla vauhti kiihtyi, oli siinäkin hyviä pätkiä, mutten saanut sitä kääntymään hankalassa kulmassa millään. Parasta tässä kuitenkin oli se että Oona jaksoi keskittyä, eikä lähtenyt kuumenemaan. Mentiin mini-esteillä, ettei selkä nyt taas jumiudu kun Oona ei kuitenkaan ole ihan huippu lihaskunnossa vielä.
22.2.
Meillä kävi tänään mieluisia vieraita, nimittäin Oonan pentu Vimma omistajineen. Vimma oli kovasti kasvanut ja kehittynyt ja on ihanan avoin pikku pentu!Tässä kuvia:
Kiitokset Aliisalle kun jaksoitte myrskystä huolimatta tulla käymään!
Lucan jalka on jo hiukan parempi, Luca varaa sille hyvin painoa ja arkoo lähinnä ulkona. Ulos laitetaan tossu tassun päälle, ettei satuta kynttä lisää, mutta muuten sen pitää olla ilman sidettä ettei haudu. Tässä kuvia meidän poloisesta pojasta...
Meillä kävi tänään mieluisia vieraita, nimittäin Oonan pentu Vimma omistajineen. Vimma oli kovasti kasvanut ja kehittynyt ja on ihanan avoin pikku pentu!Tässä kuvia:
Kiitokset Aliisalle kun jaksoitte myrskystä huolimatta tulla käymään!
Lucan jalka on jo hiukan parempi, Luca varaa sille hyvin painoa ja arkoo lähinnä ulkona. Ulos laitetaan tossu tassun päälle, ettei satuta kynttä lisää, mutta muuten sen pitää olla ilman sidettä ettei haudu. Tässä kuvia meidän poloisesta pojasta...
21.2
Nancille ekoista tokokisoista ALO1!!! Olimme kisaamassa Hämeenlinnassa, Harvialassa ja tuomarina oli Markku Santamäki. Melko tiukkaa linjaa muissa luokissa pitänyt tuomarisetä tuntui hiukan heltyneen alokasluokan alkaessa, mutta kun seurailin toisten suorituksia, tuli pisteitä todella epäloogisesti... Meidän pisteet olivat kuitenkin seuraavat : Luoksepäästävyys 10, vaikka Nanci nousi ensin vastaan sitten tuomari halusi katsoa hampaat() ja tunki nahkahanskat suuhun jolloin Nanci peruutti hiukan. Sanoin sivu-käskyn ja sitten istahti viereen. Paikallamakuu 10, tässä lähtötilanne oli katastrofaalinen, Nanci rapsutti juuri kun liikkuri kysyi ollaanko valmiita, mä sanon et "ei, me ei olla!", mutta seuraava mitä kuului oli "käsky!". No mä sit vaan odottelin että Nanci sai rapsutettua, annoin käskyn ja ekalla maahan. Työvoitto tuli, sillä Nanci makoili aivan rauhassa sen 2 min! Ei tästä 10. Seuraaminen kytkettynä 7,5, en tiedä mikä siinä mättäsi, musta oli hyvää seuraamista, käännökset ja pysähdykset hyviä ja kontakti pysyi koko ajan. Vapaana seuraamisesta 9, oli tosi hyvää, muttei musta eronnut mitenkään remmissä seuraamisestamme... Liikkeestä maahanmeno 8, tosi nopea ja nätti, mutta 2 pistettä pois kun käytin liikaa ääntä!Luoksetulo 9, loppuperusasento hiukan vino. Seisominen 9, en tajua miksi 9, sen olisi pitänyt olla 10 koska Nanci pysähtyi heti, seisoi nätisti ja perusasento nopea ja suora. Ehkä Nanci pysähtyi hiukan vinoon rintamasuunnassa, tästä tuomari oli todella tarkka kaikissa liikkeissä. Estehyppy 8, Nanci pysähtyi kyllä esteen taakse mutta alkoi haistella jotakin.. Kokonaisvaikutelma 8, mulla kuulemma liikaa ääntä... 170 pistettä saatiin kuitenkin kasaan ja ykköstulos. Tällä tuloksella ei sijoituttu lähellekään kärkikastia koska alokasluokan taso oli hurjan kova! Mutta kiva kisapäivä vaikka aikataulu hiukan venyikin, onneksi ei ollut mihinkään kiire. Nanci jaksoi keskittyä tosi hyvin ja oli oma, iloinen itsensä koko meidän suorituksen ajan. Ens vkonloppuna on seuraavat kisat Porissa, kai me vielä alokkaaseen mennään kun paikallamakuu on kuitenkin vielä hiukan epävarma..
Nancille ekoista tokokisoista ALO1!!!
Olimme kisaamassa Hämeenlinnassa, Harvialassa ja tuomarina oli Markku Santamäki. Melko tiukkaa linjaa muissa luokissa pitänyt tuomarisetä tuntui hiukan heltyneen alokasluokan alkaessa, mutta kun seurailin toisten suorituksia, tuli pisteitä todella epäloogisesti... Meidän pisteet olivat kuitenkin seuraavat : Luoksepäästävyys 10, vaikka Nanci nousi ensin vastaan sitten tuomari halusi katsoa hampaat() ja tunki nahkahanskat suuhun jolloin Nanci peruutti hiukan. Sanoin sivu-käskyn ja sitten istahti viereen. Paikallamakuu 10, tässä lähtötilanne oli katastrofaalinen, Nanci rapsutti juuri kun liikkuri kysyi ollaanko valmiita, mä sanon et "ei, me ei olla!", mutta seuraava mitä kuului oli "käsky!". No mä sit vaan odottelin että Nanci sai rapsutettua, annoin käskyn ja ekalla maahan. Työvoitto tuli, sillä Nanci makoili aivan rauhassa sen 2 min! Ei tästä 10. Seuraaminen kytkettynä 7,5, en tiedä mikä siinä mättäsi, musta oli hyvää seuraamista, käännökset ja pysähdykset hyviä ja kontakti pysyi koko ajan. Vapaana seuraamisesta 9, oli tosi hyvää, muttei musta eronnut mitenkään remmissä seuraamisestamme... Liikkeestä maahanmeno 8, tosi nopea ja nätti, mutta 2 pistettä pois kun käytin liikaa ääntä!Luoksetulo 9, loppuperusasento hiukan vino. Seisominen 9, en tajua miksi 9, sen olisi pitänyt olla 10 koska Nanci pysähtyi heti, seisoi nätisti ja perusasento nopea ja suora. Ehkä Nanci pysähtyi hiukan vinoon rintamasuunnassa, tästä tuomari oli todella tarkka kaikissa liikkeissä. Estehyppy 8, Nanci pysähtyi kyllä esteen taakse mutta alkoi haistella jotakin.. Kokonaisvaikutelma 8, mulla kuulemma liikaa ääntä... 170 pistettä saatiin kuitenkin kasaan ja ykköstulos. Tällä tuloksella ei sijoituttu lähellekään kärkikastia koska alokasluokan taso oli hurjan kova! Mutta kiva kisapäivä vaikka aikataulu hiukan venyikin, onneksi ei ollut mihinkään kiire. Nanci jaksoi keskittyä tosi hyvin ja oli oma, iloinen itsensä koko meidän suorituksen ajan. Ens vkonloppuna on seuraavat kisat Porissa, kai me vielä alokkaaseen mennään kun paikallamakuu on kuitenkin vielä hiukan epävarma..20.2
Luca paran ontuilu alkoi vaivaamaan mua niin, että päätin tutkituttaa asian. Aamusta ajeltiin Hattulaan ja olin jo valmistautunut kuvaamaan jalan, mutta lekurisetä halusi kuitenkin tutkia ensin...No onneksi halusikin, sillä kaikista peloistani huolimatta tassussa EI ollut ranteen irtopalaa, ranne EI ollut vähintään poikki tai siellä vähintään jokin halvaannuttava juttu. Ei Ei Ei, vaan Lucalla oli haljennut kynsi! Voi herranjumala, minä eläinalalla ikäni enemmän tai vähemmän työskennellyt, enkä tule tuollaista huomanneeksi! No joo, mulla oli niin vahva assosiaatio siitä ranteesta, että tajusin vaan katsoa tassunpohjat - ei haavoja ja siinä se. Haljennut kynsi poistettiin ja Lucalle tassu pakettiin. Vähän kipulääkettä ja sulfaa. Päädyin sitten tutkimaan Lucalta myös kilpirauhasarvot. Jep, kunnossa oli ja aivan viitearvojen keskellä. Pissassa oli kiteitä vähän, saatiin kuuria niihin ja mahdolliseen tulehdukseen. Mitenkään Luca ei ole oireillut, eikä niitä siellä paljoa ollutkaan. Nyt Luca makoilee tuossa mun jaloissa ja on vieläkin tosi väsynyt. Raukka parka ja joutui olemaan koko päivän töissä mukana, ei edes päässyt rauhassa kotiin huilimaan. Siis Lucahan on oikeasti sellainen, että huoneeseen saa tulla ties millainen koira, kani tai kissa mutta jos Luca nukkuun niin Luca NUKKUU. Eli ei korvaansa lotkauta...
Luca paran ontuilu alkoi vaivaamaan mua niin, että päätin tutkituttaa asian. Aamusta ajeltiin Hattulaan ja olin jo valmistautunut kuvaamaan jalan, mutta lekurisetä halusi kuitenkin tutkia ensin...
No onneksi halusikin, sillä kaikista peloistani huolimatta tassussa EI ollut ranteen irtopalaa, ranne EI ollut vähintään poikki tai siellä vähintään jokin halvaannuttava juttu. Ei Ei Ei, vaan Lucalla oli haljennut kynsi! Voi herranjumala, minä eläinalalla ikäni enemmän tai vähemmän työskennellyt, enkä tule tuollaista huomanneeksi! No joo, mulla oli niin vahva assosiaatio siitä ranteesta, että tajusin vaan katsoa tassunpohjat - ei haavoja ja siinä se. Haljennut kynsi poistettiin ja Lucalle tassu pakettiin. Vähän kipulääkettä ja sulfaa. Päädyin sitten tutkimaan Lucalta myös kilpirauhasarvot. Jep, kunnossa oli ja aivan viitearvojen keskellä. Pissassa oli kiteitä vähän, saatiin kuuria niihin ja mahdolliseen tulehdukseen. Mitenkään Luca ei ole oireillut, eikä niitä siellä paljoa ollutkaan. Nyt Luca makoilee tuossa mun jaloissa ja on vieläkin tosi väsynyt. Raukka parka ja joutui olemaan koko päivän töissä mukana, ei edes päässyt rauhassa kotiin huilimaan. Siis Lucahan on oikeasti sellainen, että huoneeseen saa tulla ties millainen koira, kani tai kissa mutta jos Luca nukkuun niin Luca NUKKUU. Eli ei korvaansa lotkauta...19.2
Tokoilu jatkukoon.. Nancin kanssa aloitin taas, Marja käskytti meille seuraamisen (kiitti vaan Marja mm. täyskäännös hitaassa käynnissä ja paikallaan, alokasluokan liikkeissä..., ei vaan osas se! ). Tehtiin molemmat seuraamiset putkeen ja sitte palkka. Ihan hyvää seuraamista, mä vaan liukastelin koko ajan.. Sitten luoksetuloja pallopalkalla ja metallikapulalla leikkimistä. Vaihdettiin aina kapula palloon, ihan käyp vaihtari, tuumi Nanci. Hyppyäkin päästiin vielä ennen kisoja ottamaan, suurkiitos taas kaima-Johannalle!
Seuraavaksi otin Oonan kanssa palloreeniä, lähinnä luoksetuloja läpijuoksuna, kaukokäskyjä ja jääviä liikkeitä. Kaukoissa on nyt seisomisen mukaan liittämisen myötä tullut esiin ongelma, nimittäin Oona tarjoo sitä nyt jatkuvasti istumisen tilalle. Nättejä seisomisia, joista tekis mieli palkata, mutkun ei voi...Hyppynoutoakin päästiin treenaamaan, ekalla Oona meni lumipaakun luokse ja vasta siitä kapulalle, erehtyi kai raukka pimeässä, mutta muut ihan super! Tein tarkotuksella vinoja heittoja, mut ei ne Oonaa haitanneet..
Viimiseksi kehään Turkulaisvahvistus Ada, treenailtiin sivulletuloa, hyppyä ja seuraamista. On se pienen koiran ohjaaminen niin penteleen vaikeeta, etten yhtään ihmettele miksi niin moni luovuttaa heti alkeiskurssin jälkeen (tai eivät käy sitäkään!).
Treenien jälkeen mentiin kaiman kanssa lenkille ja siinä tuli taas juteltua monta asiaa halki. Kotona odotti taas ontumaton Luca, joten lähdin sitten sen kanssa vielä vajaan tunnin lenkille. Olipa ihanaa kävellä vain yhden koiran kanssa ja Luca tarjosi seuraamista ja sivulletuloja ihan vapaaehtoisesti monta kertaa!
Tokoilu jatkukoon.. Nancin kanssa aloitin taas, Marja käskytti meille seuraamisen (kiitti vaan Marja mm. täyskäännös hitaassa käynnissä ja paikallaan, alokasluokan liikkeissä...
, ei vaan osas se! ). Tehtiin molemmat seuraamiset putkeen ja sitte palkka. Ihan hyvää seuraamista, mä vaan liukastelin koko ajan.. Sitten luoksetuloja pallopalkalla ja metallikapulalla leikkimistä. Vaihdettiin aina kapula palloon, ihan käyp vaihtari, tuumi Nanci. Hyppyäkin päästiin vielä ennen kisoja ottamaan, suurkiitos taas kaima-Johannalle! Seuraavaksi otin Oonan kanssa palloreeniä, lähinnä luoksetuloja läpijuoksuna, kaukokäskyjä ja jääviä liikkeitä. Kaukoissa on nyt seisomisen mukaan liittämisen myötä tullut esiin ongelma, nimittäin Oona tarjoo sitä nyt jatkuvasti istumisen tilalle. Nättejä seisomisia, joista tekis mieli palkata, mutkun ei voi...Hyppynoutoakin päästiin treenaamaan, ekalla Oona meni lumipaakun luokse ja vasta siitä kapulalle, erehtyi kai raukka pimeässä, mutta muut ihan super! Tein tarkotuksella vinoja heittoja, mut ei ne Oonaa haitanneet..
Viimiseksi kehään Turkulaisvahvistus Ada, treenailtiin sivulletuloa, hyppyä ja seuraamista. On se pienen koiran ohjaaminen niin penteleen vaikeeta, etten yhtään ihmettele miksi niin moni luovuttaa heti alkeiskurssin jälkeen (tai eivät käy sitäkään!).
Treenien jälkeen mentiin kaiman kanssa lenkille ja siinä tuli taas juteltua monta asiaa halki. Kotona odotti taas ontumaton Luca, joten lähdin sitten sen kanssa vielä vajaan tunnin lenkille. Olipa ihanaa kävellä vain yhden koiran kanssa ja Luca tarjosi seuraamista ja sivulletuloja ihan vapaaehtoisesti monta kertaa!
18.2
Tänään oli niin nätti aamu ja mulla sattui olemaan vasta iltavuoro, joten oli pakko lähteä koiria kuvailemaan pellolle. Ensiksi kuvia siitä kun Oona löysi vain yhden ihanan kepin ja se oli pakko kaikkien saada. Oona jättäytyi suosiolla taka-alalle kun kolme vauhtihirmua retuuttivat keppiä...
Kiikku...
Sai Oonakin välillä keppiään kantaa, heeleri perässä tietenkin!
Tajusin tänään, miten maaniselta Nanci näyttää aina kuvissa, joissa se kantaa jotain! Tässä vielä lähes normaali:
Mutta tästä se alkaa..
Jep, hullunkiilto silmissä juostaan 5cm keppi suussa...Mikä aarre!
Tässä vahinkolaukauksessa kuvan laatu ei ole parasta mahdollista, mutta viesti välittyy varsin selvästi! Kts. myös Adan ilme, ihana!
Sain taas myös poseerauskuvia koko porukasta, laitan niitä galleriaamme kunhan kerkiän! Oli kiva saada myös Adasta uusia kuvia, Ada on koko viikon meillä kun Susku-siskoni on Lapissa laskettelemassa... Eli varmasti lisääkin kuvia Adasta tulee vielä näkyville!
Tänään oli niin nätti aamu ja mulla sattui olemaan vasta iltavuoro, joten oli pakko lähteä koiria kuvailemaan pellolle. Ensiksi kuvia siitä kun Oona löysi vain yhden ihanan kepin ja se oli pakko kaikkien saada. Oona jättäytyi suosiolla taka-alalle kun kolme vauhtihirmua retuuttivat keppiä...
Kiikku...
Sai Oonakin välillä keppiään kantaa, heeleri perässä tietenkin!
Tajusin tänään, miten maaniselta Nanci näyttää aina kuvissa, joissa se kantaa jotain! Tässä vielä lähes normaali:
Mutta tästä se alkaa..
Jep, hullunkiilto silmissä juostaan 5cm keppi suussa...Mikä aarre!
Tässä vahinkolaukauksessa kuvan laatu ei ole parasta mahdollista, mutta viesti välittyy varsin selvästi! Kts. myös Adan ilme, ihana!
Sain taas myös poseerauskuvia koko porukasta, laitan niitä galleriaamme kunhan kerkiän! Oli kiva saada myös Adasta uusia kuvia, Ada on koko viikon meillä kun Susku-siskoni on Lapissa laskettelemassa... Eli varmasti lisääkin kuvia Adasta tulee vielä näkyville!
17.2
Tokoilua. Tokoiltiin lukiolla Anjan ja Jessen ja Johannan ja colliepoikien kanssa. Mulla oli mukana koko konkkaronkka ja aloitin Nancin kanssa. Meillä oli tavoitteena tehdä viimeistä kertaa ennen kisoja liikkeet kisamaisesti, mutta palkkailla aina välissä ja lopuksi pitää superkivaa yhdessä. Tässä onnistuttiinkin tänään paremmin ellei hyvin, kaikki toimi ja meillä oli tosi kivaa. Vain hyppyä ei päästy ottamaan, kun se ei ollut mukana. Otin lopuksi noutoa Nancin kanssa, se kun on Nancista superkivaa! Ensin koko liike, sitten heitto, vapautus kapulalle ja säntäsin juoksuun, tämä on Nancista ihan super juttu. Sitten vielä kokonaisena liikkeenä.
Sitten oli Oonan vuoro, meillä oli tavoitteena saada onnistuneita maahanmenoja lelulla. Joo, Oona on 4v ja se opettelee maahanmenoa... No joo, ei ihan tavallisesti vaan lähinnä luoksetulon yhteydessä, tai nyt tehtiin kierrolla. Ekat oli ihan hirveitä, ne veny ja veny tai sit Oona vaan jäi maanisesti vaanimaan. Otettiin sitten kaukoja välissä ja löysät pois ja johan rupes toimimaan tarjosi jopa itse maahanmenoa että sai nopeasti lelunsa. Rupeaa taas normaali Oona pilkistämään jostain äitiyden harmaan verhon takaa! Pari noutoa Oonankin kanssa, turha niitä on hinkata kun toimii niin toimii! Ei vaan, mutta siis hyppynoutoa seuraavaksi treeniohjelmaan.
Viimeiseksi otin Lucan, jonka kanssa tein vaan pätkän seuraamista ja kaukokäskyt. Super jätkä, joten eipä tehtykkään enempää. Luca ei olis mennyt autoon, olisi halunnut vielä jäädä treenaamaan. Sille asia oli surullinen yllätys, tarkoitti myös namihanan sulkeutumista...
Illalla käytiin vielä lenkki Hannan ja Tildan kanssa Tammelan keskustassa olevalla Pyhäjären jäällä. Koirilla oli taas huippukivaa, eikä Adakaan kylmettynyt yhtään. Loppulenkistä Luca alkoi ontua, sitä se on nyt tehnyt silloin tällöin lumihangessa mentyään. Pitänee tutkituttaa asia.
Tokoilua. Tokoiltiin lukiolla Anjan ja Jessen ja Johannan ja colliepoikien kanssa. Mulla oli mukana koko konkkaronkka ja aloitin Nancin kanssa. Meillä oli tavoitteena tehdä viimeistä kertaa ennen kisoja liikkeet kisamaisesti, mutta palkkailla aina välissä ja lopuksi pitää superkivaa yhdessä. Tässä onnistuttiinkin tänään paremmin ellei hyvin, kaikki toimi ja meillä oli tosi kivaa. Vain hyppyä ei päästy ottamaan, kun se ei ollut mukana. Otin lopuksi noutoa Nancin kanssa, se kun on Nancista superkivaa! Ensin koko liike, sitten heitto, vapautus kapulalle ja säntäsin juoksuun, tämä on Nancista ihan super juttu. Sitten vielä kokonaisena liikkeenä.
Sitten oli Oonan vuoro, meillä oli tavoitteena saada onnistuneita maahanmenoja lelulla. Joo, Oona on 4v ja se opettelee maahanmenoa... No joo, ei ihan tavallisesti vaan lähinnä luoksetulon yhteydessä, tai nyt tehtiin kierrolla. Ekat oli ihan hirveitä, ne veny ja veny tai sit Oona vaan jäi maanisesti vaanimaan. Otettiin sitten kaukoja välissä ja löysät pois ja johan rupes toimimaan tarjosi jopa itse maahanmenoa että sai nopeasti lelunsa. Rupeaa taas normaali Oona pilkistämään jostain äitiyden harmaan verhon takaa!
Pari noutoa Oonankin kanssa, turha niitä on hinkata kun toimii niin toimii! Ei vaan, mutta siis hyppynoutoa seuraavaksi treeniohjelmaan.Viimeiseksi otin Lucan, jonka kanssa tein vaan pätkän seuraamista ja kaukokäskyt. Super jätkä, joten eipä tehtykkään enempää. Luca ei olis mennyt autoon, olisi halunnut vielä jäädä treenaamaan. Sille asia oli surullinen yllätys, tarkoitti myös namihanan sulkeutumista...
Illalla käytiin vielä lenkki Hannan ja Tildan kanssa Tammelan keskustassa olevalla Pyhäjären jäällä. Koirilla oli taas huippukivaa, eikä Adakaan kylmettynyt yhtään. Loppulenkistä Luca alkoi ontua, sitä se on nyt tehnyt silloin tällöin lumihangessa mentyään. Pitänee tutkituttaa asia.
16.2
Tänään meillä oli treenivapaa päivä. Meillä olis Lucan kanssa ollut agilityä, mutta mun autosta oli nyt molemmat etuvalot palaneet. Muistuttelin yhdestä palaneesta lähivalosta ja vastakkaisen puolen parkkivalosta isäntää kuukauden päivät, muttei mitään tapahtunut, kai Niko toivoi josko vaihtuisivat itsestään.... No eivät ne vaihtuneet ja kun mun piti tallilta hämärässä lähteä, paloi vain yksi parkkivalo... Joten jätimme sitten agin väliin kun ei uskalla lähteä pikkuteille ajelemaan kun ei lähivalot pala. Sinänsä ihan hyvä päätös, sillä pakkanen alkoi kiristyä ja jäätynythän minä sinne olisin...
Koirat oli mulla kuitenkin pitkään talilla mukana ja saivat touhuilla siellä rauhassa. Illalla treenailin kotona Nancin ja Adan kanssa kaikkea pientä ja lisäksi Nanci otti paikallamakuun kun muut söivät. Hienosti pysyi ja vapautin suoraan kupille.
Tänään meillä oli treenivapaa päivä. Meillä olis Lucan kanssa ollut agilityä, mutta mun autosta oli nyt molemmat etuvalot palaneet. Muistuttelin yhdestä palaneesta lähivalosta ja vastakkaisen puolen parkkivalosta isäntää kuukauden päivät, muttei mitään tapahtunut, kai Niko toivoi josko vaihtuisivat itsestään....
No eivät ne vaihtuneet ja kun mun piti tallilta hämärässä lähteä, paloi vain yksi parkkivalo... Joten jätimme sitten agin väliin kun ei uskalla lähteä pikkuteille ajelemaan kun ei lähivalot pala. Sinänsä ihan hyvä päätös, sillä pakkanen alkoi kiristyä ja jäätynythän minä sinne olisin... Koirat oli mulla kuitenkin pitkään talilla mukana ja saivat touhuilla siellä rauhassa. Illalla treenailin kotona Nancin ja Adan kanssa kaikkea pientä ja lisäksi Nanci otti paikallamakuun kun muut söivät. Hienosti pysyi ja vapautin suoraan kupille.
15.2
Huh huh, mikä vauhtiviikonloppu taas takana! Lauantaina töiden jälkeen kävin Partsulla pitkästä aikaa maastoilemassa oikein kunnn lenkin ja olin ihan puolikuollut kun laukkailtiin pitkin lumisia peltoja ja polkuja. Jalat oli ihan spagetilla, varsinkin sisäreidet kun ei ole tullut aikoihin tuollaista 2h maastoa vetäistyä. Talleilun jälkeen Hanna soitti, josko lähtisin lenkkeilemään heille päin Dani-sakemannin kanssa ja sinnehän sitä oli tietysti mentävä. Meillä siskolta hoidossa oleva Ada-heeleri pisti Dani-pojan ojennukseen ja muutoinkin lenkki sujui mukavasti. Luca ja Dani tulevat tosi hyvin toimeen siihen nähden että ovat samanikäisiä uroksia ja nähneet ekaa kertaa vasta noin kuukausi sitten, eli eivät ole mitään pentukamuja...
Illalla kävin kyläilemässä "Oonan penikka"-Ohmon luona ja voi että oli herrasta tullut jo iso! Laitan uusia kuvia sivuille tässä joku päivä kunhan ehdin. Taitava Ohmo osasi jo monia asioita ja Adan kanssa oli hauskaa painia ja juosta ympäri huushollia.
Sunnuntaina oltiin Nancin kanssa katsastamassa ensi viikonlopun kisapaikka. Olen kyllä totuttanut Nancin hepankakkaan, multaan, turvepohjaan jne. mutta en sitten yhtään tajunnut että maneesi voi olla täynnä pikkulintuja! Tuolla niitä nimittäin oli tosi paljon ja ne eivät tietenkään pelkää mitään.. Mutta ihan hyvin selvittiin kisanomaisesti tehdyistä suorituksista, remmissä seuraaminen oli kyllä kamalaa kun Nanci vaani lintuja mutta vapaana seuraaminen oli sitten jo parempaa ja muut liikkeet menivät ihan ok. Ei parasta Nancia, muttei nyt ihan huonostikaan. Paikallamakuukin sujui hyvin, vaikka lintuparvi laskeutui ihan Nancin viereen ja kovasti sen teki mieli mennä linnut hätämään pois.
Illalla saatiin uutisia Ruotsista, Lucalle on syntynyt pentuja kennel Digby-Tollersiin. Kaksi urosta ja yksi narttu.
Huh huh, mikä vauhtiviikonloppu taas takana! Lauantaina töiden jälkeen kävin Partsulla pitkästä aikaa maastoilemassa oikein kunnn lenkin ja olin ihan puolikuollut kun laukkailtiin pitkin lumisia peltoja ja polkuja. Jalat oli ihan spagetilla, varsinkin sisäreidet kun ei ole tullut aikoihin tuollaista 2h maastoa vetäistyä. Talleilun jälkeen Hanna soitti, josko lähtisin lenkkeilemään heille päin Dani-sakemannin kanssa ja sinnehän sitä oli tietysti mentävä. Meillä siskolta hoidossa oleva Ada-heeleri pisti Dani-pojan ojennukseen ja muutoinkin lenkki sujui mukavasti. Luca ja Dani tulevat tosi hyvin toimeen siihen nähden että ovat samanikäisiä uroksia ja nähneet ekaa kertaa vasta noin kuukausi sitten, eli eivät ole mitään pentukamuja...
Illalla kävin kyläilemässä "Oonan penikka"-Ohmon luona ja voi että oli herrasta tullut jo iso! Laitan uusia kuvia sivuille tässä joku päivä kunhan ehdin. Taitava Ohmo osasi jo monia asioita ja Adan kanssa oli hauskaa painia ja juosta ympäri huushollia.
Sunnuntaina oltiin Nancin kanssa katsastamassa ensi viikonlopun kisapaikka. Olen kyllä totuttanut Nancin hepankakkaan, multaan, turvepohjaan jne. mutta en sitten yhtään tajunnut että maneesi voi olla täynnä pikkulintuja! Tuolla niitä nimittäin oli tosi paljon ja ne eivät tietenkään pelkää mitään..
Mutta ihan hyvin selvittiin kisanomaisesti tehdyistä suorituksista, remmissä seuraaminen oli kyllä kamalaa kun Nanci vaani lintuja mutta vapaana seuraaminen oli sitten jo parempaa ja muut liikkeet menivät ihan ok. Ei parasta Nancia, muttei nyt ihan huonostikaan. Paikallamakuukin sujui hyvin, vaikka lintuparvi laskeutui ihan Nancin viereen ja kovasti sen teki mieli mennä linnut hätämään pois.Illalla saatiin uutisia Ruotsista, Lucalle on syntynyt pentuja kennel Digby-Tollersiin. Kaksi urosta ja yksi narttu.
12.2
Nancin ja Oonan kanssa tokoilemassa. Lähdin Nancin kanssa suoraan töistä tokoilemaan ja tarkoituksena oli tehdä kisanomainen treeni ja olla siis palkkaamatta liikkeiden välissä. Palkaksi otin Almo Naturen koiranruokamömmöä, joka osoittautui Nancille vastustamattomaksi. Paikallamakuu meni levottomasti, mutta jotenkin sai sen kahlattua läpi. Seuraamisessa vilkuili kuppia koko ajan, niin remmissä kuin vapaanakin. Maahanmeno oli hyvä, seisominen hiukan rauhaton. Luoksetulo hidas kun piti ohittaa mun auto, jonka vieressä kuppi oli. Eli ei hyvä. Vapautin seisomisen jälkeen kuitenkin kupille. Otettiin uusiksi lyhyemmissä pätkissä niin että kuppi oli poissa. Johan Nanci taas sai aivonsa koottua ja tehtyä! Otin loppuun vielä paikallamakuun kupin kanssa ja nyt sitten tuli kolmannen kerran kokeiltua että ei tälle kuppi sovi. Oli taas tosi levoton ja kun aikaa kului, nousi istumaan. Joko pitäisi nyt määrätietoisesti opettaa se sietämään palkkana olevaa kuppia tai keksiä jotain muuta.. Kiitokset vaan Marjalle, joka sen keksikin, nimittäin kuppi taskuun ja sinne superherkkua!
Oona teki noutoja, puun kiertoa siitä stoppia ja koitettiin luoksetuloa myös niin että Tanja seisoi mun takana ja palkkasi Oonaa leikillä. Ensin ei meinannut millän tajuta että mitä se Tanja siellä huitoo, mutta vauhti kasvoi kun tajusi jutun idean. Oona tulee alun hitaasti, pysähtyy huonosti (hiipii), sitten täysillä ja maahanmeno ihan super, samoin loppuosa. Näin on jatkunut nyt jo jonkin aikaa, joten hyviä ideoita otetaan vastaan! Onneksi mennään Lucan kanssa pian taas Lentsun kurssille (EVL leikkien-ryhmään) joten saadaan varmaan kivoja vaihtoehtoisia vinkkejä myös luoksetulon treenailuun.
Treenin jälkeen kiersin tyttöjen kanssa vielä 1,5h lenkin kaupungilla ja nyt alkaa Oonan synnytyksen jälkeen jumiutunut lantio vissiin olla taas kunnossa kun ei pitkän hihnalenkin jälkeen enää ontunut. Kiitokset vaan fysioterapeutti-Katille Oonan hyvästä hoidosta!
Nancin ja Oonan kanssa tokoilemassa. Lähdin Nancin kanssa suoraan töistä tokoilemaan ja tarkoituksena oli tehdä kisanomainen treeni ja olla siis palkkaamatta liikkeiden välissä. Palkaksi otin Almo Naturen koiranruokamömmöä, joka osoittautui Nancille vastustamattomaksi. Paikallamakuu meni levottomasti, mutta jotenkin sai sen kahlattua läpi. Seuraamisessa vilkuili kuppia koko ajan, niin remmissä kuin vapaanakin. Maahanmeno oli hyvä, seisominen hiukan rauhaton. Luoksetulo hidas kun piti ohittaa mun auto, jonka vieressä kuppi oli. Eli ei hyvä. Vapautin seisomisen jälkeen kuitenkin kupille. Otettiin uusiksi lyhyemmissä pätkissä niin että kuppi oli poissa. Johan Nanci taas sai aivonsa koottua ja tehtyä! Otin loppuun vielä paikallamakuun kupin kanssa ja nyt sitten tuli kolmannen kerran kokeiltua että ei tälle kuppi sovi. Oli taas tosi levoton ja kun aikaa kului, nousi istumaan. Joko pitäisi nyt määrätietoisesti opettaa se sietämään palkkana olevaa kuppia tai keksiä jotain muuta.. Kiitokset vaan Marjalle, joka sen keksikin, nimittäin kuppi taskuun ja sinne superherkkua!
Oona teki noutoja, puun kiertoa siitä stoppia ja koitettiin luoksetuloa myös niin että Tanja seisoi mun takana ja palkkasi Oonaa leikillä. Ensin ei meinannut millän tajuta että mitä se Tanja siellä huitoo, mutta vauhti kasvoi kun tajusi jutun idean. Oona tulee alun hitaasti, pysähtyy huonosti (hiipii), sitten täysillä ja maahanmeno ihan super, samoin loppuosa. Näin on jatkunut nyt jo jonkin aikaa, joten hyviä ideoita otetaan vastaan! Onneksi mennään Lucan kanssa pian taas Lentsun kurssille (EVL leikkien-ryhmään) joten saadaan varmaan kivoja vaihtoehtoisia vinkkejä myös luoksetulon treenailuun.
Treenin jälkeen kiersin tyttöjen kanssa vielä 1,5h lenkin kaupungilla ja nyt alkaa Oonan synnytyksen jälkeen jumiutunut lantio vissiin olla taas kunnossa kun ei pitkän hihnalenkin jälkeen enää ontunut. Kiitokset vaan fysioterapeutti-Katille Oonan hyvästä hoidosta!
10.2
Tänään oli aamulla myös ihana ilma ja päätin toisen vapaapäiväni (tämä on oikeasti harvinaista herkkua ; kaksi vapaapäivää ja vielä peräkkäin!) kunniaksi mennä tekemään hieman damitreeniä tollojen kanssa. Kuvien kannalta ilma osoittautuikin hankalammaksi kuin luulin, aurinko varjosti kuvia ja toisaalta oli pilveä sen verran edessä että osasta tuli hiukan hämäriä. Sain kuitenkin taas napsittua noin 100 kuvaa, ehkä jokunen niistä on julkaisukelpoisia. Luca treenasi markkeerauksia, nyt pysyi hyvin paikoillaankin kun kävin heittämässä damin. Lisäksi tein pellolle hakuruudun, ja piilotin damit huolella lumen alle. Jokunen hetki Lucalla meni niitä kaivaessa... Lopuksi pidettiin vaan hauskaa ja heiteltiin damia sinne tänne. Hauskaa meillä olikin!
Tässä Lucan tyylinäytteet, laitan lisää galleriaamme!
Ja sitten oli Nancin vuoro, Nanci treenasi tänään myös markkeerauksia ja eteenlähetystä ja hassutteli damien kanssa myös. Oli tosi vauhdikkaalla tuulella ja nenää käytettiin tänään hyvin. Yhdessä eteenlähetyksessä kaarsi vasemmalle, huusin takaisin, ei tullut vaan jatkoi ja löysi damin, ai ai... Olis pitänyt olla pilli... No, tehtiin uusiksi niin että vein damin linjalle, tehtiin hiukan seuraamista toiseen suuntaan ja sitten lähetys, näin sujui hyvin. Kivaa oli Nancillakin, ainakin kuvista päätellen!
Jos tekeytyy tosi pieneksi, pääsee paljon kovempaa kun ei ole tuulesta niin paljon vastusta! :
Vampyyri:
Nyt lähdetään ratsastelemaan Partsulla ja sitten tokotreeneihin, jos emäntä jaksaa kun menen ensin luovuttamaan verta. Joskus on tullut huono olo sen jälkeen, useimmiten ei, mutta koskaan ei tiedä. Nyt on kova pula O- veriryhmän verestä, joten kaikki jotka siihen ryhmään kuuluu niin kipinkapin auttamaan! Mainostan tätä siksi että koskaan ei tiedä kuka läheisistä pelastetaan verensiirrolla. Näin on käynyt minunkin lähipiirissäni ja olen siitä ikuisesti kiitollinen!
Tänään oli aamulla myös ihana ilma ja päätin toisen vapaapäiväni (tämä on oikeasti harvinaista herkkua ; kaksi vapaapäivää ja vielä peräkkäin!) kunniaksi mennä tekemään hieman damitreeniä tollojen kanssa. Kuvien kannalta ilma osoittautuikin hankalammaksi kuin luulin, aurinko varjosti kuvia ja toisaalta oli pilveä sen verran edessä että osasta tuli hiukan hämäriä. Sain kuitenkin taas napsittua noin 100 kuvaa, ehkä jokunen niistä on julkaisukelpoisia. Luca treenasi markkeerauksia, nyt pysyi hyvin paikoillaankin kun kävin heittämässä damin. Lisäksi tein pellolle hakuruudun, ja piilotin damit huolella lumen alle. Jokunen hetki Lucalla meni niitä kaivaessa...
Lopuksi pidettiin vaan hauskaa ja heiteltiin damia sinne tänne. Hauskaa meillä olikin!Tässä Lucan tyylinäytteet, laitan lisää galleriaamme!
Ja sitten oli Nancin vuoro, Nanci treenasi tänään myös markkeerauksia ja eteenlähetystä ja hassutteli damien kanssa myös. Oli tosi vauhdikkaalla tuulella ja nenää käytettiin tänään hyvin. Yhdessä eteenlähetyksessä kaarsi vasemmalle, huusin takaisin, ei tullut
vaan jatkoi ja löysi damin, ai ai... Olis pitänyt olla pilli... No, tehtiin uusiksi niin että vein damin linjalle, tehtiin hiukan seuraamista toiseen suuntaan ja sitten lähetys, näin sujui hyvin. Kivaa oli Nancillakin, ainakin kuvista päätellen!Jos tekeytyy tosi pieneksi, pääsee paljon kovempaa kun ei ole tuulesta niin paljon vastusta! :
Vampyyri:
Nyt lähdetään ratsastelemaan Partsulla ja sitten tokotreeneihin, jos emäntä jaksaa kun menen ensin luovuttamaan verta. Joskus on tullut huono olo sen jälkeen, useimmiten ei, mutta koskaan ei tiedä. Nyt on kova pula O- veriryhmän verestä, joten kaikki jotka siihen ryhmään kuuluu niin kipinkapin auttamaan! Mainostan tätä siksi että koskaan ei tiedä kuka läheisistä pelastetaan verensiirrolla. Näin on käynyt minunkin lähipiirissäni ja olen siitä ikuisesti kiitollinen!
9.2
Herättiin aamulla aikaisin ja lähdettiin vapaapäivän kunniaksi pitkälle, parin tunnin lenkille järvenjäälle ja pelloille. Tässä ensin kaikkien tyylinäyte siitä, miten kivaa oli juosta...
Kaikki Nancin tuntevat tietävät, missä neiti viettää suurimman osan ajastaan lenkillä. Kts. alla.
Lucankin mielestä myyrien etsiminen näytti kivalta:
Seuraavaksi muistimme emännän taskussa olevan pallon, tässä Lucan tyylinäyte
Oonan tyylinäyte
Nancin tyylinäytteet, joita tuli useita koska pallo oli lähes koko ajan Nancilla...
Koska palloja oli vain yksi ja molemmat tollerit sen halusivat, oli siitä aika-ajoin oikein kunnon kilpailu! Oona ei jaksanut hölmöjä jahtailla...
Luca osasi välillä ottaa rennostikin
Otettiin me tietysti poseerauskuviakin rannalla olevalla penkereellä. Tässä Luca
Nanci yritti parhaansa, mutta karvattomasta ei kovin kauniita kuvia saa...
Oonan kuvat olivat vielä Nancinkin kuvia hirveämpiä, kaikki turkki kun jätettiin pentulaatikkoon...
Tässä Oona näytti ihan työkoiralta, kun tuuli nosti korvat pystyyn ja karva on noin lyhyttä...
Lisää poseerauskuvia voit katsoa kuvagalleriastamme!
Vielä viimeiseksi jäimme ihmettelemään erästä luonnon ihmettä. Nimittäin olen luullut, ettei virtaava vesi voi jäätyä kokonaan, ainakaan näin... Kaikki näköjään on mahdollista!
Illalla meillä oli agilityä, jonne otin Lucan ja Nancin mukaan. Käytiin ennen aksaa lämmittelemässä hiukan ratsastuslenkillä, tai mentiin vaan pelloilla mutta sai koirat kyllä melkoisesti juosta kun hangilla ei ollut ketään käynyt ennen meitä. Aloitin agilitytreenit radanrakennuksen jälkeen Nancin kanssa, mutta otettiin vaan tokoa. Lyhyt paikallamakuu, molemmat jäävät ja seuraamista, käännöksiä vasemmalle ja täyskäännöksiä oikealle, luoksetulo ja kaukokäskyt. Nyt oli Nanci tosi hyvässä viretilassa, turhat höyryt oli jo päästelty pihalle, mutta halusi silti tehdä ja tekikin innolla.
Luca meni radan useampaan kertaan, mä mokailin tänään ihan urakalla. Kyllä mun jo pitäisi tietää että Lucalle on näytettävä kaikki huolellisesti ja että se katsoo mun jalkoja koko ajan, mutta kas kun en sitä koskaan reeneissä saatika kisoissa muista! Hienot kepit saatiin tänään, tosi vauhdikkaat! Ja keinu joka kerta puhtaasti, siihen olin tyytyväinen kun ei olla sitä vähään aikaan otettu.
Herättiin aamulla aikaisin ja lähdettiin vapaapäivän kunniaksi pitkälle, parin tunnin lenkille järvenjäälle ja pelloille. Tässä ensin kaikkien tyylinäyte siitä, miten kivaa oli juosta...
Kaikki Nancin tuntevat tietävät, missä neiti viettää suurimman osan ajastaan lenkillä. Kts. alla.
Lucankin mielestä myyrien etsiminen näytti kivalta:
Seuraavaksi muistimme emännän taskussa olevan pallon, tässä Lucan tyylinäyte
Oonan tyylinäyte
Nancin tyylinäytteet, joita tuli useita koska pallo oli lähes koko ajan Nancilla...
Koska palloja oli vain yksi ja molemmat tollerit sen halusivat, oli siitä aika-ajoin oikein kunnon kilpailu! Oona ei jaksanut hölmöjä jahtailla...
Luca osasi välillä ottaa rennostikin
Otettiin me tietysti poseerauskuviakin rannalla olevalla penkereellä. Tässä Luca
Nanci yritti parhaansa, mutta karvattomasta ei kovin kauniita kuvia saa...
Oonan kuvat olivat vielä Nancinkin kuvia hirveämpiä, kaikki turkki kun jätettiin pentulaatikkoon...
Tässä Oona näytti ihan työkoiralta, kun tuuli nosti korvat pystyyn ja karva on noin lyhyttä...
Lisää poseerauskuvia voit katsoa kuvagalleriastamme!
Vielä viimeiseksi jäimme ihmettelemään erästä luonnon ihmettä. Nimittäin olen luullut, ettei virtaava vesi voi jäätyä kokonaan, ainakaan näin... Kaikki näköjään on mahdollista!
Illalla meillä oli agilityä, jonne otin Lucan ja Nancin mukaan. Käytiin ennen aksaa lämmittelemässä hiukan ratsastuslenkillä, tai mentiin vaan pelloilla mutta sai koirat kyllä melkoisesti juosta kun hangilla ei ollut ketään käynyt ennen meitä. Aloitin agilitytreenit radanrakennuksen jälkeen Nancin kanssa, mutta otettiin vaan tokoa. Lyhyt paikallamakuu, molemmat jäävät ja seuraamista, käännöksiä vasemmalle ja täyskäännöksiä oikealle, luoksetulo ja kaukokäskyt. Nyt oli Nanci tosi hyvässä viretilassa, turhat höyryt oli jo päästelty pihalle, mutta halusi silti tehdä ja tekikin innolla.
Luca meni radan useampaan kertaan, mä mokailin tänään ihan urakalla. Kyllä mun jo pitäisi tietää että Lucalle on näytettävä kaikki huolellisesti ja että se katsoo mun jalkoja koko ajan, mutta kas kun en sitä koskaan reeneissä saatika kisoissa muista! Hienot kepit saatiin tänään, tosi vauhdikkaat! Ja keinu joka kerta puhtaasti, siihen olin tyytyväinen kun ei olla sitä vähään aikaan otettu.
8.2
Meillä piti olla Lucan kanssa hakutreenit, mutta koska mulla meni edellisyö töissä, sovittiin menevämme vain tottiksiin. Otin Lucan kanssa vaan semmosta hölmöilyä, vähän sitä sun tätä kun aivot oli ihan jäässä yöhommien jäljiltä. On siitä aikaa kun olen viimeksi aamuviiteen valvonut! Hienot luoksetulot Luca teki, kaukot oli muuten hienot mut astui eteenpin maahan-seiso-vaihdossa, hyi hyi... Tätä sit hetki korjailtiin, mut ei se oikein mennyt mihinkään suuntaan, eli jatkamme vain treenailua lyhyemmiltä välimatkoilta.
Kotona otin esineruudun Lucalle ja Oonalle, siellä oli 5 esinettä, halusin Lucan tuovan 2 ja Oonan 2 tai 3. Hyvin pelittivät molemmat, Luca irtosi saman tien taas takarajalle ja toi kauimmaiset esineet, Oona taas löysi helposti lähimmät. Pitää siis treenailla Oonalla taas irtoomista ja Lucalla lähiesineiden etsintää...
Meillä piti olla Lucan kanssa hakutreenit, mutta koska mulla meni edellisyö töissä, sovittiin menevämme vain tottiksiin. Otin Lucan kanssa vaan semmosta hölmöilyä, vähän sitä sun tätä kun aivot oli ihan jäässä yöhommien jäljiltä. On siitä aikaa kun olen viimeksi aamuviiteen valvonut! Hienot luoksetulot Luca teki, kaukot oli muuten hienot mut astui eteenpin maahan-seiso-vaihdossa, hyi hyi... Tätä sit hetki korjailtiin, mut ei se oikein mennyt mihinkään suuntaan, eli jatkamme vain treenailua lyhyemmiltä välimatkoilta.
Kotona otin esineruudun Lucalle ja Oonalle, siellä oli 5 esinettä, halusin Lucan tuovan 2 ja Oonan 2 tai 3. Hyvin pelittivät molemmat, Luca irtosi saman tien taas takarajalle ja toi kauimmaiset esineet, Oona taas löysi helposti lähimmät. Pitää siis treenailla Oonalla taas irtoomista ja Lucalla lähiesineiden etsintää...
7.2
Damitreeniä tolloille. Olin tollojen kanssa lähimetsässä treenailemassa kun tulin ilmoittaneeksi Nancin Pirkan Dameihin. Treenasin ensin Nancin kanssa. Tein sille hakuruudun kuudella pienellä pentudamilla, Nanci sai katsella kun täytin ruutua. Piilotin damit tosi hyvin ja vedin niillä vähän jälkeä. Ekat neljä Nanci haki tosi hyvin, olin niin iloinen kun se on alkanut taas käyttää nenäänsä! Neljännen jälkeen Nanci oli vakuuttunut, ettei siellä enää mitään ole. Ollaan kai tehty liikaa max.4 :n damin hakuruutuja, kun olen vaan panostanut intoon ja sopivaan viretilaan. Kävin sitten saamiemme ohjeiden mukaan hiukan kävelemässä ruudussa, yllättäen Nanci oli taas jättänyt lähimmät kun paahtoi kauas ja sieltä vasta alkoi etsiä. No, kävelin ruudussa hetken ja esitin laittavani sinne jotain. Takaisin lähettämään ja sieltä tuli taas yksi. Lopetettiin siihen, haettiin viimeinen yhdessä.
Sitten otin Lucan ruutuun, vautsi että sillä oli intoa! Sille piilotin damit valmiiksi, mikä olikin hyvä valinta. Ekat kaksi tulivat tosi nopeasti, sitten joutui hetken hakemaan, kävi aivan liian kaukana mutta palasi oma-aloitteisesti takaisin ja löysi taas yhden. Kaksi vielä ja siihen lopetettiin. Seuraavaksi otin Lucan kanssa markkeerauksia, tehtiin ensin ykkönen ja sit samaan muistipaikkaan eka heitto ja viereen kakkonen. Oli hiukan hankaluuksia jätkällä pysyä paikoillaan, pysyi lopulta, mut olisin kai voinut laittaa sen kiinni heittojen ajaksi. Avustajaa kaivataan...
Lopuksi Nanci teki eteenlähetyksen ja samanlaisen markkeerauksen kuin Luca. Hiukan heitti markkeerauksessa haun puolelle viimisen haettavan kohdalla, mutta hyvin tiesi kuitenkin paikan ja dami oli hankalassa paikassa kun minä super-heittäjä viskasin sen kuuseen ja se tippui sieltä ihan sinne kuusen "keskelle". Eteenlähetyksessä eka dami tuli tosi hienosti, mutta linjalla oli myös toinenkin, jota Nanci ei ekalla lähetyksellä uskonut vaan kaarsi oikealle kohti markkeerauspaikkaa. Käskin takaisin ja uusi lähetys, nnyt oma kroppa vielä korostetummin ja kehotusta pidemmän matkaa, niin johan löytyi. Huippua, sanoi Nanci ja sai lihapullia!
Damitreeniä tolloille. Olin tollojen kanssa lähimetsässä treenailemassa kun tulin ilmoittaneeksi Nancin Pirkan Dameihin. Treenasin ensin Nancin kanssa. Tein sille hakuruudun kuudella pienellä pentudamilla, Nanci sai katsella kun täytin ruutua. Piilotin damit tosi hyvin ja vedin niillä vähän jälkeä. Ekat neljä Nanci haki tosi hyvin, olin niin iloinen kun se on alkanut taas käyttää nenäänsä! Neljännen jälkeen Nanci oli vakuuttunut, ettei siellä enää mitään ole. Ollaan kai tehty liikaa max.4 :n damin hakuruutuja, kun olen vaan panostanut intoon ja sopivaan viretilaan. Kävin sitten saamiemme ohjeiden mukaan hiukan kävelemässä ruudussa, yllättäen Nanci oli taas jättänyt lähimmät kun paahtoi kauas ja sieltä vasta alkoi etsiä. No, kävelin ruudussa hetken ja esitin laittavani sinne jotain. Takaisin lähettämään ja sieltä tuli taas yksi. Lopetettiin siihen, haettiin viimeinen yhdessä.
Sitten otin Lucan ruutuun, vautsi että sillä oli intoa! Sille piilotin damit valmiiksi, mikä olikin hyvä valinta. Ekat kaksi tulivat tosi nopeasti, sitten joutui hetken hakemaan, kävi aivan liian kaukana mutta palasi oma-aloitteisesti takaisin ja löysi taas yhden. Kaksi vielä ja siihen lopetettiin. Seuraavaksi otin Lucan kanssa markkeerauksia, tehtiin ensin ykkönen ja sit samaan muistipaikkaan eka heitto ja viereen kakkonen. Oli hiukan hankaluuksia jätkällä pysyä paikoillaan, pysyi lopulta, mut olisin kai voinut laittaa sen kiinni heittojen ajaksi. Avustajaa kaivataan...
Lopuksi Nanci teki eteenlähetyksen ja samanlaisen markkeerauksen kuin Luca. Hiukan heitti markkeerauksessa haun puolelle viimisen haettavan kohdalla, mutta hyvin tiesi kuitenkin paikan ja dami oli hankalassa paikassa kun minä super-heittäjä viskasin sen kuuseen ja se tippui sieltä ihan sinne kuusen "keskelle". Eteenlähetyksessä eka dami tuli tosi hienosti, mutta linjalla oli myös toinenkin, jota Nanci ei ekalla lähetyksellä uskonut vaan kaarsi oikealle kohti markkeerauspaikkaa. Käskin takaisin ja uusi lähetys, nnyt oma kroppa vielä korostetummin ja kehotusta pidemmän matkaa, niin johan löytyi. Huippua, sanoi Nanci ja sai lihapullia!
5.2
Tokoa taasen. Olin tänään vain Nancin kanssa tokoilemassa ja tehtiin liikkeitä vauhdikkaasti ja hauskasti. Hienosti neiti pelitti ja päästiin pitkästä aikaa ottamaan hyppyäkin, kiitos vaan treenikaimakamu-Johannalle esteen raahaamisesta paikalle! Otin aika alkupuolella hyppyä ja hölmösti käänsin esteen vielä niin että Nanci hyppäsi juuri sinne missä muut juuri touhusivat. No hyvinhän se hyppäsi, mutta jatkoi matkaansa kohti muita. Onneksi minut on siunattu kovalla ja kuuluvalla äänellä, joten äkkiähän se sieltä takaisin tuli.. Otettiin uusiksi ja nyt oli ok. Sitten pelleiltiin hiukan, otettiin jäävät liikkeet ja taas temppuiltiin. Nanci osaa jo hienosti "tanssia" ja peruuttaa kahdella jalalla ja sen bravuuri on tietysti "gimme5!" joka tehdään kymmenen kertaa ja kauhealla vauhdilla... Otettiin vielä paikalla makuu, nyt pysyi ihan ok.
3.2
Tokottelu jatkuu. Oltiin taas kimpassa treenaamassa tokoa. Tänään mukana oli Marja ja tollerit Jesper ja Roisto , Minna ja kooikkeri Rasmus ja berni Kasper , Johanna ja colliepojat Nicky ja Rico sekä Iiris ja shelttipentu Nemo .
Otin pelkän Nancin mukaan kun se oli mulla töissä mukana ja mentiin töistä suoraan. Aloitin luoksetulolla, otin ekaks stopilla, sitten stopilla ja maahanmenolla, joka ei ensiks onnistunu kun Nanci katseli vaan muiden menoa. Uusiksi kun otettiin, meni tosi upeasti! Sitten vielä vauhdikas luoksetulo suoraan sivulle. Sitten otin jäävät liikkeet, ne sujuivat tänään hyvin ja Minna käskytti meille seuraamisen. Tosi nättiä seuraamista oli jo kun mun oma katse oli taas eteenpäin, en ymmärrä missä välissä olen edes alkanut Nancia tuijotella, kyllä mun pitäis jo tietää... Vasemmalle käännöskin saatiin onnistumaan hienosti ja pysähdykset oli tosi hyviä. Seuraispa noin kisoissakin... Sitten taas ruututreeniä namialustalla, löydettiin uusi ongelma. Nimittäin kun ruudussa on namialusta, Nanci ei voi mennä maahan siihen alustan luo vaan se vaan koittaa painella alustaa minkä kerkii. Tätä pitää nyt treenaila erikseen. Otettiin sitten tyhjä ruutu ja sinne maahanmeno. Näin se sujui hyvin... Hassu likka! Paikallamakuu otettiin loppuun, Nanci makaili Rasmuksen ja Nickyn välissä. Alku meni tosi hyvin, Nanci oli rauhallinen. Mutta sitten se alkoi katsella ympärilleen ja sen katse kohtasi Rasmuksen katseen kanssa. Näin kun molemmat alkoivat heiluttaa häntää toisilleen ja karjasin Nancin nimen. No Nancihan nousi istumaan kuin kysyen että "no?" ja sitten komensin sen takaisin maahan.. Blaah... Loppuaika taas hyvin ja rauhassa. Hemmetin elohiiri kun ei voi hetkeä maata paikoillaan!
Aamulla oli niin ihana keli että oli pakko pakata kamera reppuun ja lähteä koirien kanssa lähipelloille puuhastelemaan.. Tässä kuvia aamuiselta lenkiltämme!
Ryhmäposeeraus, Nanci, Luca ja Oona
Luca ja Oona risukasan kimpussa
Lucan vs. Nanci ja taisto kepin herruudesta
Oona vs. risukasa ja taisto kepin herruudesta
Lucan poseeraus
Karvattoman Nancin poseeraus
Kaikista karvattomin Oona
Oonan pennuilta on tullut hyviä uutisia. Kaikki ovat nyt käyneet rokotuksilla ja koko sakki lääkärintarkastuksissa terveitä! Eli hyvin on jatkunut elämä uusissa kodeissa. Painoa tytöillä oli 7-8kg ja pojilla 10kg. Isoja jölliköitä nuo pojat siis, mistähän lienevät kokonsa perineet?
Tokottelu jatkuu. Oltiin taas kimpassa treenaamassa tokoa. Tänään mukana oli Marja ja tollerit Jesper ja Roisto , Minna ja kooikkeri Rasmus ja berni Kasper , Johanna ja colliepojat Nicky ja Rico sekä Iiris ja shelttipentu Nemo .
Otin pelkän Nancin mukaan kun se oli mulla töissä mukana ja mentiin töistä suoraan. Aloitin luoksetulolla, otin ekaks stopilla, sitten stopilla ja maahanmenolla, joka ei ensiks onnistunu kun Nanci katseli vaan muiden menoa. Uusiksi kun otettiin, meni tosi upeasti! Sitten vielä vauhdikas luoksetulo suoraan sivulle. Sitten otin jäävät liikkeet, ne sujuivat tänään hyvin ja Minna käskytti meille seuraamisen. Tosi nättiä seuraamista oli jo kun mun oma katse oli taas eteenpäin, en ymmärrä missä välissä olen edes alkanut Nancia tuijotella, kyllä mun pitäis jo tietää...
Vasemmalle käännöskin saatiin onnistumaan hienosti ja pysähdykset oli tosi hyviä. Seuraispa noin kisoissakin... Sitten taas ruututreeniä namialustalla, löydettiin uusi ongelma. Nimittäin kun ruudussa on namialusta, Nanci ei voi mennä maahan siihen alustan luo vaan se vaan koittaa painella alustaa minkä kerkii. Tätä pitää nyt treenaila erikseen. Otettiin sitten tyhjä ruutu ja sinne maahanmeno. Näin se sujui hyvin... Hassu likka! Paikallamakuu otettiin loppuun, Nanci makaili Rasmuksen ja Nickyn välissä. Alku meni tosi hyvin, Nanci oli rauhallinen. Mutta sitten se alkoi katsella ympärilleen ja sen katse kohtasi Rasmuksen katseen kanssa. Näin kun molemmat alkoivat heiluttaa häntää toisilleen ja karjasin Nancin nimen. No Nancihan nousi istumaan kuin kysyen että "no?" ja sitten komensin sen takaisin maahan.. Blaah... Loppuaika taas hyvin ja rauhassa. Hemmetin elohiiri kun ei voi hetkeä maata paikoillaan! Aamulla oli niin ihana keli että oli pakko pakata kamera reppuun ja lähteä koirien kanssa lähipelloille puuhastelemaan.. Tässä kuvia aamuiselta lenkiltämme!
Ryhmäposeeraus, Nanci, Luca ja Oona
Luca ja Oona risukasan kimpussa
Lucan vs. Nanci ja taisto kepin herruudesta
Oona vs. risukasa ja taisto kepin herruudesta
Lucan poseeraus
Karvattoman Nancin poseeraus
Kaikista karvattomin Oona
Oonan pennuilta on tullut hyviä uutisia. Kaikki ovat nyt käyneet rokotuksilla ja koko sakki lääkärintarkastuksissa terveitä! Eli hyvin on jatkunut elämä uusissa kodeissa. Painoa tytöillä oli 7-8kg ja pojilla 10kg. Isoja jölliköitä nuo pojat siis, mistähän lienevät kokonsa perineet?
2.2
Agilityä Lucan ja Nancin kanssa. Meillä oli melko kimurantti rata, ekan kerran Luca meni radan puhtaasti, mutta toisella yrittämällä karkasi viimeisen esteen sijaan väärälle esteelle. Luca oli tosi vauhdikas ja sillä vaikutti olevan tosi kivaa! Mentiin sama rata varmaan neljästi läpi ja vain yhdellä kerralla alotti kepit toisesta välistä, muilla puhtaasti! Olin supertyytyväinen siihen.
Nancin kanssa tein saman radan, mutta palkkasin välillä. Upeesti menee kepit jos peruutan, nyt treenaillaan että pääsisin kääntymään niille oikein päin. Aluksi kun lämmittelin Nancia, lähetin sen putkeen samalla kädellä jossa oli nami, joten Nancipa ei mennytkään sinne vaan päätti sitten mennä koko putken pituuden sen päällä. Oli hiukan hataraa kulkua, mutta onnistui eikä tullut alas ennenkuin putki loppui. Nauratti se nyt, mutta ei sitten jos tuota joskus kisoissa tarjoo...
Kotona hieroin Oonaa pitkään ja pidin sen selällä kauratyynyjä. Lantio on vieläkin hiukan jumissa, perjantaina on seuraava käynti fysioterapeutilla. Parempi Oona on jo, muttei vielä entisensä.
Agilityä Lucan ja Nancin kanssa. Meillä oli melko kimurantti rata, ekan kerran Luca meni radan puhtaasti, mutta toisella yrittämällä karkasi viimeisen esteen sijaan väärälle esteelle. Luca oli tosi vauhdikas ja sillä vaikutti olevan tosi kivaa! Mentiin sama rata varmaan neljästi läpi ja vain yhdellä kerralla alotti kepit toisesta välistä, muilla puhtaasti! Olin supertyytyväinen siihen.
Nancin kanssa tein saman radan, mutta palkkasin välillä. Upeesti menee kepit jos peruutan, nyt treenaillaan että pääsisin kääntymään niille oikein päin. Aluksi kun lämmittelin Nancia, lähetin sen putkeen samalla kädellä jossa oli nami, joten Nancipa ei mennytkään sinne vaan päätti sitten mennä koko putken pituuden sen päällä. Oli hiukan hataraa kulkua, mutta onnistui eikä tullut alas ennenkuin putki loppui. Nauratti se nyt, mutta ei sitten jos tuota joskus kisoissa tarjoo...
Kotona hieroin Oonaa pitkään ja pidin sen selällä kauratyynyjä. Lantio on vieläkin hiukan jumissa, perjantaina on seuraava käynti fysioterapeutilla. Parempi Oona on jo, muttei vielä entisensä.
1.2
Helmikuu alkoi taas treenien merkeissä. Aamulla olin tokoilemassa Johannan ja colliepoikien kanssa ja tokon jälkeen käytiin pikku lenkillä niin että koirat sai juoksennella vapaana. Kuvia tulee, kiitos vaan taas niistä kaimalle! Treenasin kaikkien kolmen kanssa, tosin tein aika lyhyet treenit kaikille. Johanna katsoi mun ja Nancin seuraamista, kun keksi että mä tuijotan Nancia ja siksi Nanci erkaantuu käännöksissä ja pysähdyksissä. Eli katse eteenpäin ja leuka ylös!
Lenkin jälkeen paahdoin suoraan hakutreeneihin, nyt treenivuorossa taas Luca, joka olikin aika hyvä. Otettiin sille kolme pistoa, ekalta aihan pieni ääni avuksi, joka olikin sitten ihan turha. Kyllä Luca olisi siinäkin tiennyt, mitä tehdä. Löysi ukot tosi hyvin ja vauhtia oli vaikka muille jakaa, nyt on selvästi syttynyt tähän lajiin! Rullan käsittely käy vaan sitten heti huolimattomaksi kun alkaa intoilla liikaa. Oli koittanut kaivaa ekalla ukolla rullaa esiin, no pakkohan maalimiehen oli siirtää rulla hiukan jolloin Luca löysin sen. Tokalla ukolla oli ottanut rullan tosi hyvin, sitten tiputtanut sen lumipenkkaan, mutta nappasi sen siitä sitten. Kolmannella oli jo ollut rauhallisempi, mutta oli aikaillut hetken rullan kanssa. Eli jatkamme kentällä rullatreenejä. Mietin vaan, että mistä se tuon kaivamisen nyt on keksinyt, kun ei rulla koskaan ole syvällä maassa peiteltynä ollut... Lucan aivotuksista ei voi koskaan tietää!
Hakuilujen jälkeen otettiin vielä esineruutu, Luca laajensi ruutua hiukan turhan paljon, mutta toi kolme esinettä viidestä ja jätin homman siihen. Yhden kerran kävi merkkaamassa, muuten etsi kyllä hyvin. Kerran jäi kyllä jotain tuijottamaan ruudussa, en tiedä mikä siellä meni, mutta häntä oli ihan pystyssä ja koko koira jäykistyi...Hui...
Treenien jälkeen mentiin Hannan ja Dani-sakemannin kanssa lenkille. Olin kyllä niin tyytyväinen Lucaan, kun se käyttäytyi Danin kanssa tosi hyvin. Alkuun molemmat pitivät häntäänsä korkeella ja vähän pullistelivat, mutta jatkettiin vaan matkaa niin kaikki meni hyvin, eikä Luca välittänyt enää loppumatkasta koko Danista lainkaan. Otin kuviakin lenkiltä, mutta alkoi jo hiukan hämärtää ja oli niin pilvinen ilma, että tuskin niistä mitään kovin kummoisia otoksia saa.
Illalla vielä otin Lucan ja Nancin mukaan tallille ja käytin pikku lenkki pellolla. Koirilla oli taas tosi kivaa!
Oonan keppiprojekti
Nancin keppiprojekti
Nancin keppi hukkui keppikasaan
Näinkin fiksulta voi näyttää!
Vauhtia riitti koko lenkin ajan!
29.1
Tokoilua Jokioisissa. Oltiin taas kimppatreeneissä Marjan ja Jesperin, Johannan ja Nickyn ja Minnan ja Rasmuksen kanssa. Treenaisin kaikki kolme, alotin Lucalla. Luca teki kaukokäskyjä, tosi hienot m-s ja s-m, upeat m-i ja i-m ja hienosti sujui myös s-i mutta i-s on vielä hiukan kesken. Liikahti askeleen eteenpäin, lyhensin välimatkaa ja se auttoi, nyt ei edennyt. Sitten tehtiin askelsiirtymiä, Luca kävi kierroksilla mutta teki hyvin. Luoksetulo tosi nätti, kympian arvoinen suoritus. Ruutuun ensin vasemmasta sivusta, vein kupin niin meni suoraan, otin kupin pois ja tehtiin valmiina suorituksena, nyt teki tosi hyvin. Viimiseksi vielä kuppi ruutuun ja vauhdilla sinne. Lopuksi vielä pari noutoa, olivat oikein hvyiä.
Nanci jatkoi hyvin onnistunutta treeniä tekemällä luoksetulon ensin stopilla ja sitten ilman. Tosi makea stoppi sillä on, lyö jarrut ihan pohjaan ja odottaa palloa. Sitten otettiin viime kerran murheenkryyni liikkeestä seisominen, nyt ei mitään ongelmia siinäkään, oli ihan pakko oikein ottaa se kolmeen kertaan että olin ihan varma.. Yksi liikkeestä maahanmeno, sitten seuraamista ja nouto. Ekassa noudossa jäi vähän liian kauaksi, otin uusiksi ja nyt meni hyvin. Viimiseks ruutua muutama kerta, ensin namialustalla ja sitten ilman.
Oona teki pari noutoa, ekassa ei lähtenyt ekalla käskyllä kun ei nähnyt heittoa. Otettiin uusiksi ja nyt muistin herätellä sen tulevaan liikkeeseen, hienosti teki. Sitten otin idarin, kaikki liikkeet oikein ja tosi nätit, seuraaminen olisi voinut olla täpäkämpää varsinkin käännöksissä. Viimiseks ruutu, tosi hieno ruutu ja tokalla kerralla suoraan kupille.
Lopuksi otin Nancille vielä ryhmässä paikallamakuun, nätisti odotti koko ajan ja oli rauhallinen. Kävin piilossa ja tulin takaisin. Nyt treenaillaan paikallamakuuta vaan helposti, kun Nancille näyttää olevan toooosi vaikeeta rauhottua ja olla vaan paikoillaan... Yllättävää, se kun on muuten niiiiin rauhallinen!
Tokoilua Jokioisissa. Oltiin taas kimppatreeneissä Marjan ja Jesperin, Johannan ja Nickyn ja Minnan ja Rasmuksen kanssa. Treenaisin kaikki kolme, alotin Lucalla. Luca teki kaukokäskyjä, tosi hienot m-s ja s-m, upeat m-i ja i-m ja hienosti sujui myös s-i mutta i-s on vielä hiukan kesken. Liikahti askeleen eteenpäin, lyhensin välimatkaa ja se auttoi, nyt ei edennyt. Sitten tehtiin askelsiirtymiä, Luca kävi kierroksilla mutta teki hyvin. Luoksetulo tosi nätti, kympian arvoinen suoritus. Ruutuun ensin vasemmasta sivusta, vein kupin niin meni suoraan, otin kupin pois ja tehtiin valmiina suorituksena, nyt teki tosi hyvin. Viimiseksi vielä kuppi ruutuun ja vauhdilla sinne. Lopuksi vielä pari noutoa, olivat oikein hvyiä.
Nanci jatkoi hyvin onnistunutta treeniä tekemällä luoksetulon ensin stopilla ja sitten ilman. Tosi makea stoppi sillä on, lyö jarrut ihan pohjaan ja odottaa palloa. Sitten otettiin viime kerran murheenkryyni liikkeestä seisominen, nyt ei mitään ongelmia siinäkään, oli ihan pakko oikein ottaa se kolmeen kertaan että olin ihan varma..
Yksi liikkeestä maahanmeno, sitten seuraamista ja nouto. Ekassa noudossa jäi vähän liian kauaksi, otin uusiksi ja nyt meni hyvin. Viimiseks ruutua muutama kerta, ensin namialustalla ja sitten ilman. Oona teki pari noutoa, ekassa ei lähtenyt ekalla käskyllä kun ei nähnyt heittoa. Otettiin uusiksi ja nyt muistin herätellä sen tulevaan liikkeeseen, hienosti teki. Sitten otin idarin, kaikki liikkeet oikein ja tosi nätit, seuraaminen olisi voinut olla täpäkämpää varsinkin käännöksissä. Viimiseks ruutu, tosi hieno ruutu ja tokalla kerralla suoraan kupille.
Lopuksi otin Nancille vielä ryhmässä paikallamakuun, nätisti odotti koko ajan ja oli rauhallinen. Kävin piilossa ja tulin takaisin. Nyt treenaillaan paikallamakuuta vaan helposti, kun Nancille näyttää olevan toooosi vaikeeta rauhottua ja olla vaan paikoillaan... Yllättävää, se kun on muuten niiiiin rauhallinen!
27.1
Nancin kanssa tokoilemassa. Nyt alkoi sitten operaatio "Nanci kisakuntoon kahdessa viikossa", sillä olen ilmoittanut Lucan kaksiin kisoihin vielä noiden Porin kisojen jälkeen, eikä herra kyllä ihan vielä ole valmis siirtymään Voittaja-luokkaan. Niimpä otin sitten Nancin yksin tokoilemaan. Aloitettiin paikallamakuulla, Nanci pysyi aluksi tosi hyvin, mutta otti häiriötä ohi menevästä autosta ja nousi ylös. Seisoi hetken paikallaan, komensin takaisin maahan. Loppuaika taas ihan levollisesti, joten pääsin palkkaamaan. Hyvin alkoi operaatiomme... Sitten otin kokeenomaisesti liikkeitä, seuraaminen oli tänään oikein hyvää, ainoastaan vasemmalle käännöksessä tarjoaa tosi helposti istumista kun ei osaa takapäätään vielä oikein käyttää. Tästä emme kuitenkan alemmissa luokissa ota vielä stressiä. Liikkeestä maahanmeno tosi hyvä ja nopea, samoin luoksetulossa tuli tosi hyvin ja sivulletulo oli suora (joskus jää vinoon). Liikkeestä seisominen...öhm...Nanci ei sit osannu tätä enää. Ennen kisoja ei sitten treenaillakkaan jäävistä liikkeistä muuta kuin seisomista, nimittäin tarjosi sekä istumista että maahanmenoa seisomisen sijaan. Helpotin käsimerkillä, silloin onnistui mutta ilman ei.
Kotona otin illalla vielä Lucalle ja Oonalle tunnarit, Lucalla oli kasa häiriökapuloita levitettynä ja oma ihan lähellä, toi hienosti oman. Tajusin, että mun on oikeesti rauhoteltava sitä ennen tätä liikettä, ei saa yhtää nostattaa tai menee ja koittaa napata kaikki suuhunsa... Oona haisteli hienosti, sille laitoin riviin. Nanci otti kotona vielä kaukokäskyjä ja pari liikkeestä seisomista, kotona kaikki ok ja teki tosi nopeasti.
Nancin kanssa tokoilemassa. Nyt alkoi sitten operaatio "Nanci kisakuntoon kahdessa viikossa", sillä olen ilmoittanut Lucan kaksiin kisoihin vielä noiden Porin kisojen jälkeen, eikä herra kyllä ihan vielä ole valmis siirtymään Voittaja-luokkaan. Niimpä otin sitten Nancin yksin tokoilemaan. Aloitettiin paikallamakuulla, Nanci pysyi aluksi tosi hyvin, mutta otti häiriötä ohi menevästä autosta ja nousi ylös. Seisoi hetken paikallaan, komensin takaisin maahan. Loppuaika taas ihan levollisesti, joten pääsin palkkaamaan. Hyvin alkoi operaatiomme...
Sitten otin kokeenomaisesti liikkeitä, seuraaminen oli tänään oikein hyvää, ainoastaan vasemmalle käännöksessä tarjoaa tosi helposti istumista kun ei osaa takapäätään vielä oikein käyttää. Tästä emme kuitenkan alemmissa luokissa ota vielä stressiä. Liikkeestä maahanmeno tosi hyvä ja nopea, samoin luoksetulossa tuli tosi hyvin ja sivulletulo oli suora (joskus jää vinoon). Liikkeestä seisominen...öhm...Nanci ei sit osannu tätä enää. Ennen kisoja ei sitten treenaillakkaan jäävistä liikkeistä muuta kuin seisomista, nimittäin tarjosi sekä istumista että maahanmenoa seisomisen sijaan. Helpotin käsimerkillä, silloin onnistui mutta ilman ei. Kotona otin illalla vielä Lucalle ja Oonalle tunnarit, Lucalla oli kasa häiriökapuloita levitettynä ja oma ihan lähellä, toi hienosti oman. Tajusin, että mun on oikeesti rauhoteltava sitä ennen tätä liikettä, ei saa yhtää nostattaa tai menee ja koittaa napata kaikki suuhunsa...
Oona haisteli hienosti, sille laitoin riviin. Nanci otti kotona vielä kaukokäskyjä ja pari liikkeestä seisomista, kotona kaikki ok ja teki tosi nopeasti. 25.1
Ohhoh, ompahan aikaa taas viime päivityksestä! Paljon on taas reilussa viikossa ehtinyt tapahtua, mutta aloitetaan tämänpäiväisestä. Aamusta lähdin Lucan kanssa köröttelemään kohti Noormarkkua ja tokokoetta. Mitään suuria tavotteita ei päivälle asetettu, koska viime kisasta on taas jo sen verran aikaa että emäntä oli jälleen ihan pasmat sekaisin kaikesta. Kuitenkin salaa toivoin, että jos nyt edes ykköstulos saataisiin niin tyytyväisiä voitaisiin olla, koska se tarkottaisi hyvästejä avoimen luokan tylsälle hypylle, tasamaanoudolle, tylsääkin tylsemmille parin vaihdon kaukokäskyille jne. No, hienostihan se meni kun kerran ilman ennakko-odotuksia matkaan lähdettiin ja kotiin tultiin 189pisteen, kunniapalkinnon ja LUOKKAVOITON kera! Lisäksi Luca sai uuden koulutustunnuksen nimensä eteen, TK2. Tuomarina kisoissa oli Ilkka Sten ja pisteet menivät seuraavasti :
Paikalla makuu 9 , Luca meni hitaasti maahan mutta pysyi siellä hyvin ja vinkumatta
Seuraaminen taluttimetta 9 , alku tosi hyvää mutta lopussa haisteli hetken jotain ja täyskäännös oli hidas
Liikkeestä maahanmeno 10 , kiekaisin käskyn oikein voimalla ja taisin pelästyttää katsojatkin
Luoksetulo 9 , kerrankin pysäytys onnistui kokeessa täydellisesti! Vain loppuperusasento oli vino, siitä piste pois
Liikkeestä seisominen 9 , samaiseen kohtaan oli joku jättänyt jotain hyvää hajua sillä lähes kaikki koirat haistelivat siinä jotain, niin myös meidän Luca tietenkin
Noutaminen 9,5 , haisteli kapulaa hetken tai en ole varma että haisteliko kapulaa vai maata, joka tapauksessa meillä oli uusi kapula ja outo haju
Kaukokäskyt 10 , upeat vaikka emäntä unohti ekassa istumaan nousussa sanoa käskyn, näytin vain käskimerkin. Hyvin tajusi kuitenkin!
Hyppy 10, meni istumisessa hiukan lonkalle, mutta SO WHAT, nyt ei tarvii enää istumista meidän hinkata hypyn yhteydessä!
Kokonaisvaikutelma 10 ja tuomari antoi kok.vaikutelman pisteet sanomansa mukaan nopeasti ennenkuin menen pieksemään koirani... Buaah, tais arvata et olin tyytyväinen!
Muuten ollaan treenailtu agilityä, maanantain treenit meni Lucan osalta tosi kivasti ja vauhdikkaasti, oikeastaan paremmin kuin aikoihin. Kävin ennen treenejä yli tunnin lenkin ja koirat sai painaa vapaana koko ajan, liekö tällä oli sitten vaikutusta vai millä, mutta jätkä keskittyi tosi kivasti. Nancikin pääsi treenaamaan, tosin vain tokoa. Loppuun otettiin kimpassa paikallamakuu ja tosi hyvin Nanci pysyi koko ajan, oltiin vajaa 4min vaikka porukkaa lähti ympäriltä, autoja pörräsi ja maneesi rämisi. En käynyt välissä lainkaan palkkaamassa ja silti Nanci oli tosi tyyni ja tiesi mitä tekee. Hyvä homma, koska se taitaa joutua nyt Lucan tilalle koeputkeen keväällä. Oona paran on selkä jumissa, käytiin perjantaina fyssärillä siitä ja varattiin samoin tein uusi aika jotta saadaan neiti kuntoon. Lantio ja ristiselkä on pahimmat, menneet ilmeisesti synnytyksessä tai sen jälkeen jumiin. Oona saa nyt sitten ainakin alkukevään vaan lepäillä ja katsotaan siten jos vaikka tokossa sitten loppukeväästä tai kesästä taas päästäisiin kisaamaan. Hakukisahaaveet saa nyt hetkeksi haudata, ei Oonaa voi tuossa kunnossa hypyttää tottiksessa ja maastoissa pitkää rataa vaatia. Nyt treenaillaan sitten vaan tottista muilta osin ja esineruutua, keväällä katsotaan sitten tilannetta taas uusiksi.
Tokoilemassa oltiin torstaina, mulla oli Luca ja Nanci mukana ja tein Lucan kanssa vaan hiukan herkistelyä koetta varten ja tietty paikallamakuun. Luca oli lumimyrskystä huolimatta tosi innokas ja vauhdikas ja olin siihen oikein tyytyväinen. Tein luoksetulon, kaukot, seuraamista ja noudon. Kerran varasti noutoon, muuten hyvin. Nanci teki seuraamista ja jäävistä liikkeistä seisomista ja maahanmenoa. Seisomisessa Nanci ei selvästikään kestä toistoja, kerta tai kaksi menee oikein hyvin, muta sitten alkaa hiippailla perässä. Mutta kokeissa onneksi riittää se yksi kerta, jos se sitten sillon sattuu onnistumaan! Maahanmeno on moitteeton, tosi hieno ja tippuu sinne nopeasti. Seuraaminen oli hyvää, juoksu on vielä vaikeeta ja sillon hiukan erkaantuu, mutta muutoin olen tyytyväinen. Tehtiin myös luoksetuloa, pari kertaa stopilla ja muuten läpijuoksuna. Ihana Nanci kun ei ennakoi stoppia yhtään, tulee aina yhtä reippaasti. Treenien jälkeen käytiin Anun ja bortsutyttöjen kanssa lenkillä, kiitokset vaan Anulle seurasta ja kuuntelevista korvista!
Lauantaina olin Lucan kanssa ottamassa viime hetken hionnat kisoja varten ja epäonnistunut kenraaliharjoitus tietää kai onnistumista, koska meillä meni hyppy ja nouto pieleen. Tehtiin nouto vieraalla kapulalla, joka oli tosi pureskeltu ja Luca otti ekalla kertaa sen suuhunsa mutta pudotti heti pois ja vaati uuden käskyn. Toinen kerta onnistuikin sitten jo. Hypylle karkasi jo virittelyssä, ei hyvä...
Kaukot oli sentään SUPER ja samoin luoksetulo. Tokoilun jälkeen otettiin Lucalle hiukan rullailmaisutreeniä ja siinäkin Luca oli nyt tosi hyvä. Otettiin kolmen sarja joista vain toisella Luca pudotti rullan mun sivulla, muuten piti niin että sain sen käteen asti. Eli paljon paremmin kuin ennen.
Keskiviikkona Oonan pentu, Vimma, oli meillä kyläilemässä. Saatiin Vimmasta uusia kuviakin, päivitän näitä galleriaan kunhan kerkiän. Vimma oli oikein reipas ja vauhdikas nuori neiti ja todella avoin ihmisiä kohtaan. Oli tosi kiva nähdä pikku-Vimmaa!
Ohhoh, ompahan aikaa taas viime päivityksestä!
Paljon on taas reilussa viikossa ehtinyt tapahtua, mutta aloitetaan tämänpäiväisestä. Aamusta lähdin Lucan kanssa köröttelemään kohti Noormarkkua ja tokokoetta. Mitään suuria tavotteita ei päivälle asetettu, koska viime kisasta on taas jo sen verran aikaa että emäntä oli jälleen ihan pasmat sekaisin kaikesta. Kuitenkin salaa toivoin, että jos nyt edes ykköstulos saataisiin niin tyytyväisiä voitaisiin olla, koska se tarkottaisi hyvästejä avoimen luokan tylsälle hypylle, tasamaanoudolle, tylsääkin tylsemmille parin vaihdon kaukokäskyille jne. No, hienostihan se meni kun kerran ilman ennakko-odotuksia matkaan lähdettiin ja kotiin tultiin 189pisteen, kunniapalkinnon ja LUOKKAVOITON kera! Lisäksi Luca sai uuden koulutustunnuksen nimensä eteen, TK2. Tuomarina kisoissa oli Ilkka Sten ja pisteet menivät seuraavasti : Paikalla makuu 9 , Luca meni hitaasti maahan mutta pysyi siellä hyvin ja vinkumatta
Seuraaminen taluttimetta 9 , alku tosi hyvää mutta lopussa haisteli hetken jotain ja täyskäännös oli hidas
Liikkeestä maahanmeno 10 , kiekaisin käskyn oikein voimalla ja taisin pelästyttää katsojatkin
Luoksetulo 9 , kerrankin pysäytys onnistui kokeessa täydellisesti! Vain loppuperusasento oli vino, siitä piste pois
Liikkeestä seisominen 9 , samaiseen kohtaan oli joku jättänyt jotain hyvää hajua sillä lähes kaikki koirat haistelivat siinä jotain, niin myös meidän Luca tietenkin
Noutaminen 9,5 , haisteli kapulaa hetken tai en ole varma että haisteliko kapulaa vai maata, joka tapauksessa meillä oli uusi kapula ja outo haju
Kaukokäskyt 10 , upeat vaikka emäntä unohti ekassa istumaan nousussa sanoa käskyn, näytin vain käskimerkin. Hyvin tajusi kuitenkin!
Hyppy 10, meni istumisessa hiukan lonkalle, mutta SO WHAT, nyt ei tarvii enää istumista meidän hinkata hypyn yhteydessä!
Kokonaisvaikutelma 10 ja tuomari antoi kok.vaikutelman pisteet sanomansa mukaan nopeasti ennenkuin menen pieksemään koirani...
Buaah, tais arvata et olin tyytyväinen! Muuten ollaan treenailtu agilityä, maanantain treenit meni Lucan osalta tosi kivasti ja vauhdikkaasti, oikeastaan paremmin kuin aikoihin. Kävin ennen treenejä yli tunnin lenkin ja koirat sai painaa vapaana koko ajan, liekö tällä oli sitten vaikutusta vai millä, mutta jätkä keskittyi tosi kivasti. Nancikin pääsi treenaamaan, tosin vain tokoa. Loppuun otettiin kimpassa paikallamakuu ja tosi hyvin Nanci pysyi koko ajan, oltiin vajaa 4min vaikka porukkaa lähti ympäriltä, autoja pörräsi ja maneesi rämisi. En käynyt välissä lainkaan palkkaamassa ja silti Nanci oli tosi tyyni ja tiesi mitä tekee. Hyvä homma, koska se taitaa joutua nyt Lucan tilalle koeputkeen keväällä. Oona paran on selkä jumissa, käytiin perjantaina fyssärillä siitä ja varattiin samoin tein uusi aika jotta saadaan neiti kuntoon. Lantio ja ristiselkä on pahimmat, menneet ilmeisesti synnytyksessä tai sen jälkeen jumiin. Oona saa nyt sitten ainakin alkukevään vaan lepäillä ja katsotaan siten jos vaikka tokossa sitten loppukeväästä tai kesästä taas päästäisiin kisaamaan. Hakukisahaaveet saa nyt hetkeksi haudata, ei Oonaa voi tuossa kunnossa hypyttää tottiksessa ja maastoissa pitkää rataa vaatia. Nyt treenaillaan sitten vaan tottista muilta osin ja esineruutua, keväällä katsotaan sitten tilannetta taas uusiksi.
Tokoilemassa oltiin torstaina, mulla oli Luca ja Nanci mukana ja tein Lucan kanssa vaan hiukan herkistelyä koetta varten ja tietty paikallamakuun. Luca oli lumimyrskystä huolimatta tosi innokas ja vauhdikas ja olin siihen oikein tyytyväinen. Tein luoksetulon, kaukot, seuraamista ja noudon. Kerran varasti noutoon, muuten hyvin. Nanci teki seuraamista ja jäävistä liikkeistä seisomista ja maahanmenoa. Seisomisessa Nanci ei selvästikään kestä toistoja, kerta tai kaksi menee oikein hyvin, muta sitten alkaa hiippailla perässä. Mutta kokeissa onneksi riittää se yksi kerta, jos se sitten sillon sattuu onnistumaan! Maahanmeno on moitteeton, tosi hieno ja tippuu sinne nopeasti. Seuraaminen oli hyvää, juoksu on vielä vaikeeta ja sillon hiukan erkaantuu, mutta muutoin olen tyytyväinen. Tehtiin myös luoksetuloa, pari kertaa stopilla ja muuten läpijuoksuna. Ihana Nanci kun ei ennakoi stoppia yhtään, tulee aina yhtä reippaasti. Treenien jälkeen käytiin Anun ja bortsutyttöjen kanssa lenkillä, kiitokset vaan Anulle seurasta ja kuuntelevista korvista!
Lauantaina olin Lucan kanssa ottamassa viime hetken hionnat kisoja varten ja epäonnistunut kenraaliharjoitus tietää kai onnistumista, koska meillä meni hyppy ja nouto pieleen. Tehtiin nouto vieraalla kapulalla, joka oli tosi pureskeltu ja Luca otti ekalla kertaa sen suuhunsa mutta pudotti heti pois ja vaati uuden käskyn. Toinen kerta onnistuikin sitten jo. Hypylle karkasi jo virittelyssä, ei hyvä...
Kaukot oli sentään SUPER ja samoin luoksetulo. Tokoilun jälkeen otettiin Lucalle hiukan rullailmaisutreeniä ja siinäkin Luca oli nyt tosi hyvä. Otettiin kolmen sarja joista vain toisella Luca pudotti rullan mun sivulla, muuten piti niin että sain sen käteen asti. Eli paljon paremmin kuin ennen.Keskiviikkona Oonan pentu, Vimma, oli meillä kyläilemässä. Saatiin Vimmasta uusia kuviakin, päivitän näitä galleriaan kunhan kerkiän. Vimma oli oikein reipas ja vauhdikas nuori neiti ja todella avoin ihmisiä kohtaan. Oli tosi kiva nähdä pikku-Vimmaa!
15.1
Tokoa, tokoa ja vielä vähän tokoa. Sain kuulla, että pääsemme Lucan kanssa kisaamaan Porin tokokisoihin 25.1. Tästä innostuneena menimme sitten taas hiukan treenailemaan (no ei vaan, oikeasti käytiin jo ennen kuin edes sain tietää). Eilenkin tokoiltiin kaikkien kanssa, joten perjantai vietetään kyllä ihan vaan lepäillen. Lauantaina onkin sitten ohjelmassa pitkästä aikaa hakutreenit, jollei pakkanen pilaa suunnitelmiamme.
Saimme hyviä uutisia Ruotsinmaalta, Lucan morsian, Tekla, on ultrattu ja vauvoja masussa näkyi! Jos haluat lisätietoja pennuista, käy kurkkaamassa Kennel Digby Toller'sin kotisivuja .
Oonan pentu Ohmo kävi meitä vilkaisemassa ja oli kuin kotonaan meillä taas. Voi, kyllä mulla on niin ikävä noita ihania karvapalloja, vaikka Ohmo olikin jalkoja jo kovasti kasvattanut ja hujahtanut jo melkoisen kokoiseksi pojanklopiksi. Laitan kuvia galleriaamme, kunhan saan ne koneelle. Ohmosta oli kovin vaikea saada mitään paikallaan pysyvää kuvaa, joten tyydyin pelkkiin vauhtikuviin....
Tokoa, tokoa ja vielä vähän tokoa. Sain kuulla, että pääsemme Lucan kanssa kisaamaan Porin tokokisoihin 25.1. Tästä innostuneena menimme sitten taas hiukan treenailemaan (no ei vaan, oikeasti käytiin jo ennen kuin edes sain tietää). Eilenkin tokoiltiin kaikkien kanssa, joten perjantai vietetään kyllä ihan vaan lepäillen. Lauantaina onkin sitten ohjelmassa pitkästä aikaa hakutreenit, jollei pakkanen pilaa suunnitelmiamme.
Saimme hyviä uutisia Ruotsinmaalta, Lucan morsian, Tekla, on ultrattu ja vauvoja masussa näkyi! Jos haluat lisätietoja pennuista, käy kurkkaamassa Kennel Digby Toller'sin kotisivuja .
Oonan pentu Ohmo kävi meitä vilkaisemassa ja oli kuin kotonaan meillä taas. Voi, kyllä mulla on niin ikävä noita ihania karvapalloja, vaikka Ohmo olikin jalkoja jo kovasti kasvattanut ja hujahtanut jo melkoisen kokoiseksi pojanklopiksi. Laitan kuvia galleriaamme, kunhan saan ne koneelle. Ohmosta oli kovin vaikea saada mitään paikallaan pysyvää kuvaa, joten tyydyin pelkkiin vauhtikuviin....
12.1
Agilityä, tokoa ja noutopuuhia. Eilen kävin testaamassa uusia vinkkejä noutopuuhien saralla molempien tollojen kanssa. Ensin ruutuun Nanci ja damit taas hyvin piilossa. Haki neljä kuudesta, alkuun säntäili mutta minusta alkoi käyttämään nenäänsä tosi hyvin kun sai vauhdin taas hillittyä. Tähän huomautus, että kiersin koirien kanssa yli tunnin lenkin ennen treeniä, ettei ainakaan liikkumattomuudesta pitäisi tuon säntäilyn johtua. Tänään Nanci kuitenkin otti etäisyyttä jo tosi hyvin, liekö saanut eilisestä sitten itseluottamusta kun sieltä kaukaa löytyi silloinkin. Neljännen kohdalla etsi jo oikeasti ja lopetinkin siihen vaikka olisi innokkaasti vielä hakenut lisää. Kävin täyttämässä ruudun ja sitten oli Lucan vuoro. Ekat kaksi damia tuli tosi vauhdilla, kolmannen ohi meni pariinkin kertaan kunnes löysi sen kuopan pohjalta lumeen haudattuna. Neljäs ja viiden tulivat taas vauhdikkaasti ja onneksi käytin taas numeroituja dameja niin tiesin missä puuttuva numero kuusi on ja lähdin kävelemään sinne päin, jolloin Luca otti siitä hyvin hajun ja löysi viimeisenkin. Olin kyllä tosi tyytyväinen siihenkin.
Aamutokona eilen Luca treenaili metallinoutoa, joka sujuu muutoin jo tosi hyvin, mutta poimimisessa arkailee hiukan vielä. Toisinsanoen saisi napata kapulan nopeammin suuhunsa. Tähän paneuduttiin sitten aamutuimaan ja sainkin pari tosi hyvää nostoa. Luca ottaa kapulan mielellään suuhunsa mun kädestä, muttei haluaisi poimia maasta. Nanci treenasi noutoja, sekä puukapulalla että metallilla ja muuten on hyvät molemmat, mutta luovutusasennon haluan vielä tiiviimmäksi. Tätä sitten treenailtiin muutamaan kertaan, mutta totesin että pitäisi tehdä luovutusasento tiiviiksi ensin ilman kapulaa, jottei kapulan pito kärsi liioista toistoista. Haluan noudon olevan superjuttu, se ei saa ola tylsää eikä sitä saa jankata liikaa, ainakaan Nancin kanssa. Oonan kanssa otin molemmilla kapuloilla yhdet noudot ja meni niin hyvin, ettei jääty jankkaamaan niitä enempää.
Illalla tein tunnarit kaikille tai Nanci lähinnä piteli vaan omaa ja koitti olla pureskelematta... Outo homma, kun sillä ei ole ikinä pureskelu ollut ongelma, että se on nyt keksinyt sen tunnarikapulan kanssa! Toisaalta kapulan muoto ja materiaali varmasti houkuttaa pureskeluun, joten treeniä vaan... Luca kävi jotenkin ylikierroksilla, ihan tyhmää minulta ottaa sen kanssa tunnari kun herra on täynnä virtaa, mutta se otettiin joka tapauksessa ja Luca toi kolme kapulaa kerralla! Taas joku tollereiden oma juttu.. No, otettiin sit uusiksi nyt yhdellä häiriökapulalla ja omalla ja nyt toi oman. Hölmö tollo! Oona teki taas huolellista työtä ja toi omansa häiriökapuloiden pinkan vierestä.
Tänään jätettiin aamutokot väliin ja mentiin tallille. Koirat tuli ratsastuslenkille mukaan ja lenkin jälkeen tein taas hakuruutua.. Kohta noi jo kyllästyy, mutta tänäänkin tehtiin se sillain hauskasti, pidettiin vaan kivaa ja hirveet bileet kun jotain löytyi. Nancilla ainakin oli kivaa, se oli ihan super! Löysi neljä kuudesta ja jätettiin taas siihen kun meillä oli niin hauskaa... Haki kaksi kauimmaista, josta olin tosi ylpeä, ja molemmilta puolilta yhdet. Nyt ei enää säntäillyt niin paljoa ja oli tosi reipas, vaikkei mua näkynyt ruutuun juuri yhtään kun oli niin paljon "kasvillisuutta" edessä. Lopuksi tehtiin vielä pari eteenlähetystä, molemmat meni tosi hyvin, ekalle meni suoraan, toisella meni hiukan ohi kun ei taas jarrut toimineet mutta tajusi virheensä ja tuli heti takaisin. Luca haki kaksi, sitten eteenlähetys ja kolme ruudusta. Tänäänkin riitti moottori tosi hyvin, johtui varmaan broilerpyöryköistä... Luca oli ihan intoa täynnä ja pidin senkin kanssa tosi kivaa dameilla sit kun niitä löytyi. Ihanat hassulaiset! Hyödynsin tietenkin hyvin tallatun ruudun ja vein Oonalle kolme esinettä piiloon, pallon, hanskan ja pipon. Pipo löytyi tosi nopeesti, pallokin tuli pian ja hanska haettiin sitten yhdessä ruudusta pois. Oonalla oli tänään yllättävän paljon vauhtia ruudussa, yleensä on hitaampi, mutta kaipa se ihan hyvä merkki on että vauhti alkaa lisääntyä. Vauhdin kasvaessa vaan yleensä virheiden määräkin kasvaa, mutta eipä sieltä tarviikkaan nyt kuin se yksi esine löytää.
Illalla oltiin agilityssä ja Oonakin pääsi pitkästä aikaa aksaamaan vähäsen. Vauhtia oli ja intoa myös, tehtiin vaan ihan pikku juttuja siinä sivussa kun ei voi yhtäkkiä täysillä aloittaa. Otin treeneihin radanpätkän, jota tehtiin Rauno Virran kurssilla kerran ja se oli taaskin yhtä vaikea mulle ja Lucalle... No ei vaan, saatiin kyllä molempiin suuntiin hyvin onnistumaan myös puhtaat radat, mutta ihan hölmöjä mokia niissä tuli tehtyä, juuri samoja joista Rauno aikanaan huomautti!
Agilityä, tokoa ja noutopuuhia. Eilen kävin testaamassa uusia vinkkejä noutopuuhien saralla molempien tollojen kanssa. Ensin ruutuun Nanci ja damit taas hyvin piilossa. Haki neljä kuudesta, alkuun säntäili mutta minusta alkoi käyttämään nenäänsä tosi hyvin kun sai vauhdin taas hillittyä. Tähän huomautus, että kiersin koirien kanssa yli tunnin lenkin ennen treeniä, ettei ainakaan liikkumattomuudesta pitäisi tuon säntäilyn johtua. Tänään Nanci kuitenkin otti etäisyyttä jo tosi hyvin, liekö saanut eilisestä sitten itseluottamusta kun sieltä kaukaa löytyi silloinkin. Neljännen kohdalla etsi jo oikeasti ja lopetinkin siihen vaikka olisi innokkaasti vielä hakenut lisää. Kävin täyttämässä ruudun ja sitten oli Lucan vuoro. Ekat kaksi damia tuli tosi vauhdilla, kolmannen ohi meni pariinkin kertaan kunnes löysi sen kuopan pohjalta lumeen haudattuna. Neljäs ja viiden tulivat taas vauhdikkaasti ja onneksi käytin taas numeroituja dameja niin tiesin missä puuttuva numero kuusi on ja lähdin kävelemään sinne päin, jolloin Luca otti siitä hyvin hajun ja löysi viimeisenkin. Olin kyllä tosi tyytyväinen siihenkin.
Aamutokona eilen Luca treenaili metallinoutoa, joka sujuu muutoin jo tosi hyvin, mutta poimimisessa arkailee hiukan vielä. Toisinsanoen saisi napata kapulan nopeammin suuhunsa. Tähän paneuduttiin sitten aamutuimaan ja sainkin pari tosi hyvää nostoa. Luca ottaa kapulan mielellään suuhunsa mun kädestä, muttei haluaisi poimia maasta. Nanci treenasi noutoja, sekä puukapulalla että metallilla ja muuten on hyvät molemmat, mutta luovutusasennon haluan vielä tiiviimmäksi. Tätä sitten treenailtiin muutamaan kertaan, mutta totesin että pitäisi tehdä luovutusasento tiiviiksi ensin ilman kapulaa, jottei kapulan pito kärsi liioista toistoista. Haluan noudon olevan superjuttu, se ei saa ola tylsää eikä sitä saa jankata liikaa, ainakaan Nancin kanssa. Oonan kanssa otin molemmilla kapuloilla yhdet noudot ja meni niin hyvin, ettei jääty jankkaamaan niitä enempää.
Illalla tein tunnarit kaikille tai Nanci lähinnä piteli vaan omaa ja koitti olla pureskelematta... Outo homma, kun sillä ei ole ikinä pureskelu ollut ongelma, että se on nyt keksinyt sen tunnarikapulan kanssa! Toisaalta kapulan muoto ja materiaali varmasti houkuttaa pureskeluun, joten treeniä vaan... Luca kävi jotenkin ylikierroksilla, ihan tyhmää minulta ottaa sen kanssa tunnari kun herra on täynnä virtaa, mutta se otettiin joka tapauksessa ja Luca toi kolme kapulaa kerralla!
Taas joku tollereiden oma juttu.. No, otettiin sit uusiksi nyt yhdellä häiriökapulalla ja omalla ja nyt toi oman. Hölmö tollo! Oona teki taas huolellista työtä ja toi omansa häiriökapuloiden pinkan vierestä. Tänään jätettiin aamutokot väliin ja mentiin tallille. Koirat tuli ratsastuslenkille mukaan ja lenkin jälkeen tein taas hakuruutua.. Kohta noi jo kyllästyy, mutta tänäänkin tehtiin se sillain hauskasti, pidettiin vaan kivaa ja hirveet bileet kun jotain löytyi. Nancilla ainakin oli kivaa, se oli ihan super! Löysi neljä kuudesta ja jätettiin taas siihen kun meillä oli niin hauskaa... Haki kaksi kauimmaista, josta olin tosi ylpeä, ja molemmilta puolilta yhdet. Nyt ei enää säntäillyt niin paljoa ja oli tosi reipas, vaikkei mua näkynyt ruutuun juuri yhtään kun oli niin paljon "kasvillisuutta" edessä. Lopuksi tehtiin vielä pari eteenlähetystä, molemmat meni tosi hyvin, ekalle meni suoraan, toisella meni hiukan ohi kun ei taas jarrut toimineet mutta tajusi virheensä ja tuli heti takaisin. Luca haki kaksi, sitten eteenlähetys ja kolme ruudusta. Tänäänkin riitti moottori tosi hyvin, johtui varmaan broilerpyöryköistä... Luca oli ihan intoa täynnä ja pidin senkin kanssa tosi kivaa dameilla sit kun niitä löytyi. Ihanat hassulaiset! Hyödynsin tietenkin hyvin tallatun ruudun ja vein Oonalle kolme esinettä piiloon, pallon, hanskan ja pipon. Pipo löytyi tosi nopeesti, pallokin tuli pian ja hanska haettiin sitten yhdessä ruudusta pois. Oonalla oli tänään yllättävän paljon vauhtia ruudussa, yleensä on hitaampi, mutta kaipa se ihan hyvä merkki on että vauhti alkaa lisääntyä. Vauhdin kasvaessa vaan yleensä virheiden määräkin kasvaa, mutta eipä sieltä tarviikkaan nyt kuin se yksi esine löytää.
Illalla oltiin agilityssä ja Oonakin pääsi pitkästä aikaa aksaamaan vähäsen. Vauhtia oli ja intoa myös, tehtiin vaan ihan pikku juttuja siinä sivussa kun ei voi yhtäkkiä täysillä aloittaa. Otin treeneihin radanpätkän, jota tehtiin Rauno Virran kurssilla kerran ja se oli taaskin yhtä vaikea mulle ja Lucalle... No ei vaan, saatiin kyllä molempiin suuntiin hyvin onnistumaan myös puhtaat radat, mutta ihan hölmöjä mokia niissä tuli tehtyä, juuri samoja joista Rauno aikanaan huomautti!
10.1
Nancin kanssa taipparikoulutuksessa Perniössä. Oltiin Heidi Vuorian ryhmässä, kiitokset vaan Heidille hyvistä vinkeistä! Aamulla oli puhetta kunkin koirakon ongelmista ja mainitsin meidän ongelmaksi Nancin päättömän säntäilyn hakuruudussa. Intoa olisi kyllä vaikka muille jakaa, mutta vauhdissa jä nenä pois päältä ja Nanci etsii paljon silmillään. Tähän sitten tänään paneuduttiin piilottamalla pentudameja pitkin ruutua ja todellakin siis piilottamalla. Ekan damin löytämiseen meni aikaa, Nanci aloitti kyllä melko rauhallisesti ja meinasinkin jo ettei se tietenkään näytä ongelmiaan tänään kun apua olisi tarjolla, mutta alkoihan se pomppiminen sitten kuitenkin. Pari seuraavaa tuli hyvin, mutta Nancin itseluottamus ei riittänyt lähteä tarpeeksi kauaksi etsimään. Tässä siis toinen ongelma ratkaistavaksi, joko olen tehnyt liian helpossa maastossa niin että olen aina näkyvillä tai sitten liian lyhyillä välimatkoilla. Heidi meni Nancin mukana kävelemään kauemmaksi, näin Nanci teki töitä koko ajan eikä pysähdellyt. Nopea oppimaan meidän pikkulikka, oli nimittäin tajunnut että damit on hangessa ja työnnellyt sitten jatkuvasti nenää hankeen "entä olisko tässä tai tässä tai tässä..:" No, löytyihän sieltä sitten se kauimmainenkin ja sitten tehtiin vielä helpompi yksi nouto niin että Nanci näki kun Heidi täytti ruutua. Siinäkin Nanci joutui etsimään, mutta hienosti toi. Motivaatio riitti upeasti, siitä olin tosi iloinen vaikkakin nenänkäyttö saadaankin sitten treenailla ihan uusiksi... Vaakuilla tätä poukkoilua ei esiinny, johtuneekohan siitä että riista haisee enemmän ja on kuitenkin helpommin löydettävissä. Paljon kotitehtäviä ja kokemuksia rikkaampana lähdettiin Marjan kanssa ajelemaan kotiinpäin.
Kiitokset vaan Salon Seudun Tollereille koulutuspäivän järjestämisestä ja erityisesti Viville hyvistä tarjoiluista!
Nancin kanssa taipparikoulutuksessa Perniössä. Oltiin Heidi Vuorian ryhmässä, kiitokset vaan Heidille hyvistä vinkeistä! Aamulla oli puhetta kunkin koirakon ongelmista ja mainitsin meidän ongelmaksi Nancin päättömän säntäilyn hakuruudussa. Intoa olisi kyllä vaikka muille jakaa, mutta vauhdissa jä nenä pois päältä ja Nanci etsii paljon silmillään. Tähän sitten tänään paneuduttiin piilottamalla pentudameja pitkin ruutua ja todellakin siis piilottamalla. Ekan damin löytämiseen meni aikaa, Nanci aloitti kyllä melko rauhallisesti ja meinasinkin jo ettei se tietenkään näytä ongelmiaan tänään kun apua olisi tarjolla, mutta alkoihan se pomppiminen sitten kuitenkin. Pari seuraavaa tuli hyvin, mutta Nancin itseluottamus ei riittänyt lähteä tarpeeksi kauaksi etsimään. Tässä siis toinen ongelma ratkaistavaksi, joko olen tehnyt liian helpossa maastossa niin että olen aina näkyvillä tai sitten liian lyhyillä välimatkoilla. Heidi meni Nancin mukana kävelemään kauemmaksi, näin Nanci teki töitä koko ajan eikä pysähdellyt. Nopea oppimaan meidän pikkulikka, oli nimittäin tajunnut että damit on hangessa ja työnnellyt sitten jatkuvasti nenää hankeen "entä olisko tässä tai tässä tai tässä..:" No, löytyihän sieltä sitten se kauimmainenkin ja sitten tehtiin vielä helpompi yksi nouto niin että Nanci näki kun Heidi täytti ruutua. Siinäkin Nanci joutui etsimään, mutta hienosti toi. Motivaatio riitti upeasti, siitä olin tosi iloinen vaikkakin nenänkäyttö saadaankin sitten treenailla ihan uusiksi... Vaakuilla tätä poukkoilua ei esiinny, johtuneekohan siitä että riista haisee enemmän ja on kuitenkin helpommin löydettävissä. Paljon kotitehtäviä ja kokemuksia rikkaampana lähdettiin Marjan kanssa ajelemaan kotiinpäin.
Kiitokset vaan Salon Seudun Tollereille koulutuspäivän järjestämisestä ja erityisesti Viville hyvistä tarjoiluista!
8.1
Tokoilua tollojen kanssa ja esine-etsintää Oonalle. Aamulla aloitettiin taas sisätokoilla, ollaan nyt joka aamu otettu jokaisen kanssa yksi tai kaksi liikettä ja palkkana on lihapulla ja ulos pääseminen. Lucan kanssa on otettu eniten kaukokäskyjä, varsinkin maahan-seiso ja istu-seiso-istu -vaihtoja. Sitten lopuksi peruutellaan ja otetaan yksi maahan-istu ja sitten palkka ja pihalle. Tänään otettiin kuitenkin tunnaria niin että väärien kapuloiden kasa oli jo aika lähellä. Hienosti meni, muttei oteta toiste koska virtaa on aamulla ihan liikaa. Kaikki pitää taas oppia kantapään kautta.. Luca siis ryntäsi kapuloille, haisteli kyllä, nappasi oman suuhun, heitti sitä ilmaan ja otti kopin pari kertaa ja sitten tuli sivulle niin että palikka oli suussa "piippuna". No, oikeahan sieltä löytyi, mutta hiukan levollisempi viretila olisi tässä liikkeessä poikaa. Typerä mamma ku tommosta keksi... Nanci teki aamupuhdeiksi ohjatun noudon alustoilla ja otettiin kaksi kertaa molemmat puolet ja yksi kerta molemmille puolille niin että Nanci joutui käymään merkin kautta. Tosi toimiva aamutreeni virkeälle neidille, saipahan intoilla! Oonakin teki tunnarin, kasa vääriä ja oma ihan vieressä, Oonalta sujui aikuisen mentaliteetillä ja nätti suoritushan se oli. Selvästi on neidin päässä lamppu syttynyt tämän liikkeen suhteen.
Illalla töiden jälkeen vein tollot tokoilemaan kun Oona sai olla töissä mukana pitkästä aikaa koko päivän. Pentujen takia Oonan paikka töissä oli syrjäytetty Nancille, mutta tänään Oona sai lunastaa paikkansa takaisin. Ensin treenasin Nancin kanssa, otettiin alokasluokan liikkeet hauskasti ja vauhdikkaasti ja pidettiin vaan kivaa. Ja wau, sehän toimi nimittäin hallinta oli ainakin kunnossa! Tein juuri liikkeestä seisomista kun rusakko lähti juoksemaan, eikä Nanci edes lähtenyt perään! Ihme on tapahtunut... Päätin jo ennen kun lähdin treenaamaan että Nancin kanssa pidän tänään vaan kivaa. Se on jotenkin vaikuttanut hiukan paineistuneelta mun kanssa viime aikoina ja osasyy siihen on varmasti meidän maaliskuussa edessä häämöttävä tokodebyytti, joka luo tietenkin pienen paineen jo treenaamiseen. Tänään siis tehtiin leikillämme kaikkea ja meillä oli tosi kivaa! Leikittiin mötköllä ja otettiin välissä liikkeitä. Seuraaminenkin oli ihan erilaista, tosi innokasta. Lisäksi otettiin vielä ruutu, liikkeestä istumisia, kaukokäskyjä ja Tanja testaili meidän luoksepäästävyyttä. Kiitokset Tanjalle, kun jaksoit tulla uudestaan ja uudestaan kun tuo pölhö tollo tärräsi ja liikahteli koko ajan...!
Luca teki ruutua, noutoa, jääviä ja seuraamista ja kaukojakin treenailtiin pätkissä. Saatiin muutama tosi hyvä maahan-seiso ja lopuksi vauhdikkaat maahan-istu-maahan-istu ja wau, mikä into! Tein myös askelsiirtymiä, vasemmalle ok, oikealle tulee vinoon perusasentoon, peruutus 2 askelta hyvä mutta kolmas lähtee jo hiukan vinoon. Jäävät oli han hyvät ja nyt rupean käyttämään vihjesanoja niissäkin, tajusi tuo niitä tai ei. Nyt ainakin näytti että tajuaisi, tiedä sitä kisoissa sitten saatika että muistaako mamma niitä... Ekaan noutoon turvajärjestelyiksi Minna kapulan luo seisomaan että saadaan pois jos Luca varastaa, no herra ei sitten nähnyt koko heittoa ja jouduin sitten toistamaan käskyn. Mut tosi hieno, lähti kapulalle vaikkei nähnytkään sen putoavan. Toinen kerta sanoi toden ja nyt meni tosi hyvin. Ruutuihin ok vauhti, mutta oikean etukaartion kautta. Pari toistoa, kolmas jo suora ja otin myös stopin ja maahan yhden kerran. Viimeinen superläpijuoksuna superpalkalla ja superkovaa!
Lopuksi käytiin vielä lenkki Johannan ja colliepoikien kanssa. Kiitti kaimalle taas seurasta!
Tokoilua tollojen kanssa ja esine-etsintää Oonalle. Aamulla aloitettiin taas sisätokoilla, ollaan nyt joka aamu otettu jokaisen kanssa yksi tai kaksi liikettä ja palkkana on lihapulla ja ulos pääseminen. Lucan kanssa on otettu eniten kaukokäskyjä, varsinkin maahan-seiso ja istu-seiso-istu -vaihtoja. Sitten lopuksi peruutellaan ja otetaan yksi maahan-istu ja sitten palkka ja pihalle. Tänään otettiin kuitenkin tunnaria niin että väärien kapuloiden kasa oli jo aika lähellä. Hienosti meni, muttei oteta toiste koska virtaa on aamulla ihan liikaa. Kaikki pitää taas oppia kantapään kautta.. Luca siis ryntäsi kapuloille, haisteli kyllä, nappasi oman suuhun, heitti sitä ilmaan ja otti kopin pari kertaa ja sitten tuli sivulle niin että palikka oli suussa "piippuna". No, oikeahan sieltä löytyi, mutta hiukan levollisempi viretila olisi tässä liikkeessä poikaa. Typerä mamma ku tommosta keksi... Nanci teki aamupuhdeiksi ohjatun noudon alustoilla ja otettiin kaksi kertaa molemmat puolet ja yksi kerta molemmille puolille niin että Nanci joutui käymään merkin kautta. Tosi toimiva aamutreeni virkeälle neidille, saipahan intoilla!
Oonakin teki tunnarin, kasa vääriä ja oma ihan vieressä, Oonalta sujui aikuisen mentaliteetillä ja nätti suoritushan se oli. Selvästi on neidin päässä lamppu syttynyt tämän liikkeen suhteen. Illalla töiden jälkeen vein tollot tokoilemaan kun Oona sai olla töissä mukana pitkästä aikaa koko päivän. Pentujen takia Oonan paikka töissä oli syrjäytetty Nancille, mutta tänään Oona sai lunastaa paikkansa takaisin. Ensin treenasin Nancin kanssa, otettiin alokasluokan liikkeet hauskasti ja vauhdikkaasti ja pidettiin vaan kivaa. Ja wau, sehän toimi nimittäin hallinta oli ainakin kunnossa! Tein juuri liikkeestä seisomista kun rusakko lähti juoksemaan, eikä Nanci edes lähtenyt perään!
Ihme on tapahtunut... Päätin jo ennen kun lähdin treenaamaan että Nancin kanssa pidän tänään vaan kivaa. Se on jotenkin vaikuttanut hiukan paineistuneelta mun kanssa viime aikoina ja osasyy siihen on varmasti meidän maaliskuussa edessä häämöttävä tokodebyytti, joka luo tietenkin pienen paineen jo treenaamiseen. Tänään siis tehtiin leikillämme kaikkea ja meillä oli tosi kivaa! Leikittiin mötköllä ja otettiin välissä liikkeitä. Seuraaminenkin oli ihan erilaista, tosi innokasta. Lisäksi otettiin vielä ruutu, liikkeestä istumisia, kaukokäskyjä ja Tanja testaili meidän luoksepäästävyyttä. Kiitokset Tanjalle, kun jaksoit tulla uudestaan ja uudestaan kun tuo pölhö tollo tärräsi ja liikahteli koko ajan...!Luca teki ruutua, noutoa, jääviä ja seuraamista ja kaukojakin treenailtiin pätkissä. Saatiin muutama tosi hyvä maahan-seiso ja lopuksi vauhdikkaat maahan-istu-maahan-istu ja wau, mikä into! Tein myös askelsiirtymiä, vasemmalle ok, oikealle tulee vinoon perusasentoon, peruutus 2 askelta hyvä mutta kolmas lähtee jo hiukan vinoon. Jäävät oli han hyvät ja nyt rupean käyttämään vihjesanoja niissäkin, tajusi tuo niitä tai ei. Nyt ainakin näytti että tajuaisi, tiedä sitä kisoissa sitten saatika että muistaako mamma niitä...
Ekaan noutoon turvajärjestelyiksi Minna kapulan luo seisomaan että saadaan pois jos Luca varastaa, no herra ei sitten nähnyt koko heittoa ja jouduin sitten toistamaan käskyn. Mut tosi hieno, lähti kapulalle vaikkei nähnytkään sen putoavan. Toinen kerta sanoi toden ja nyt meni tosi hyvin. Ruutuihin ok vauhti, mutta oikean etukaartion kautta. Pari toistoa, kolmas jo suora ja otin myös stopin ja maahan yhden kerran. Viimeinen superläpijuoksuna superpalkalla ja superkovaa! Lopuksi käytiin vielä lenkki Johannan ja colliepoikien kanssa. Kiitti kaimalle taas seurasta!
4.1
Nyt on sitten koti tyhjillään, ainakin ilman pentuja. Vimma lähti jo viime viikolla, muut nyt tällä viikolla 8-viikkoisina. Syli, jonka nimeksi tuli Ohmo (viral. FatBob), muutti työkaverini luokse ihan tähän lähelle. Ohmon kaverina on Tihuli-kissa ja omistajat Reeta ja Tommi. Musti, josta tuli Luca (NightTrain) lähti Haminaan perhe Huovilan luokse. Tuitullekkin löytyi ihana koti ja Tuitun nimeksi tuli Fanny (virallisesti SuperGlide). Fanny asustelee Nauvossa pienellä lammastilalla perhe Vahteran hoivissa ja pitää seuraa Romy-mäyräkoiralle ja Linus-kissalle. Kaikille pennuille löytyi ihanat aktiiviset ja rakastavat kodit ja pennut lähtivät iloisesti hännät heiluen uusien omistajiensa matkaan.
Lucakin palasi tänään astutusreissultaan, oli kuulemma ollut oikein reipas poika. Hyvin oli poitsu pärjäillyt ja astutukset onnistuneet. Jälkikasvua siis ehkä odotettavissa maaliskuun alussa.
Paljon olen touhuillut koirien kanssa, joka päivä ollaan käyy pitkillä lenkeillä järven jäällä nyt kun sinnekkin taas pääsee ja koirakevereita ollaan nähty ahkerasti. Tokoa ollaan treenailtu ja esineruutua otettin tänään. Nancin kanssa tehtiin myös hiukan noutoja dameilla ja vaakuilla.
Kuvagalleriassa taas uusia kuvia, mm. pentujen tutustumisesta Marjan tollerinpentuun ja tuoreita kuvia Oonasta, Nancista ja Adasta.
Nyt on sitten koti tyhjillään, ainakin ilman pentuja. Vimma lähti jo viime viikolla, muut nyt tällä viikolla 8-viikkoisina. Syli, jonka nimeksi tuli Ohmo (viral. FatBob), muutti työkaverini luokse ihan tähän lähelle. Ohmon kaverina on Tihuli-kissa ja omistajat Reeta ja Tommi. Musti, josta tuli Luca (NightTrain) lähti Haminaan perhe Huovilan luokse. Tuitullekkin löytyi ihana koti ja Tuitun nimeksi tuli Fanny (virallisesti SuperGlide). Fanny asustelee Nauvossa pienellä lammastilalla perhe Vahteran hoivissa ja pitää seuraa Romy-mäyräkoiralle ja Linus-kissalle. Kaikille pennuille löytyi ihanat aktiiviset ja rakastavat kodit ja pennut lähtivät iloisesti hännät heiluen uusien omistajiensa matkaan.
Lucakin palasi tänään astutusreissultaan, oli kuulemma ollut oikein reipas poika. Hyvin oli poitsu pärjäillyt ja astutukset onnistuneet. Jälkikasvua siis ehkä odotettavissa maaliskuun alussa.
Paljon olen touhuillut koirien kanssa, joka päivä ollaan käyy pitkillä lenkeillä järven jäällä nyt kun sinnekkin taas pääsee ja koirakevereita ollaan nähty ahkerasti. Tokoa ollaan treenailtu ja esineruutua otettin tänään. Nancin kanssa tehtiin myös hiukan noutoja dameilla ja vaakuilla.
Kuvagalleriassa taas uusia kuvia, mm. pentujen tutustumisesta Marjan tollerinpentuun ja tuoreita kuvia Oonasta, Nancista ja Adasta.
28.12
Nyt on sitten ensimmäinen pennuista kotiutunut. Vimma, eli pieni tyttö (oikealta nimeltään DynaCustom) muutti Alisan luokse Vammalaan. Vimma lähti poikkeuksellisesti tänään, muut vasta vuodenvaihteen jälkeen, koska Vimmalle on luvassa paukkuvarmoja koirakavereita helpottamaan vuodenvaihteen räiskettä... Reippaasti pikkutyttö uuden omistajansa kera lähti, perään jäi vaan surullinen kasvattaja.. Oonakaan ei kauaa koko asiaa muistanut, koska melkein heti perään tulivat Ohmon (ent. Syli) uudet omistajat jätkäänsä katsomaan ja leikittivät samalla Oonaa. Yksi tytöistä on vielä vapaana, jää ilmeisesti kuitenkin meille (alkuperäistä suunnitelmaa seuraten) kun luonne on tosi mahtava! Just mun tyyppinen koira, tosi taistelutahtoinen ja saalisviettinen, dominoiva ja jopa ajoittain melko röyhkeä, mutta kuitenkin samalla myös mielistelevä ja huippunopea oppimaan. Mulla on kuvia kuinka se 5-viikkoisena tekee metallinoutoa, nyt ollaan treenattu klikkeriä ja istumista, maahanmenoa ja sivulletulon alkeita. Kaikki mitä annetaan, kannetaan ja ihmiset on ihania! Vitsi, miten mahtava muksu, en kyllä raaskis siitä luopua. Tyttö lähtee vain harrastavaan kotiin, siitä ei kotikoiraksi ole ellei hakemalla haeta ongelmia. Ellei tarpeeksi harrastavaa kotia löydy, saa neiti jäädä meille. Mikään pakko mun ei ole siitä eroon päästä, saanpahan hyvän "tekosyyn" jättää sen itselle ja samalla selitettyä Nikolle että miksi se on meillä edelleen... Aivan mahtava pakkaus!
Luca on naisissa, taas. Tällä kertaa tosin ihan kotimaassa, Minnan hellässä huomassa Porvoossa. Tänään oli eka astutus sujunut ihan ohimennen, kun olivat päässeet yhtäaikaa Dinan kanssa pihalle. Naps, ja nalkissa oltiin. Hieno homma! Luca oli viettänyt yön Minnan tyttären sängyssä, joten koti-ikävä tuskin herraa vaivaa. Saapahan herra nyt sen kauan toivomansa lapsiperheen ympärilleen. Ihana oli seurata Lucaa joulunakin kun meillä oli sukulaisten lapsia yökylässä ja joku ramppasi koko ajan pentuja katsomassa jne. että kuinka paljon Luca nauttii lasten kanssa olemisesta. Sillä on aina niin iloinen ilme kun tulee lapsia, ihan kuin koko koira nauraisi! Luca luultavasti palailee reissultaan vuodenvaihteen tienoilla. Lisää tietoja pennuista ja ihanasta Dina-morsiammesta löydät kennel Banietta's sivuilta http://koti.mbnet.fi/banietta/pentuja.html
Tässä alla vielä kuva tänään lähteneestä Vimmasta
Nyt on sitten ensimmäinen pennuista kotiutunut. Vimma, eli pieni tyttö (oikealta nimeltään DynaCustom) muutti Alisan luokse Vammalaan. Vimma lähti poikkeuksellisesti tänään, muut vasta vuodenvaihteen jälkeen, koska Vimmalle on luvassa paukkuvarmoja koirakavereita helpottamaan vuodenvaihteen räiskettä... Reippaasti pikkutyttö uuden omistajansa kera lähti, perään jäi vaan surullinen kasvattaja.. Oonakaan ei kauaa koko asiaa muistanut, koska melkein heti perään tulivat Ohmon (ent. Syli) uudet omistajat jätkäänsä katsomaan ja leikittivät samalla Oonaa. Yksi tytöistä on vielä vapaana, jää ilmeisesti kuitenkin meille (alkuperäistä suunnitelmaa seuraten) kun luonne on tosi mahtava! Just mun tyyppinen koira, tosi taistelutahtoinen ja saalisviettinen, dominoiva ja jopa ajoittain melko röyhkeä, mutta kuitenkin samalla myös mielistelevä ja huippunopea oppimaan. Mulla on kuvia kuinka se 5-viikkoisena tekee metallinoutoa, nyt ollaan treenattu klikkeriä ja istumista, maahanmenoa ja sivulletulon alkeita. Kaikki mitä annetaan, kannetaan ja ihmiset on ihania! Vitsi, miten mahtava muksu, en kyllä raaskis siitä luopua. Tyttö lähtee vain harrastavaan kotiin, siitä ei kotikoiraksi ole ellei hakemalla haeta ongelmia. Ellei tarpeeksi harrastavaa kotia löydy, saa neiti jäädä meille. Mikään pakko mun ei ole siitä eroon päästä, saanpahan hyvän "tekosyyn" jättää sen itselle ja samalla selitettyä Nikolle että miksi se on meillä edelleen... Aivan mahtava pakkaus!
Luca on naisissa, taas. Tällä kertaa tosin ihan kotimaassa, Minnan hellässä huomassa Porvoossa. Tänään oli eka astutus sujunut ihan ohimennen, kun olivat päässeet yhtäaikaa Dinan kanssa pihalle. Naps, ja nalkissa oltiin. Hieno homma! Luca oli viettänyt yön Minnan tyttären sängyssä, joten koti-ikävä tuskin herraa vaivaa. Saapahan herra nyt sen kauan toivomansa lapsiperheen ympärilleen. Ihana oli seurata Lucaa joulunakin kun meillä oli sukulaisten lapsia yökylässä ja joku ramppasi koko ajan pentuja katsomassa jne. että kuinka paljon Luca nauttii lasten kanssa olemisesta. Sillä on aina niin iloinen ilme kun tulee lapsia, ihan kuin koko koira nauraisi!
Luca luultavasti palailee reissultaan vuodenvaihteen tienoilla. Lisää tietoja pennuista ja ihanasta Dina-morsiammesta löydät kennel Banietta's sivuilta http://koti.mbnet.fi/banietta/pentuja.htmlTässä alla vielä kuva tänään lähteneestä Vimmasta
23.12
Hauskaa Joulua kaikille!
Pennut pentutestattiin eilen ja kaikki selviytyivät testistä erittäin hyvin. Todella tasaisia olivat, isompi narttu (Tuittu) erottui joukosta haastavalla luonteellaan, muut olivat sellaista optimaalista tasoa eli taistelutahtoisia ja saalisviettisiä, mutta kuitenkin normaalin rajoissa. Laitan tarkemmat sepustukset tästä myöhemmin ja jokainen pennunostaja saa pentutestin arvostelulomakkeen pentupaketin mukana.
Olimme myös silmäpeilauksessa ja eläinlääkärintarkastuksessa, silmät olivat kaikilla puhtaat, toisella tytöllä oli muutama pigmenttiläiskä vas. silmässä mutta ei kuulemma mitään jalostukseen liittyvää. Harmia pisteistä tuskin kuulemma syntyy.
Nyt rentoudumme joulun viettoon ja pennutkin saavat kokea ensimmäisen joulunsa kunnon kaaoksen keskellä kun meille on taas tulossa koko suku kylään...
Hauskaa Joulua kaikille!
Pennut pentutestattiin eilen ja kaikki selviytyivät testistä erittäin hyvin. Todella tasaisia olivat, isompi narttu (Tuittu) erottui joukosta haastavalla luonteellaan, muut olivat sellaista optimaalista tasoa eli taistelutahtoisia ja saalisviettisiä, mutta kuitenkin normaalin rajoissa. Laitan tarkemmat sepustukset tästä myöhemmin ja jokainen pennunostaja saa pentutestin arvostelulomakkeen pentupaketin mukana.
Olimme myös silmäpeilauksessa ja eläinlääkärintarkastuksessa, silmät olivat kaikilla puhtaat, toisella tytöllä oli muutama pigmenttiläiskä vas. silmässä mutta ei kuulemma mitään jalostukseen liittyvää. Harmia pisteistä tuskin kuulemma syntyy.
Nyt rentoudumme joulun viettoon ja pennutkin saavat kokea ensimmäisen joulunsa kunnon kaaoksen keskellä kun meille on taas tulossa koko suku kylään...
21.12
Harley-Davidson -pentue on nyt rekisteröity Suomen Kennelliittoon. Näkyivät jo tänään jalostustietokannassa, joten papereita odottelen saapuvaksi pikimmiten. Pennuista tuli Nighttrain, Fatbob, Dynacustom ja Superglide, kaikki siis nimetty Harley-Davidson-aiheen mukaan. Toivottavasti rokkaava kennelnimeni menisi myös läpi, niin nimistäkin tulisi "kokonaiset"... Eipähän ihan heti kävele vastaan samanmoisia nimiä!
Harley-Davidson -pentue on nyt rekisteröity Suomen Kennelliittoon. Näkyivät jo tänään jalostustietokannassa, joten papereita odottelen saapuvaksi pikimmiten. Pennuista tuli Nighttrain, Fatbob, Dynacustom ja Superglide, kaikki siis nimetty Harley-Davidson-aiheen mukaan. Toivottavasti rokkaava kennelnimeni menisi myös läpi, niin nimistäkin tulisi "kokonaiset"...
Eipähän ihan heti kävele vastaan samanmoisia nimiä! 17.12
Pennut kasvavat huimaa vauhtia ja ovat jo yli kolmekiloisia. Ruokaa niihin uppoaa ihan hirveä määrä, vaikka Oona imettääkin niitä vielä. Oonalla ei ilmeisesti ole aikomustakaan lopettaa imettämistä, tänään oltiin treenailemassa esineruutua ja lenkillä ja kun tultiin kotiin niin Oona ryntäsi suoraan pentuhuoneeseen niitä imettämään.. Voi kauheaa, vauvat oli ilman maitoa ainakin 2 tuntia! Olen hiukan vähentänyt Oonan ruokaa jotta maidontuotanto vähentyisi, mutta kaipa se pentunsa pikkuhiljaa sitten vierottaa. Pennut ovat ulkoilleet viime viikon lopulta asti päivittäin ja ulkona riittääkin paljon ihmettelemistä! Ulkona kiipeilevät kovasti joka paikkaan ja ollaan tehty jo lyhyitä retkiä takapihan kautta pellolle ja "metsän" läpi takaisin. Ihan siis 10-15 min kerrallaan ja matkaa tulee varmaan 200m, jos edes sitäkään. Hienosti pikku pennut seuraavat minua ja pysyttelevät reippaasti kannoilla.
Lucan ja Nancin kanssa olen tokoillut ja ma oltiin agilityssä. Lucan kanssa ei mennyt kehuttavasti, treenailtiin välistävetoja ja sylikäännöksiä, löytyipä sitten tosi paljon selaista mitä tuon rautakangen kanssa pitää treenailla! Luca oli ainakin taas vauhdikas ja innoissaan, ja siitäkin johtui ettei se kuunnellut ihan täysillä minua, juntti... Tiistaina tokoiltiin ja mukana oli koko kööri pentuja laskematta tietenkin. Innokkaita tokokoiria mulla, ongelmia löytyi taas ja Nancin kanssa on ehdottomasti treenattava paikallamakuu kuntoon ennenkuin yksiinkään kisoihin haaveilee menevänsä. Ennen makuu toimi, nyt jos menen piiloon, nousee hetken päästä seisomaan ja siinä sitten töröttää aikansa kunnes huomaan, mitä on tekeillä. Eli nyt sitten jatkossa treenaillaan tätä taas alokasluokan malliin, siinä ei ole ollut ongelmia, kop kop..
Lucalla oli kiva viikonloppu, sillä meillä kävi Ruotsista hyvin mieluisa vieras, Tekla-neiti emäntineen kennel Digby Tollersista. Tekla ja Agneta asuivat meillä keskiviikosta maanantaihin ja viisi astutusta pariskunta sitten onnistui klaaraamaan. Ihana ja reipas neiti Tekla oli, toivomme paljon hyviä (ja varsinkin naispuolisia) pentuja! Pääsin myös näkemään Teklaa töissä kun kävimme useaan otteeseen treenaamassa Nancia ja Teklaa pelloilla. Agneta näytti minulle hyviä vinkkejä, miten voin monipuolistaa Nancin treeniä ja käski minua vaikeuttamaan treenejä jo. Tehtiin paljon vaikeampia juttuja kuin ollaan ennen tehty ja Nanci suoriutui niistä todella hyvin! Linjaankin saatiin uusi vinkki ja nyt näin että Nancilla on jo selvä visio lähihakupillityksestä. Perjantaina jouduin menemään harmikseni töihin, mutta onneksi Agnetan aika oli sujunut hyvin sillä hän oli mennyt treenaamaan Lucaa pellolle! Luca oli tiennyt kuulemma, mitä "sit" tarkoittaa, mutta "stanna"-käskyä jätkä ei kuulemma alkuun oikein osannut. Oli palauttanut kaikki damit Agnetalle suoraan käteen ja hän oli tosi innoissaan Lucan vauhdista ja nenänkäytöstä! Meillä kun aina on tuo nenänkäyttö ollut ongelma, Luca turvaa liikaa minuun ja kysyy tosi helposti suuntaa. Eli lainaohjaaja Lucalle - löytyisikö innokkaita? Joskus joutuu vähän etsimään sitä pisintä halkoa metsästä että saa taottua järkeä tuohon päähän, mutta muutoin se on kyllä oikein kiva... Ei vaan, ihana mies ja hoiti astutukset kunnialla kotiin, takaisin Ruotsiin lähti tyytyväinen omistaja ja hämmentynyt narttu.
Pennut kasvavat huimaa vauhtia ja ovat jo yli kolmekiloisia. Ruokaa niihin uppoaa ihan hirveä määrä, vaikka Oona imettääkin niitä vielä. Oonalla ei ilmeisesti ole aikomustakaan lopettaa imettämistä, tänään oltiin treenailemassa esineruutua ja lenkillä ja kun tultiin kotiin niin Oona ryntäsi suoraan pentuhuoneeseen niitä imettämään.. Voi kauheaa, vauvat oli ilman maitoa ainakin 2 tuntia!
Olen hiukan vähentänyt Oonan ruokaa jotta maidontuotanto vähentyisi, mutta kaipa se pentunsa pikkuhiljaa sitten vierottaa. Pennut ovat ulkoilleet viime viikon lopulta asti päivittäin ja ulkona riittääkin paljon ihmettelemistä! Ulkona kiipeilevät kovasti joka paikkaan ja ollaan tehty jo lyhyitä retkiä takapihan kautta pellolle ja "metsän" läpi takaisin. Ihan siis 10-15 min kerrallaan ja matkaa tulee varmaan 200m, jos edes sitäkään. Hienosti pikku pennut seuraavat minua ja pysyttelevät reippaasti kannoilla.Lucan ja Nancin kanssa olen tokoillut ja ma oltiin agilityssä. Lucan kanssa ei mennyt kehuttavasti, treenailtiin välistävetoja ja sylikäännöksiä, löytyipä sitten tosi paljon selaista mitä tuon rautakangen kanssa pitää treenailla! Luca oli ainakin taas vauhdikas ja innoissaan, ja siitäkin johtui ettei se kuunnellut ihan täysillä minua, juntti... Tiistaina tokoiltiin ja mukana oli koko kööri pentuja laskematta tietenkin. Innokkaita tokokoiria mulla, ongelmia löytyi taas ja Nancin kanssa on ehdottomasti treenattava paikallamakuu kuntoon ennenkuin yksiinkään kisoihin haaveilee menevänsä. Ennen makuu toimi, nyt jos menen piiloon, nousee hetken päästä seisomaan ja siinä sitten töröttää aikansa kunnes huomaan, mitä on tekeillä. Eli nyt sitten jatkossa treenaillaan tätä taas alokasluokan malliin, siinä ei ole ollut ongelmia, kop kop..
Lucalla oli kiva viikonloppu, sillä meillä kävi Ruotsista hyvin mieluisa vieras, Tekla-neiti emäntineen kennel Digby Tollersista. Tekla ja Agneta asuivat meillä keskiviikosta maanantaihin ja viisi astutusta pariskunta sitten onnistui klaaraamaan. Ihana ja reipas neiti Tekla oli, toivomme paljon hyviä (ja varsinkin naispuolisia) pentuja! Pääsin myös näkemään Teklaa töissä kun kävimme useaan otteeseen treenaamassa Nancia ja Teklaa pelloilla. Agneta näytti minulle hyviä vinkkejä, miten voin monipuolistaa Nancin treeniä ja käski minua vaikeuttamaan treenejä jo. Tehtiin paljon vaikeampia juttuja kuin ollaan ennen tehty ja Nanci suoriutui niistä todella hyvin! Linjaankin saatiin uusi vinkki ja nyt näin että Nancilla on jo selvä visio lähihakupillityksestä. Perjantaina jouduin menemään harmikseni töihin, mutta onneksi Agnetan aika oli sujunut hyvin sillä hän oli mennyt treenaamaan Lucaa pellolle! Luca oli tiennyt kuulemma, mitä "sit" tarkoittaa, mutta "stanna"-käskyä jätkä ei kuulemma alkuun oikein osannut. Oli palauttanut kaikki damit Agnetalle suoraan käteen ja hän oli tosi innoissaan Lucan vauhdista ja nenänkäytöstä!
Meillä kun aina on tuo nenänkäyttö ollut ongelma, Luca turvaa liikaa minuun ja kysyy tosi helposti suuntaa. Eli lainaohjaaja Lucalle - löytyisikö innokkaita? Joskus joutuu vähän etsimään sitä pisintä halkoa metsästä että saa taottua järkeä tuohon päähän, mutta muutoin se on kyllä oikein kiva... Ei vaan, ihana mies ja hoiti astutukset kunnialla kotiin, takaisin Ruotsiin lähti tyytyväinen omistaja ja hämmentynyt narttu. 8.12
Viikonloppu meni taas kuin siivillä. Lauantaina oltiin Lucan kanssa agiliitaamassa Liedossa TSAU:n kisoissa, tuloksena taas kaksi kymppiä... Luca on selvästi ymmärtänyt mun puheet väärin kun puhuin sille ennen tokokisoja et jos se hankkis vaan kymppejä kisoista, nyt sama pätee agikisoissakin! Eka rata oli muuten tosi hyvä, mutta kulma kepeille oli hankala ja pukkasin Lucan niistä ohi. Lucalle on nyt kovasti opetettu keppien itsenäistä aloitusta ja mä menen ja törkkään sen ohi niistä... Ja sitten vielä lähdin peruuttamaan, jonka tajusin kesken keppien ja käännyin - mitä tekeekään Luca - no tietenkin tulee pois kepeiltä! Eli siinä olivat sitten meidän virheet siltä radalta.. No, tuloksia ei koko ykkösluokassa kovinkaan montaa tullut, kaikki nollan saaneet olivt ne todella ansainneet! Tokalla radalla alku oli ihan katastrofi. Mä suunnittelin ottavani Lucan hienosti vastaan ja sit käännyttäis yhdessä kolmosesteelle, joka oli hankalassa kulmassa kakkoseen nähden. No juu, hienosti mä otinkin sen vastaan ja käännyinkin melko oikeeseen aikaan mut sit vaan jotenkin unohdin et mä olen kisaamassa koiran kans, en yksin, ja Luca jäi mun selän taakse. Melkein ehti puomille, onneks sain stopattua. Siitä eka viitonen. Toinen viitonen A:n alastulosta, hyppäs Lucamaisesti tosi ylhäältä, ihan kuin ne kontaktit polttais tai jotain... Melkein meni vielä loppuradalla väärään päähän putkea, mutta ainakin stoppi toimii, jos ei muuta! Sieltäkin stoppas nimittäin ajoissa eikä saatu siitä edes virhettä. Ihan tyytyväinen olin kuitenkin ja tokalla radalla Luca oli paremassa vireessä, vaikkakin se kostautui sitten tommoisina pitkinä kaarroksina ja lennokkaina hyppyinä.
Sunnuntaina lähdin Helsinkiin Kaapelitehtaan pentunäyttelyyn katsomaan Lucan Reponi-lapsukaisia. Hienosti oli paikalla 5/6 pentua, ainoastaan Manu, joka asuu Kuopion lähellä, puuttui. Kivoja ja avoimia pentuja, kaikki olivat tosi reippaita. Rumba-tyttö sijoittui hienosti pentujen VSP:ksi ja Into-poju urospentujen kakkoseksi hävittyään isojen pentujen ainoalle urokselle. Aika hienosti siis! Leon-poika sai myös kp:n ja sijoittui pikkupoikien toiseksi heti Inton jälkeen. Oli tosi kiva nähdä kaikkia, kuvia löytyy galleriastamme!
Pennut kasvavat kovaa vauhtia ja talomme (260 neliötä) käy jo heille pieneksi... Kovasti tutkaillaan kaikkia paikkoja ja tutuiksi on tullut jo tiskikone, pesukone, imuri, kattilakaappi, tv-taso, helposti kaatuva valaisin, aloe vera-kasvin lehdet jne. Eli kaikkea maistellaan ja haistellaan. Sylistä on tullut suurin seikkailija, kiertelee ympäri huushollia aivan itsekseen. Musti taas keskittyy enemmän leluihin ja niiden kanteluun ympäriinsä. Tuittu härnää kaikkia koko ajan, nukkuu myös pennuista eniten ja kasvaa kamalaa vauhtia. MinäMinä on edelleen kaiken huomion keskipiste, hän on myös kunnostautunut lelujen siirtelijänä ja löytää varsinkin kaikki sukat joita sitten kuljettelee ympäriinsä ja juoksee minua karkuun... Hassuja lapsia. Nyt ollaan jo syöty muutamaan kertaan päivässä kiinteetä ruokaa, vaikka Oona edelleen imettääkin. Oonalla ei ilmeisesti ole aikomustakaan lopettaa imetystä, tai ainakin siltä musta tuntuu.. Onneksi Oonalle maistuu ruoka oikein hyvin ja paino on pysynyt hyvänä.
Keskiviikkona Lucalle tulee tyttöystävä Ruotsista omistajansa kera. Meillä riittää siis tekemistä loppuviikoksi... Ainakin Voittaja-näyttelyyn olisi tarkoitus vieraamme tuoda ja samalla esittää Suskun Ada-heeleri.
Viikonloppu meni taas kuin siivillä. Lauantaina oltiin Lucan kanssa agiliitaamassa Liedossa TSAU:n kisoissa, tuloksena taas kaksi kymppiä... Luca on selvästi ymmärtänyt mun puheet väärin kun puhuin sille ennen tokokisoja et jos se hankkis vaan kymppejä kisoista, nyt sama pätee agikisoissakin! Eka rata oli muuten tosi hyvä, mutta kulma kepeille oli hankala ja pukkasin Lucan niistä ohi. Lucalle on nyt kovasti opetettu keppien itsenäistä aloitusta ja mä menen ja törkkään sen ohi niistä... Ja sitten vielä lähdin peruuttamaan, jonka tajusin kesken keppien ja käännyin - mitä tekeekään Luca - no tietenkin tulee pois kepeiltä! Eli siinä olivat sitten meidän virheet siltä radalta.. No, tuloksia ei koko ykkösluokassa kovinkaan montaa tullut, kaikki nollan saaneet olivt ne todella ansainneet! Tokalla radalla alku oli ihan katastrofi. Mä suunnittelin ottavani Lucan hienosti vastaan ja sit käännyttäis yhdessä kolmosesteelle, joka oli hankalassa kulmassa kakkoseen nähden. No juu, hienosti mä otinkin sen vastaan ja käännyinkin melko oikeeseen aikaan mut sit vaan jotenkin unohdin et mä olen kisaamassa koiran kans, en yksin, ja Luca jäi mun selän taakse. Melkein ehti puomille, onneks sain stopattua. Siitä eka viitonen. Toinen viitonen A:n alastulosta, hyppäs Lucamaisesti tosi ylhäältä, ihan kuin ne kontaktit polttais tai jotain... Melkein meni vielä loppuradalla väärään päähän putkea, mutta ainakin stoppi toimii, jos ei muuta! Sieltäkin stoppas nimittäin ajoissa eikä saatu siitä edes virhettä. Ihan tyytyväinen olin kuitenkin ja tokalla radalla Luca oli paremassa vireessä, vaikkakin se kostautui sitten tommoisina pitkinä kaarroksina ja lennokkaina hyppyinä.
Sunnuntaina lähdin Helsinkiin Kaapelitehtaan pentunäyttelyyn katsomaan Lucan Reponi-lapsukaisia. Hienosti oli paikalla 5/6 pentua, ainoastaan Manu, joka asuu Kuopion lähellä, puuttui. Kivoja ja avoimia pentuja, kaikki olivat tosi reippaita. Rumba-tyttö sijoittui hienosti pentujen VSP:ksi ja Into-poju urospentujen kakkoseksi hävittyään isojen pentujen ainoalle urokselle. Aika hienosti siis! Leon-poika sai myös kp:n ja sijoittui pikkupoikien toiseksi heti Inton jälkeen. Oli tosi kiva nähdä kaikkia, kuvia löytyy galleriastamme!
Pennut kasvavat kovaa vauhtia ja talomme (260 neliötä) käy jo heille pieneksi... Kovasti tutkaillaan kaikkia paikkoja ja tutuiksi on tullut jo tiskikone, pesukone, imuri, kattilakaappi, tv-taso, helposti kaatuva valaisin, aloe vera-kasvin lehdet jne. Eli kaikkea maistellaan ja haistellaan. Sylistä on tullut suurin seikkailija, kiertelee ympäri huushollia aivan itsekseen. Musti taas keskittyy enemmän leluihin ja niiden kanteluun ympäriinsä. Tuittu härnää kaikkia koko ajan, nukkuu myös pennuista eniten ja kasvaa kamalaa vauhtia. MinäMinä on edelleen kaiken huomion keskipiste, hän on myös kunnostautunut lelujen siirtelijänä ja löytää varsinkin kaikki sukat joita sitten kuljettelee ympäriinsä ja juoksee minua karkuun...
Hassuja lapsia. Nyt ollaan jo syöty muutamaan kertaan päivässä kiinteetä ruokaa, vaikka Oona edelleen imettääkin. Oonalla ei ilmeisesti ole aikomustakaan lopettaa imetystä, tai ainakin siltä musta tuntuu.. Onneksi Oonalle maistuu ruoka oikein hyvin ja paino on pysynyt hyvänä.Keskiviikkona Lucalle tulee tyttöystävä Ruotsista omistajansa kera. Meillä riittää siis tekemistä loppuviikoksi... Ainakin Voittaja-näyttelyyn olisi tarkoitus vieraamme tuoda ja samalla esittää Suskun Ada-heeleri.
2.12
Kiivasta kasvua pennuilla takana ja samaa tahtia mennään edelleen. Molemmilla pojilla on jo 2kg rikki, toisella tytöistä myös ja pienempi tyttö tulee ihan näinä päivinä perässä. Sunnuntaina kokeiltiin ensimmäistä kertaa syödä hiukan jauhelihaa ja kermaviiliä, yök sanoivat pennut ja kävelivät kupin ylitse Oonan tissille. Käskin Oonan pois krkkymästä pentujen ruokaa jotta joukkue saa syödä rauhassa, pojat alkoivat hiukan tajuta syömisen ideaa, tytöt lähinnä vaan siirtelivät ruokaa ja tuuppivat kuppia. Tänään otettiin uusi yritys paremmalla menestyksellä, nyt kaikki söivät jo ja "Musti" eli mustempi poika ja pikkuinen tyttö jolla ei ole lempinimeä, söivät oikein kunnon ruokahalulla. Kovasti pennut jo leikkivät ja painivat ja osaavat laukatakkin jo. Viikonloppuna olivat ekaa kertaa vapaina huushollissa ja siitä lähtien ollaan otettu joka ilta tavaksi palloilla ympäri kämppää. Luca ja Nancikin ovat päässeet aidan läpi hiukan haistelemaan vauvoja ja kovin innoissaan ovat olleet. Luca varsinkin, se kun on aina tykännyt pennuista. Oonalla riittää vielä hyvin maitoa ja olenkin vasta kerran päivässä pentuja ruokkinut. Loppuviikosta siirrytään varmaan kahteen kertaan ja pikkuhiljaa sitten useampaan. On vaan niin vaikeaa löytää se oikea väli, jolloin pennut eivät ole juuri syöneet kun tuntuu että ne ovat jatkuvasti tissillä... Oona parka, joutuu jo kestämään pentujen puhjenneita hampaita. Luonteitakin on jo hiukan paljastunut, "Musti" eli se tumma poika on melko rauhallinen ja tosi kiltti, kaikki käsittely sopii ja saa kampailla, punnita, leikata kynsiä jne. Musti repii tosi mielellään leluja ja kantaa niitä ympäriinsä. "Syli" eli se enemmän valkoista omaava poika sai nimensä luonteensa mukaan, koska on koko ajan tunkemassa syliin. Haluaa olla lähellä ihmistä, mutta omaa kuitenkin melko vahvan luonteen. Syli ei ole niin innokas leikkimään leluilla kuin veljensä, sen sijaan se möyhyttää sisaruksiaan koko ajan. Syli myös tutkailee eniten paikkoja kun pääsee kämppään vapaaksi. Sitten on isompi tyttö jolle en ole keksinyt vielä sitä hyvin kuvaavaa lempinimeä. Se on tosi reipas ja leikkii leluilla jatkuvasti, juoksee ympäri pentulaatikkoa ja härnää sisaruksiaan. Jos ei ole aiheuttamassa yleistä kaaosta, niin sen löytää nukkumasta tissi suussaan. Ja lopuksi pienempi tyttö "MinäMinä" joka nauttii siis jatkuvasta huomiosta. MinäMinä-nimi tulee Klamydian biisin mukaan, neiti on juuri samanlainen "Minäminäminä - minäminäminä - minäminä - eikä kukaan muu...". Tunkee sylii ja nukahtaa aina lähelle ihmistä. MinäMinä on kuitenkin aikamoinen seikkailija, tutkii rohkeasti paikkoja mutta palaa jalkojen juureen nukkumaan tai vinkumaan ylös syliin. Hassuja vauvoja ovat kaikki ja luonteet tulevat varmasti muuttumaan kovasti vielä ajan kuluessa. Kikka Pitkänen tulee pentutestaamaan pennut ennen joulua niin saamme siitäkin varmasti lisätietoa.
Tänään oltiin agilityssä tollojen kanssa, eipä noissa treeneissä mitään kummoista ollut, Lucan kanssa otin 3 toistoa lauantain kisaa ajatellen ja loppuajan käytin Nanciin. Luca oli tosi vauhdikas, olin siihen ihan tyytyväinen. Nanci oli hiukan poissaolevan oloinen, se alkaa kuumia agista hiukan liikaa, kierrokset nousee kattoon. Täytyy käydä sen kanssa enemmän vaan katsomassa treenejä niin ettei se pääse hirveästi kuitenkaan tekemään. Nanci on siitä todella ihana, että sen kuumiiminen tulee esiin hyppimisenä ja keskittymättömyytenä, ei tollerille tyypillisenä kiljumisena.
Kiivasta kasvua pennuilla takana ja samaa tahtia mennään edelleen. Molemmilla pojilla on jo 2kg rikki, toisella tytöistä myös ja pienempi tyttö tulee ihan näinä päivinä perässä. Sunnuntaina kokeiltiin ensimmäistä kertaa syödä hiukan jauhelihaa ja kermaviiliä, yök sanoivat pennut ja kävelivät kupin ylitse Oonan tissille. Käskin Oonan pois krkkymästä pentujen ruokaa jotta joukkue saa syödä rauhassa, pojat alkoivat hiukan tajuta syömisen ideaa, tytöt lähinnä vaan siirtelivät ruokaa ja tuuppivat kuppia. Tänään otettiin uusi yritys paremmalla menestyksellä, nyt kaikki söivät jo ja "Musti" eli mustempi poika ja pikkuinen tyttö jolla ei ole lempinimeä, söivät oikein kunnon ruokahalulla. Kovasti pennut jo leikkivät ja painivat ja osaavat laukatakkin jo. Viikonloppuna olivat ekaa kertaa vapaina huushollissa ja siitä lähtien ollaan otettu joka ilta tavaksi palloilla ympäri kämppää. Luca ja Nancikin ovat päässeet aidan läpi hiukan haistelemaan vauvoja ja kovin innoissaan ovat olleet. Luca varsinkin, se kun on aina tykännyt pennuista. Oonalla riittää vielä hyvin maitoa ja olenkin vasta kerran päivässä pentuja ruokkinut. Loppuviikosta siirrytään varmaan kahteen kertaan ja pikkuhiljaa sitten useampaan. On vaan niin vaikeaa löytää se oikea väli, jolloin pennut eivät ole juuri syöneet kun tuntuu että ne ovat jatkuvasti tissillä... Oona parka, joutuu jo kestämään pentujen puhjenneita hampaita. Luonteitakin on jo hiukan paljastunut, "Musti" eli se tumma poika on melko rauhallinen ja tosi kiltti, kaikki käsittely sopii ja saa kampailla, punnita, leikata kynsiä jne. Musti repii tosi mielellään leluja ja kantaa niitä ympäriinsä. "Syli" eli se enemmän valkoista omaava poika sai nimensä luonteensa mukaan, koska on koko ajan tunkemassa syliin. Haluaa olla lähellä ihmistä, mutta omaa kuitenkin melko vahvan luonteen. Syli ei ole niin innokas leikkimään leluilla kuin veljensä, sen sijaan se möyhyttää sisaruksiaan koko ajan. Syli myös tutkailee eniten paikkoja kun pääsee kämppään vapaaksi. Sitten on isompi tyttö jolle en ole keksinyt vielä sitä hyvin kuvaavaa lempinimeä. Se on tosi reipas ja leikkii leluilla jatkuvasti, juoksee ympäri pentulaatikkoa ja härnää sisaruksiaan. Jos ei ole aiheuttamassa yleistä kaaosta, niin sen löytää nukkumasta tissi suussaan. Ja lopuksi pienempi tyttö "MinäMinä" joka nauttii siis jatkuvasta huomiosta. MinäMinä-nimi tulee Klamydian biisin mukaan, neiti on juuri samanlainen "Minäminäminä - minäminäminä - minäminä - eikä kukaan muu...". Tunkee sylii ja nukahtaa aina lähelle ihmistä. MinäMinä on kuitenkin aikamoinen seikkailija, tutkii rohkeasti paikkoja mutta palaa jalkojen juureen nukkumaan tai vinkumaan ylös syliin. Hassuja vauvoja ovat kaikki ja luonteet tulevat varmasti muuttumaan kovasti vielä ajan kuluessa. Kikka Pitkänen tulee pentutestaamaan pennut ennen joulua niin saamme siitäkin varmasti lisätietoa.
Tänään oltiin agilityssä tollojen kanssa, eipä noissa treeneissä mitään kummoista ollut, Lucan kanssa otin 3 toistoa lauantain kisaa ajatellen ja loppuajan käytin Nanciin. Luca oli tosi vauhdikas, olin siihen ihan tyytyväinen. Nanci oli hiukan poissaolevan oloinen, se alkaa kuumia agista hiukan liikaa, kierrokset nousee kattoon. Täytyy käydä sen kanssa enemmän vaan katsomassa treenejä niin ettei se pääse hirveästi kuitenkaan tekemään. Nanci on siitä todella ihana, että sen kuumiiminen tulee esiin hyppimisenä ja keskittymättömyytenä, ei tollerille tyypillisenä kiljumisena.
24.11
Pennut on nyt madotettu ekaan kertaan. Aika lailla vänkäsivät vastaan, mutta saatiinhan ne tahnat menemään sinne mihin pitikin pienen tasiton jälkeen. Samalla leikeltiin taas kynnet ja pennut pääsi tissille toipumaan "järkytyksestä"... Pennut on kasvaneet hurjasti, isoin poika on jo yli 1,5 kiloa ja pieninkin 1,4kg. Aika pienet kokoerot koko sakilla siis. Tytöt ovat hiukan pienempiä kuin pojat, mutta näinhän sen tulee kai ollakkin. Äiskän tissillä viihdytään hyvin, ja Oonalla riittää ainakin toistaiseksi hyvin maitoa. Pennut on oppineet murisemaan ja haukahtelemaan, ne on tosi vakuuttavia ja pelottavia haukkuvauvoja! Hassut..
Tänään oltiin agilityssä Lucan ja Nancin kanssa ja molemmat meni tosi hyvin. Lucan kanssa otin 5 rataa ja upeasti jätkä jaksoi painaa ja kovalla vauhdilla mentiinki! Luca on nyt ilmotettu 6.12 agikisoihin Turkuun, saas nähdä miten meidän käy.. Kepit meni tänään joka kerta oikein, kerran pudotti riman ja kerran otti keinulta kontaktivirheen mutta muuten puhtaasti. Tosi tyytyväinen olin nyt intoon ja motivaatioon millä Luca tänään teki. Se on väläytellyt viime aikoina niin kivoja pätkiä agissa, että sen kanssa alkaa olla jo tosi mukava mennä.
Nancikin pääsi tekemään rataa, tehtiin tosin hiukan helpompi versio. Ekalla kerralla hyppäs keinulta liian aikasin, muilla kerroilla muistin hidastaa niin meni oikein. Treenailin tarkotuksella irtoamista putkiin ja keppien lähetyskulmia, nämä sujuivat jo tosi kivasti ja upeasti kepit menee jo "väärältäkin" puolelta. Nancillakin oli vauhti päällä ja intoa riitti. Siitähän ei koskaan pitänyt agilitykoiraa tulla, ei...
Pennut on nyt madotettu ekaan kertaan. Aika lailla vänkäsivät vastaan, mutta saatiinhan ne tahnat menemään sinne mihin pitikin pienen tasiton jälkeen. Samalla leikeltiin taas kynnet ja pennut pääsi tissille toipumaan "järkytyksestä"...
Pennut on kasvaneet hurjasti, isoin poika on jo yli 1,5 kiloa ja pieninkin 1,4kg. Aika pienet kokoerot koko sakilla siis. Tytöt ovat hiukan pienempiä kuin pojat, mutta näinhän sen tulee kai ollakkin. Äiskän tissillä viihdytään hyvin, ja Oonalla riittää ainakin toistaiseksi hyvin maitoa. Pennut on oppineet murisemaan ja haukahtelemaan, ne on tosi vakuuttavia ja pelottavia haukkuvauvoja! Hassut..Tänään oltiin agilityssä Lucan ja Nancin kanssa ja molemmat meni tosi hyvin. Lucan kanssa otin 5 rataa ja upeasti jätkä jaksoi painaa ja kovalla vauhdilla mentiinki! Luca on nyt ilmotettu 6.12 agikisoihin Turkuun, saas nähdä miten meidän käy.. Kepit meni tänään joka kerta oikein, kerran pudotti riman ja kerran otti keinulta kontaktivirheen mutta muuten puhtaasti. Tosi tyytyväinen olin nyt intoon ja motivaatioon millä Luca tänään teki. Se on väläytellyt viime aikoina niin kivoja pätkiä agissa, että sen kanssa alkaa olla jo tosi mukava mennä.
Nancikin pääsi tekemään rataa, tehtiin tosin hiukan helpompi versio. Ekalla kerralla hyppäs keinulta liian aikasin, muilla kerroilla muistin hidastaa niin meni oikein. Treenailin tarkotuksella irtoamista putkiin ja keppien lähetyskulmia, nämä sujuivat jo tosi kivasti ja upeasti kepit menee jo "väärältäkin" puolelta. Nancillakin oli vauhti päällä ja intoa riitti. Siitähän ei koskaan pitänyt agilitykoiraa tulla, ei...
20.11
Nyt on sitten uusia kuvia pentusista galleriassamme! Kaikki kuvat on kuvannut Johanna Kuusi. Toisena syntynyt isompi tyttö on myös avannut silmiiään tänään hiukan ja kovasti kaikki yrittävät jo pentulaatikossa pystyyn, vaihtelevalla menestyksellä...
Yöllä oli satanut kunnolla lunta, joten lähdin aamulla tollojen kanssa kunnon lenkille normaalin lyhyemmän lenkin sijaan. Voi että nuo kaksi pölhöä painoivat peräkanaa, kierivät välillä lumessa ja taas jatkoivat matkaa! Olipa kyllä ihanaa kun oli hiukan hämärää, mutta lumen ansiosta näki silti todella hyvin. Haukut saivat painaa vapaana lähes koko ajan, vain viimeisen kilometrin pidin niitä kiinni. Vaarallinen tilannekkin lenkkiimme mahtui, onneksi nämä hurjat olivat jo kiinni. Nimittäin vastaan tuli koululaisryhmä ja tokihan siinä oli naapuruston lapsia puolet ja he tunnistivat minut tietenkin, niinkuin täällä maalla on tapana. Koko ryhmärämä piiritti koirat ja kaikki halusivat rapsuttaa. Ja se, mikä tästä teki vaarallista oli se että tie oli aivan jäässä ja Luca halusi moikata AIVAN kaikki, joten se kiskoi joka suuntaan... Siinä tilanteessa kaipasin mummoilta tuttuja nastoja kenkien pohjiin! No, koululaiset sitten ystävällisesti saattoivat meidän kotiin asti, kun olivat ohi menossa. Luca olisi tietenkin lähtenyt mukaan, Nanci sentään tykkää minusta hiukan enemmän joten päätti tulla minun kanssani...
Illalla Lucalla kävi hieroja ja Luca nautti koko rahalla. Pari jumia löytyi lähinnä selästä ja takareisistä, muttei mitään hirmu pahoja. Saatiin taas hyviä vinkkejä venyttelyyn ja läksyksi ravilenkkejä.
Nyt on sitten uusia kuvia pentusista galleriassamme! Kaikki kuvat on kuvannut Johanna Kuusi. Toisena syntynyt isompi tyttö on myös avannut silmiiään tänään hiukan ja kovasti kaikki yrittävät jo pentulaatikossa pystyyn, vaihtelevalla menestyksellä...
Yöllä oli satanut kunnolla lunta, joten lähdin aamulla tollojen kanssa kunnon lenkille normaalin lyhyemmän lenkin sijaan. Voi että nuo kaksi pölhöä painoivat peräkanaa, kierivät välillä lumessa ja taas jatkoivat matkaa! Olipa kyllä ihanaa kun oli hiukan hämärää, mutta lumen ansiosta näki silti todella hyvin. Haukut saivat painaa vapaana lähes koko ajan, vain viimeisen kilometrin pidin niitä kiinni. Vaarallinen tilannekkin lenkkiimme mahtui, onneksi nämä hurjat olivat jo kiinni. Nimittäin vastaan tuli koululaisryhmä ja tokihan siinä oli naapuruston lapsia puolet ja he tunnistivat minut tietenkin, niinkuin täällä maalla on tapana. Koko ryhmärämä piiritti koirat ja kaikki halusivat rapsuttaa. Ja se, mikä tästä teki vaarallista oli se että tie oli aivan jäässä ja Luca halusi moikata AIVAN kaikki, joten se kiskoi joka suuntaan... Siinä tilanteessa kaipasin mummoilta tuttuja nastoja kenkien pohjiin!
No, koululaiset sitten ystävällisesti saattoivat meidän kotiin asti, kun olivat ohi menossa. Luca olisi tietenkin lähtenyt mukaan, Nanci sentään tykkää minusta hiukan enemmän joten päätti tulla minun kanssani...Illalla Lucalla kävi hieroja ja Luca nautti koko rahalla. Pari jumia löytyi lähinnä selästä ja takareisistä, muttei mitään hirmu pahoja. Saatiin taas hyviä vinkkejä venyttelyyn ja läksyksi ravilenkkejä.
19.11
Lisää kuvasaastetta luvassa, Johanna kävi taas kuvailemassa hiukan meidän pentusia. Kuvat saamme huomenissa. Ja mikä parasta, mun uusi digijärkkäri oli tänään vihdoin suvainnut saapua Vorssan postiin, joten pian saadaan taas itsekkin otettua kuvia vauvoista. Pirun kamera kun meni rikkoutumaan juuri ennen pentujen syntymää... Nyt pitää vaan hankkia uuteen kameraan muistikortti ja sitten päästään kuvailemaan! Pennut vastustivat meidän kuvaussessiota kovasti, koittivat hyppiä alas kuvausstudiona toimineelta sohvalta, kääntyivät aina juuri väärään suuntaan tai muuten vaan venkuroivat. Lisäksi Oona häiritsi kuvaustuokiota jatkuvasti tunkemalla lelunsa kanssa Johannan syliin... Taitaa Oona alkaa tajuta, ettei sen vauvoja mihinkään olla viemässä ja rentoutuu pikkuhiljaa nipottaja-äitee-roolistaan! Otettiin sitten pari kuvaa Oonastakin rakkaan pallonsa kanssa.
Ai niin, ja ekalla pennulla on jo silmät auki! Eli enemmän valkoista omaava poika on tänään aukaissut silmänsä ja käveleekin jo, samoin muutkin ottavat jo ihan askelia. Oonan merkit omaava tyttö on kaikista paras liikkuja tällä hetkellä, mutta muutkin liikkuvat jo tosi vauhdilla!
Pentujen painot ovat nousseet huimasti, pennut ovat nyt 12 vrk ja tummin poika ylitti tänään jo kilon rajapyykin! Eli pennut syntymäjärjestyksessä ja vertailun vuoksi myös syntymäpainot:
1. narttu (isänsä merkein) synt. 363g nyt 894g
2. narttu (emänsä merkein) synt. 357g nyt 985g
1. uros (enemmän valkoista) synt. 368g nyt 953g
2. uros (tummin) synt. 349g nyt 1030g
Tänään käytiin myös lenkillä Johannan ja Nicky- ja Rico-collieiden kanssa. Hienosti sopivat samalle polulle Luca, Nanci ja pojat! Aika harvoin on näin sopuisia urokset keskenään. Ricoa Luca selvästi varoi kun herralla on jo iän mukanaan tuomaa arvokkuutta sen verran. Nickyn kanssa menivät loppumatkasta jo samoilla hajuapajilla ja merkkailivat puskia vuoron perään. Hassut pojat ja tyttö!
Lisää kuvasaastetta luvassa, Johanna kävi taas kuvailemassa hiukan meidän pentusia. Kuvat saamme huomenissa. Ja mikä parasta, mun uusi digijärkkäri oli tänään vihdoin suvainnut saapua Vorssan postiin, joten pian saadaan taas itsekkin otettua kuvia vauvoista. Pirun kamera kun meni rikkoutumaan juuri ennen pentujen syntymää...
Nyt pitää vaan hankkia uuteen kameraan muistikortti ja sitten päästään kuvailemaan! Pennut vastustivat meidän kuvaussessiota kovasti, koittivat hyppiä alas kuvausstudiona toimineelta sohvalta, kääntyivät aina juuri väärään suuntaan tai muuten vaan venkuroivat. Lisäksi Oona häiritsi kuvaustuokiota jatkuvasti tunkemalla lelunsa kanssa Johannan syliin... Taitaa Oona alkaa tajuta, ettei sen vauvoja mihinkään olla viemässä ja rentoutuu pikkuhiljaa nipottaja-äitee-roolistaan! Otettiin sitten pari kuvaa Oonastakin rakkaan pallonsa kanssa. Ai niin, ja ekalla pennulla on jo silmät auki! Eli enemmän valkoista omaava poika on tänään aukaissut silmänsä ja käveleekin jo, samoin muutkin ottavat jo ihan askelia. Oonan merkit omaava tyttö on kaikista paras liikkuja tällä hetkellä, mutta muutkin liikkuvat jo tosi vauhdilla!
Pentujen painot ovat nousseet huimasti, pennut ovat nyt 12 vrk ja tummin poika ylitti tänään jo kilon rajapyykin!
Eli pennut syntymäjärjestyksessä ja vertailun vuoksi myös syntymäpainot:1. narttu (isänsä merkein) synt. 363g nyt 894g
2. narttu (emänsä merkein) synt. 357g nyt 985g
1. uros (enemmän valkoista) synt. 368g nyt 953g
2. uros (tummin) synt. 349g nyt 1030g
Tänään käytiin myös lenkillä Johannan ja Nicky- ja Rico-collieiden kanssa. Hienosti sopivat samalle polulle Luca, Nanci ja pojat! Aika harvoin on näin sopuisia urokset keskenään. Ricoa Luca selvästi varoi kun herralla on jo iän mukanaan tuomaa arvokkuutta sen verran. Nickyn kanssa menivät loppumatkasta jo samoilla hajuapajilla ja merkkailivat puskia vuoron perään. Hassut pojat ja tyttö!
18.11
Viikonloppu meni tosi nopeasti pentuja hoidellessa ja kokouksissa juostessa. Lauantaina lähdin suoraan töistä ajamaan kohti Tamperetta ja Novascotiannoutajat ry:n syyskokousta. Lucan päivä kuluikin mukavasti ensin töissä ja sitten autossa matkustellessa... Eksyttiin nimittäin takaisinpäin tullessa, kyllä, olen asunut Tampereella joten minun pitäisi tietää reitti takaisin, mutta heitin kaverin Valkeakoskelle matkan varrella ja siitäkös ei navigaattori pitänyt... Takaisin tultiin sitten todellista maisemareittiä, paitsi ettei maisemista nähnyt mitään kun oli pilkkopimeää!
Oona ja vauvat voivat edelleenkin tosi hyvin, maitoa riittää kaikille ja isoin poika on jo 950 grammaa, pienin tyttö on 875 grammaa ja loput sitten tältä väliltä. Toinen tytöistä yritti aamulla kävelläkkin jo!
Jalat ovat kyllä vielä niin huterat, että neiti totesi paremmin pääsevän eteenpäin kun ryömii... Oona syö tosi hyvin ja huolehtii pennuista kaikin puolin erinomaisesti. Pian päsevät tulevat pennunomistajatkin meille niitä katsomaan, hetken vielä panttaan niitä vain itselläni!
Treenailtiin noutoja Lucan ja Nancin kanssa sunnuntaina, ja molemmilla oli virtaa kuin pienessä kylässä. Tein hakuruudun vaakuilla ja pari muistinoutoa molemmille lokeilla. Nancista on tullut todella kärsivällinen, ennen meillä oli enemmänkin ongelmia kuumumisen kanssa. Nyt Nanci odottaa tosi nätisti lähetystä. Lucan palautukset taas ovat parantuneet ihan huimasti nyt kun ollaan noutoja enemmän van kaksin treenailtu isännän puuhaillessa raksalla.
Eilen oltiin agilityssä, otin Lucan kanssa radan kolmeen kertaan ja vautsi miten hienosti jätkä pelitti! Ekalla radalla oli yksi ongelmakohta, mutta kun minut saatiin asettumaan linjalle oikein, suoritti Luca kohdan helposti. Eli taas se olin minä joka töpeksi... Kepit meni kaikilla radoilla mahtavasti ja takaaheitot oli upeita! Nancikin pääsi pitkästä aikaa agiliitaamaan kun jäin sen kanssa ottamaan esteitä Lucan jälkeen. Tehtiin pientä radanpätkää ja harjoiteltiin takaakiertoja ja sylikäännöstä. Lisäksi treenailin irtoamista putkeen ja tein sitä jo melko pitkällä välimatkalla. Sitten otettiin niitä esteitä, joita ei usein radalla ole mutta nyt sattui olemaan eli pussia ja keinua ja huomasin myös että Nanci on aivan itsekseen oppinut renkaan oikean suoritustavan! Treenailtiin pentuna rengasta ja nyt ajattelin kokeilla ja kah- sehän osasi sen jo! Eli tässä näemme, miten pentuna tehdyt pohjat muistuvat vanhempanakin mieleen. Tosi kivaa oli tehdä Nancin kanssa, se kun tekee kokoajan täysillä ja minun kanssani, vilkuilematta muita ja ottamatta häiriötä ympärillä tapahtuvista asioista. Ihana pikkulikka!
Meidän uusi talo viivästyy hiukan, joten tupareita saatte odotella kaverit vielä hetken. Keittiön toimitus viivästyy, joten muuttamaan päästään varmaan vasta keväällä jouluksi kaavaillun muuton sijaan. Toisaalta, missäpä välissä tässä mitään muuttoa nyt tekisikään kun pennut vie kaiken ylimääräisen ajan ja raksaakin pitäisi ehtiä tehdä...
Viikonloppu meni tosi nopeasti pentuja hoidellessa ja kokouksissa juostessa. Lauantaina lähdin suoraan töistä ajamaan kohti Tamperetta ja Novascotiannoutajat ry:n syyskokousta. Lucan päivä kuluikin mukavasti ensin töissä ja sitten autossa matkustellessa...
Eksyttiin nimittäin takaisinpäin tullessa, kyllä, olen asunut Tampereella joten minun pitäisi tietää reitti takaisin, mutta heitin kaverin Valkeakoskelle matkan varrella ja siitäkös ei navigaattori pitänyt... Takaisin tultiin sitten todellista maisemareittiä, paitsi ettei maisemista nähnyt mitään kun oli pilkkopimeää! Oona ja vauvat voivat edelleenkin tosi hyvin, maitoa riittää kaikille ja isoin poika on jo 950 grammaa, pienin tyttö on 875 grammaa ja loput sitten tältä väliltä. Toinen tytöistä yritti aamulla kävelläkkin jo!
Jalat ovat kyllä vielä niin huterat, että neiti totesi paremmin pääsevän eteenpäin kun ryömii... Oona syö tosi hyvin ja huolehtii pennuista kaikin puolin erinomaisesti. Pian päsevät tulevat pennunomistajatkin meille niitä katsomaan, hetken vielä panttaan niitä vain itselläni! Treenailtiin noutoja Lucan ja Nancin kanssa sunnuntaina, ja molemmilla oli virtaa kuin pienessä kylässä. Tein hakuruudun vaakuilla ja pari muistinoutoa molemmille lokeilla. Nancista on tullut todella kärsivällinen, ennen meillä oli enemmänkin ongelmia kuumumisen kanssa. Nyt Nanci odottaa tosi nätisti lähetystä. Lucan palautukset taas ovat parantuneet ihan huimasti nyt kun ollaan noutoja enemmän van kaksin treenailtu isännän puuhaillessa raksalla.
Eilen oltiin agilityssä, otin Lucan kanssa radan kolmeen kertaan ja vautsi miten hienosti jätkä pelitti! Ekalla radalla oli yksi ongelmakohta, mutta kun minut saatiin asettumaan linjalle oikein, suoritti Luca kohdan helposti. Eli taas se olin minä joka töpeksi...
Kepit meni kaikilla radoilla mahtavasti ja takaaheitot oli upeita! Nancikin pääsi pitkästä aikaa agiliitaamaan kun jäin sen kanssa ottamaan esteitä Lucan jälkeen. Tehtiin pientä radanpätkää ja harjoiteltiin takaakiertoja ja sylikäännöstä. Lisäksi treenailin irtoamista putkeen ja tein sitä jo melko pitkällä välimatkalla. Sitten otettiin niitä esteitä, joita ei usein radalla ole mutta nyt sattui olemaan eli pussia ja keinua ja huomasin myös että Nanci on aivan itsekseen oppinut renkaan oikean suoritustavan! Treenailtiin pentuna rengasta ja nyt ajattelin kokeilla ja kah- sehän osasi sen jo! Eli tässä näemme, miten pentuna tehdyt pohjat muistuvat vanhempanakin mieleen. Tosi kivaa oli tehdä Nancin kanssa, se kun tekee kokoajan täysillä ja minun kanssani, vilkuilematta muita ja ottamatta häiriötä ympärillä tapahtuvista asioista. Ihana pikkulikka! Meidän uusi talo viivästyy hiukan, joten tupareita saatte odotella kaverit vielä hetken. Keittiön toimitus viivästyy, joten muuttamaan päästään varmaan vasta keväällä jouluksi kaavaillun muuton sijaan. Toisaalta, missäpä välissä tässä mitään muuttoa nyt tekisikään kun pennut vie kaiken ylimääräisen ajan ja raksaakin pitäisi ehtiä tehdä...
12.11
Tokoa tolloille ja rakkautta bortsuvauvoille... Pennut senkun kasvavat, isoin poika ja isoin tyttö ovat jo ylittäneet puolen kilon rajapyykin, muut kaksi ovat vielä himpun verran sen alle. Kaikki viihtyvät tissillä tiuhaan ja Oona-rukka antaa niiden siellä olla vaikka koko ajan.. Vaikka toisaalta, ruoka maistuu Oonallekkin erinomaisesti, joten tuskimpa silläkään mitään hätää on. Oona on omaksunut emon roolin tosi hyvin ja huolehtii vauvoistaan täysin itsenäisesti. Mitä nyt aamuisin mittaan Oonalta lämmön ja punnitsen ja tutkailen pennut, sekä aamuin-illoin siivoan laatikon ja ruokin Oonan. Helppoahan tämä on! Kjääh, niin vielä...
Lucan ja Nancin kanssa on tokoiltu sekä eilen että tänään. Eilen oltiin Cittarin parkkipaikalla ja tänään Elonkierrossa Marjan ja Minnan kanssa. Kiitos vaan molemmille seurasta ja Marjalle extrakiitos hyvistä vinkeistä vasemmalle käännökseen! Kyllä me tollot ohjaajatkin vielä joskus opitaan... Eilen tein Nancin kanssa luoksetuloja, pysähdyksellä ja ilman. Inhoan luoksetulon pysäytyksessä käsimerkkiä sen näkyvyyden / näkymättömyyden takia, mutta koska Nanci reagoi siihen niin nopeasti ja hyvin, olen sitä sillä päättänyt käyttää. Tänään taas tajusin sen, miksi käsimerkkiä inhoan ; koska koira ei aina näe sitä! Nanci vilkaisi juuri samaan aikaan viereiselle autolle, josta otettiin koira ja käsimerkki meni ihan harakoille. Toisesta sitten kyllä pysähtyi. Otettiin uusiksi ja nyt kun sen näki, ei asiassa ollut mitään ongelmaa... Kaukokäskyjä otettiin, osa hyvin, osa hyvin huonosti. Eli Nanci ei kestä kaukkareissa toistoja. Se on pari siirtymää ja palkka, tai palkka heti yhden siirtymän jälkeen ja vapautus, ei muita vaihtoja jos ei halua neidin keksivän tuhansia eri variaatioita näistä vaihdoista. Eli maahan-käskystä tuli loikka eteenpäin ja äkkiä maahan, istu oli hyppy taaksepäin ja orava-asentoon ja seiso oli jotain muuta kauheaa. Pari ekaa toistoa meni tosi hyvin. No, vähensin sitten välimatkaa ja saatiin homma onnistumaan. Sen siitä saa kun hyörii vaan pentujen ympärillä eikä huolehdi lainkaan tollojen tarpeista, kuten seuranpuutteesta, vauhdikkaista lenkeistä, lähes kuoleman partaalle vievästä nälästä jne...! Sitten otettiin seuraamista, jäävät liikkeet ja luoksepäästävyys. Nämä olivat ihan ok, paitsi seisomisesta meni kerran maahan, kun sanoin sanan taas iiiihan väärin...
Luca treenasi eilen noutoa, ruutua, merkkiä ja luoksetuloa sekä tietty jäävät otettiin kanssa kertaalleen, myös istuminen. Alkuun Luca kävi vähän hitaalla, seuraaminen oli lähes surkeaa, mutta herättelin sitä sitten ruudulla ja tämä toimi hyvin, virtaa tuli lisää. Hieno ruutu saatiin, kerran lähetin namikupille ja kerran tyhjään, käskin maahan ja otin seuraamaan, eli tehtiin ihan valmis ruutu. Hieno visio Lucalla jo on asiasta, nyt pitää vielä harjoitella vaikeammalle puolelle seuraamaan tulemista. Luoksetulot saatiin tänään onnistumaan tosi hyvin, käytin taas takamagneettia. Yhden kerran otin pelkällä stopilla, kerran myös maahanmenolla, wau!
Tänään oltiin Elonkierrossa ja Nanci sai taas treenata ekana. Nanci otti ensin seuraamista, joka on jo vasemmalle käännöksiä lukuunottamatta ihan ok. Täyskäännöksen haluaisin myös tiiviimmäksi. Sitten luoksetulo kaksi kertaa stopilla ja kerran ilman, vähän hidasti läpijuoksussa keskivaiheilla kun odotti stoppia, muttei sitä tullutkaan. Tänään hienot stopit. Sitten tehtiin jäävät, myös istuminen jota ollaan hävettävän vähän harjoiteltu ja vielä apuaskeleen kanssa, no nyt tehtiin niin että Marja sanoi jos ei istu ja ilman apuaskelta. No istuihan se, joten mitään apuaskelta ei tosiaan enää tarvita... Maahan oli hieno, ekassa seisomisessa meni taas maahan, mutta sitten otettiin pari toistoa ja niissä upeat stopit. Sitten otin ruudun, lähetin alustalle ja hienosti irtos ja jäi seisomaan ja odottamaan namia. Ja loppuun ah-niin-ihana merkki, joka on siis Nancin suosikki. Alkuun Nanci jäi hiukan liikaa sivulle, mutta kun kävin sitä tarpeeksi merkin takana "auttamassa" tai siis näytin oikean paikan, se tuli upeasti oikealle paikalle ja sai nopsaan palkan. Taas yksi ongelma ratkaistu (hetkeksi)!
Sitten vuoroon Luigi, joka aloitti luoksetulon pysähdyksillä. Käytin Marjaa avustajana eli Marja vei Lucan taakse kupin sitten kun stoppasi. Stopit oli sata kertaa paremmat kuin aiemmin, mutta vieläkin paremmiksi ne haluaisin... Perfektionisti kun olen... Sitten otettiin noutoa, johon Luca sitten keksi varastaa. Uusiks ja uusiks kunnes ei enää varastanu mutta into lopahti ja jäi taas vähän arpomaan kapulalle että "tuonko vai enkö tuo". No joo, molempi parempi, nyt tehdään sit niitä super-vauhtinoutoja joista tulee palkka ihan heti ja sen lisäksi sellaisia että heitän kapulan ja haenkin itse. Sitten otettiin idaria, tosi makea seiso, sitten hieman ennakoi istumista, tai oikeastaan tiesi paikan jossa jotain tapahtuu joten jäi hiukan jälkeen, mutta upeasti istui ja pysyi ja opuksi tosi nopea maahanmeno, josta palkkasin ringin kierrettyäni namikupilla. Jee, siihen sitten lopetettiin. Ihanaa kun molemmat oli niin innoissaan ja tekivät hyvin, kivaKIVA! Lopuksi mentiin vielä pelloille juoksemaan Rasmus-koikkerin ja Jesper-tollerin kanssa ja vauhtia riitti Nancilla ja Rasmuksella. Ihana pariskunta...
Tokoa tolloille ja rakkautta bortsuvauvoille...
Pennut senkun kasvavat, isoin poika ja isoin tyttö ovat jo ylittäneet puolen kilon rajapyykin, muut kaksi ovat vielä himpun verran sen alle. Kaikki viihtyvät tissillä tiuhaan ja Oona-rukka antaa niiden siellä olla vaikka koko ajan.. Vaikka toisaalta, ruoka maistuu Oonallekkin erinomaisesti, joten tuskimpa silläkään mitään hätää on. Oona on omaksunut emon roolin tosi hyvin ja huolehtii vauvoistaan täysin itsenäisesti. Mitä nyt aamuisin mittaan Oonalta lämmön ja punnitsen ja tutkailen pennut, sekä aamuin-illoin siivoan laatikon ja ruokin Oonan. Helppoahan tämä on! Kjääh, niin vielä... Lucan ja Nancin kanssa on tokoiltu sekä eilen että tänään. Eilen oltiin Cittarin parkkipaikalla ja tänään Elonkierrossa Marjan ja Minnan kanssa. Kiitos vaan molemmille seurasta ja Marjalle extrakiitos hyvistä vinkeistä vasemmalle käännökseen!
Kyllä me tollot ohjaajatkin vielä joskus opitaan... Eilen tein Nancin kanssa luoksetuloja, pysähdyksellä ja ilman. Inhoan luoksetulon pysäytyksessä käsimerkkiä sen näkyvyyden / näkymättömyyden takia, mutta koska Nanci reagoi siihen niin nopeasti ja hyvin, olen sitä sillä päättänyt käyttää. Tänään taas tajusin sen, miksi käsimerkkiä inhoan ; koska koira ei aina näe sitä! Nanci vilkaisi juuri samaan aikaan viereiselle autolle, josta otettiin koira ja käsimerkki meni ihan harakoille. Toisesta sitten kyllä pysähtyi. Otettiin uusiksi ja nyt kun sen näki, ei asiassa ollut mitään ongelmaa... Kaukokäskyjä otettiin, osa hyvin, osa hyvin huonosti. Eli Nanci ei kestä kaukkareissa toistoja. Se on pari siirtymää ja palkka, tai palkka heti yhden siirtymän jälkeen ja vapautus, ei muita vaihtoja jos ei halua neidin keksivän tuhansia eri variaatioita näistä vaihdoista. Eli maahan-käskystä tuli loikka eteenpäin ja äkkiä maahan, istu oli hyppy taaksepäin ja orava-asentoon ja seiso oli jotain muuta kauheaa. Pari ekaa toistoa meni tosi hyvin. No, vähensin sitten välimatkaa ja saatiin homma onnistumaan. Sen siitä saa kun hyörii vaan pentujen ympärillä eikä huolehdi lainkaan tollojen tarpeista, kuten seuranpuutteesta, vauhdikkaista lenkeistä, lähes kuoleman partaalle vievästä nälästä jne...! Sitten otettiin seuraamista, jäävät liikkeet ja luoksepäästävyys. Nämä olivat ihan ok, paitsi seisomisesta meni kerran maahan, kun sanoin sanan taas iiiihan väärin...Luca treenasi eilen noutoa, ruutua, merkkiä ja luoksetuloa sekä tietty jäävät otettiin kanssa kertaalleen, myös istuminen. Alkuun Luca kävi vähän hitaalla, seuraaminen oli lähes surkeaa, mutta herättelin sitä sitten ruudulla ja tämä toimi hyvin, virtaa tuli lisää. Hieno ruutu saatiin, kerran lähetin namikupille ja kerran tyhjään, käskin maahan ja otin seuraamaan, eli tehtiin ihan valmis ruutu. Hieno visio Lucalla jo on asiasta, nyt pitää vielä harjoitella vaikeammalle puolelle seuraamaan tulemista. Luoksetulot saatiin tänään onnistumaan tosi hyvin, käytin taas takamagneettia. Yhden kerran otin pelkällä stopilla, kerran myös maahanmenolla, wau!
Tänään oltiin Elonkierrossa ja Nanci sai taas treenata ekana. Nanci otti ensin seuraamista, joka on jo vasemmalle käännöksiä lukuunottamatta ihan ok. Täyskäännöksen haluaisin myös tiiviimmäksi. Sitten luoksetulo kaksi kertaa stopilla ja kerran ilman, vähän hidasti läpijuoksussa keskivaiheilla kun odotti stoppia, muttei sitä tullutkaan. Tänään hienot stopit. Sitten tehtiin jäävät, myös istuminen jota ollaan hävettävän vähän harjoiteltu ja vielä apuaskeleen kanssa, no nyt tehtiin niin että Marja sanoi jos ei istu ja ilman apuaskelta. No istuihan se, joten mitään apuaskelta ei tosiaan enää tarvita... Maahan oli hieno, ekassa seisomisessa meni taas maahan, mutta sitten otettiin pari toistoa ja niissä upeat stopit. Sitten otin ruudun, lähetin alustalle ja hienosti irtos ja jäi seisomaan ja odottamaan namia. Ja loppuun ah-niin-ihana merkki, joka on siis Nancin suosikki. Alkuun Nanci jäi hiukan liikaa sivulle, mutta kun kävin sitä tarpeeksi merkin takana "auttamassa" tai siis näytin oikean paikan, se tuli upeasti oikealle paikalle ja sai nopsaan palkan. Taas yksi ongelma ratkaistu (hetkeksi)!
Sitten vuoroon Luigi, joka aloitti luoksetulon pysähdyksillä. Käytin Marjaa avustajana eli Marja vei Lucan taakse kupin sitten kun stoppasi. Stopit oli sata kertaa paremmat kuin aiemmin, mutta vieläkin paremmiksi ne haluaisin... Perfektionisti kun olen... Sitten otettiin noutoa, johon Luca sitten keksi varastaa. Uusiks ja uusiks kunnes ei enää varastanu mutta into lopahti ja jäi taas vähän arpomaan kapulalle että "tuonko vai enkö tuo". No joo, molempi parempi, nyt tehdään sit niitä super-vauhtinoutoja joista tulee palkka ihan heti ja sen lisäksi sellaisia että heitän kapulan ja haenkin itse. Sitten otettiin idaria, tosi makea seiso, sitten hieman ennakoi istumista, tai oikeastaan tiesi paikan jossa jotain tapahtuu joten jäi hiukan jälkeen, mutta upeasti istui ja pysyi ja opuksi tosi nopea maahanmeno, josta palkkasin ringin kierrettyäni namikupilla. Jee, siihen sitten lopetettiin. Ihanaa kun molemmat oli niin innoissaan ja tekivät hyvin, kivaKIVA!
Lopuksi mentiin vielä pelloille juoksemaan Rasmus-koikkerin ja Jesper-tollerin kanssa ja vauhtia riitti Nancilla ja Rasmuksella. Ihana pariskunta...9.11
Nyt on sitä kuvasaastetta galleriassamme! Pahoittelen kuvien huonolaatuisuutta, kuvat on otettu isäni kameralla joka ei ole mitään parasta laatua... Oona ja vauvat voivat hyvin, pentujen paino on noussut ja kaikki ovat tosi reippaita. Maitobaarissa viihtyvät hyvin ja hätä tulee heti kun Oona katoaa läheltä vaikka ihan vain pissalla käydäkseen. Vaikka eipä voi sanoa että Oonakaan mielellään lähtisi, sellaista vauhtia se kurvaa takaisin pentuhuoneen ovelle ja raapii ovea että päästäisin jo sisään... Pennuille on sisustettu ruokasalimme, joten meillä ruokaillaan nyt olohuoneen sohvapöydällä. Sori vaan kaikki tulevat kahvittelijat, meillä on nyt hiukan sellainen "japanilainen teehuone"-meininki! Tällä hetkellä ei pentulaatikko toki suurta tilaa vie, mutta pian sitä saa jo laajentaa ja pennut vallata koko alakerran... Kiitokset kaikille onnittelijoille, lämmittää sydäntä kun tietää kuinka moni on iloinen näiden vauvojen syntymästä!
Nyt on sitä kuvasaastetta galleriassamme! Pahoittelen kuvien huonolaatuisuutta, kuvat on otettu isäni kameralla joka ei ole mitään parasta laatua...
Oona ja vauvat voivat hyvin, pentujen paino on noussut ja kaikki ovat tosi reippaita. Maitobaarissa viihtyvät hyvin ja hätä tulee heti kun Oona katoaa läheltä vaikka ihan vain pissalla käydäkseen. Vaikka eipä voi sanoa että Oonakaan mielellään lähtisi, sellaista vauhtia se kurvaa takaisin pentuhuoneen ovelle ja raapii ovea että päästäisin jo sisään... Pennuille on sisustettu ruokasalimme, joten meillä ruokaillaan nyt olohuoneen sohvapöydällä. Sori vaan kaikki tulevat kahvittelijat, meillä on nyt hiukan sellainen "japanilainen teehuone"-meininki! Tällä hetkellä ei pentulaatikko toki suurta tilaa vie, mutta pian sitä saa jo laajentaa ja pennut vallata koko alakerran... Kiitokset kaikille onnittelijoille, lämmittää sydäntä kun tietää kuinka moni on iloinen näiden vauvojen syntymästä!8.11
Oonan vauvat ovat saapuneet maailmaan! Kaksi narttua ja kaksi urosta, lisäksi yksi enkelinarttu, jonka paino oli niin alhainen että se syntyi kuolleena. Kaikki pennut ovat musta-valkoisia, kuollut pentu oli kaikista odotuksistamme poiketen sini-valkoinen. Oonalla laski eilen aamusta lämmöt alle 37, ja illalla ne olivat taas jo 37,2-37,5 astetta. Valvoin yön, Oona oli ajoittain hieman rauhaton, mutta tyytyi nukahtamaan viereeni sohvalle. Aamupäivästä se sitten alkoi sisustamaan toden teolla pentulaatikkoaan ja puolilta päivin huomasin ensimmäiset supistukset. Eka pentu, täysin Oonan värinen narttu, syntyi yhden jälkeen ja toinen narttu, aivan Onni-iskän värityksellä, heti perään. Sitten parikymmentä minuuttia taukoa ja kolmas pentu oli iso uros. Sitten olikin taukoa yli puolitoista tuntia, enkä nähnyt enää supistuksia, yhtäkkiä vaan huomasin että yksi pentu on tulossa. Se oli tämä kaunis enkelipentu... Sitten supistelut taas alkoivat ja sieltä tuli pienempi urospentu, jolla on vain pari hassua valkoista karvaa niskassaan, muuten musta. Kaikki pennut ovat tosi reippaita ja tarmokkaita ja Oona voi hyvin. Maitoa riittää kaikille ja siellä ne tissuttelevat maitobaarissaan koko ajan. Pentujen painot ovat 350-380 grammaa. Kuvasaastetta saatte varmasti, kunhan saan kameraa jostakin lainaksi. Tilasin uuden hienon digijärkkärinkin jo, muttei se ollut vielä postiin tullut...
Oonan vauvat ovat saapuneet maailmaan!
Kaksi narttua ja kaksi urosta, lisäksi yksi enkelinarttu, jonka paino oli niin alhainen että se syntyi kuolleena. Kaikki pennut ovat musta-valkoisia, kuollut pentu oli kaikista odotuksistamme poiketen sini-valkoinen. Oonalla laski eilen aamusta lämmöt alle 37, ja illalla ne olivat taas jo 37,2-37,5 astetta. Valvoin yön, Oona oli ajoittain hieman rauhaton, mutta tyytyi nukahtamaan viereeni sohvalle. Aamupäivästä se sitten alkoi sisustamaan toden teolla pentulaatikkoaan ja puolilta päivin huomasin ensimmäiset supistukset. Eka pentu, täysin Oonan värinen narttu, syntyi yhden jälkeen ja toinen narttu, aivan Onni-iskän värityksellä, heti perään. Sitten parikymmentä minuuttia taukoa ja kolmas pentu oli iso uros. Sitten olikin taukoa yli puolitoista tuntia, enkä nähnyt enää supistuksia, yhtäkkiä vaan huomasin että yksi pentu on tulossa. Se oli tämä kaunis enkelipentu... Sitten supistelut taas alkoivat ja sieltä tuli pienempi urospentu, jolla on vain pari hassua valkoista karvaa niskassaan, muuten musta. Kaikki pennut ovat tosi reippaita ja tarmokkaita ja Oona voi hyvin. Maitoa riittää kaikille ja siellä ne tissuttelevat maitobaarissaan koko ajan. Pentujen painot ovat 350-380 grammaa. Kuvasaastetta saatte varmasti, kunhan saan kameraa jostakin lainaksi. Tilasin uuden hienon digijärkkärinkin jo, muttei se ollut vielä postiin tullut...3.11
Viime päivityksestä onkin jo vierähtänyt melkoisesti aikaa! Olen kyllä kovasti treenaillut koirien kanssa, vaikken olekkaan kuulumisia tänne ehtinyt päivitellä. Lucan kanssa on treenailtu agilityä ja haaveissa siintää muutama startti vielä tälle vuodelle. Tänään Luca oli tosi hyvä ja vauhtia oli enemmän kuin koskaan ennen. Voin sanoa, että nyt mulla alkaa tosiaan olla tiukat paikat sen kanssa... Eipä mulle sellaista rauhalista agility-kaveria koskaan varmaan tulla suomaan... Susanna-siskoni heelernarttu Ada oli minulla myös mukana agissa ja oli kivaa taas pitkästä aikaa päästä ohjaamaan minikoiraa. Nancin kanssa treenailin illalla tokoa, otettiin metallinoutoa, sivulletuloa ilman apuja, seuraamista, luoksetulon loppuasentoa, liikkeestä maahanmenoa ja seisomista. Vauhtia on tälläkin tollerilla, mutta upeasti on liikkeiden oikeat suoritustavat sen päähän vahvistuneet. Nancin kanssa tähtäin on kevään tokokisoissa ja toivottavasti taippareissa. Noutopuuhiakin olen molempien tollojen kanssa treenaillut, mutta vesinoutoja en ole enää raaskinut tehdä. Tänään nuo tosin näyttivät, ettei kylmyys haitta, pulahtivat nimittäin molemmat tollot lenkin ohessa uimaan ja Ada-heeleri perässä. Vesihullua Oonaa tämä tilanne hiukan harmitti, sillä kielsin Oonaa aiheuttamasta sydäriä vauvoilleen menemällä uimaan kylmään veteen...
Lähinnä päivät on kuluneet Oonan synnytystä odotellessa ja jännitellessä, että montako sieltä tulee. Toiveissa olisi 5-7 pentua, sellainen sopiva määrä jotta kaikille hyville pennunostajille riittää omat haukkuvauvat, mutta toisaalta taas ei liikakaan ole hyvä. Siksi tuollainen keskikokoinen pentue olisi meillä kaikista toivotuin. Oona voi tosi hyvin, se jaksaa lenkkeillä vielä muiden mukana tosi reippaasti, tosin suurimmat laukkailut se jättää jo suosiolla väliin. Ruoka maistuu hyvin ja vatsa kasvaa. Painoa oli tullut kolmisen kiloa lisää kun viime viikolla punnitsin. Vaikea vetää mitään johtopäätöksiä, Oonan vatsa on tosi pinkeä, mutta on neiti hiukan lihonutkin.. Viikonloppuna onkin sitten jo todennäköistä, että meillä on täällä enemmän näitä karvaisia kavereita...!
Viime päivityksestä onkin jo vierähtänyt melkoisesti aikaa! Olen kyllä kovasti treenaillut koirien kanssa, vaikken olekkaan kuulumisia tänne ehtinyt päivitellä. Lucan kanssa on treenailtu agilityä ja haaveissa siintää muutama startti vielä tälle vuodelle. Tänään Luca oli tosi hyvä ja vauhtia oli enemmän kuin koskaan ennen. Voin sanoa, että nyt mulla alkaa tosiaan olla tiukat paikat sen kanssa...
Eipä mulle sellaista rauhalista agility-kaveria koskaan varmaan tulla suomaan... Susanna-siskoni heelernarttu Ada oli minulla myös mukana agissa ja oli kivaa taas pitkästä aikaa päästä ohjaamaan minikoiraa. Nancin kanssa treenailin illalla tokoa, otettiin metallinoutoa, sivulletuloa ilman apuja, seuraamista, luoksetulon loppuasentoa, liikkeestä maahanmenoa ja seisomista. Vauhtia on tälläkin tollerilla, mutta upeasti on liikkeiden oikeat suoritustavat sen päähän vahvistuneet. Nancin kanssa tähtäin on kevään tokokisoissa ja toivottavasti taippareissa. Noutopuuhiakin olen molempien tollojen kanssa treenaillut, mutta vesinoutoja en ole enää raaskinut tehdä. Tänään nuo tosin näyttivät, ettei kylmyys haitta, pulahtivat nimittäin molemmat tollot lenkin ohessa uimaan ja Ada-heeleri perässä. Vesihullua Oonaa tämä tilanne hiukan harmitti, sillä kielsin Oonaa aiheuttamasta sydäriä vauvoilleen menemällä uimaan kylmään veteen...Lähinnä päivät on kuluneet Oonan synnytystä odotellessa ja jännitellessä, että montako sieltä tulee. Toiveissa olisi 5-7 pentua, sellainen sopiva määrä jotta kaikille hyville pennunostajille riittää omat haukkuvauvat, mutta toisaalta taas ei liikakaan ole hyvä. Siksi tuollainen keskikokoinen pentue olisi meillä kaikista toivotuin. Oona voi tosi hyvin, se jaksaa lenkkeillä vielä muiden mukana tosi reippaasti, tosin suurimmat laukkailut se jättää jo suosiolla väliin. Ruoka maistuu hyvin ja vatsa kasvaa. Painoa oli tullut kolmisen kiloa lisää kun viime viikolla punnitsin. Vaikea vetää mitään johtopäätöksiä, Oonan vatsa on tosi pinkeä, mutta on neiti hiukan lihonutkin.. Viikonloppuna onkin sitten jo todennäköistä, että meillä on täällä enemmän näitä karvaisia kavereita...!
19.10
Katja Tammisen tokokoulutuksessa tollojen kanssa. Ensin aamupäivän ryhmässä oli Nanci, joka pääsi käymään alokas- ja avoimenluokan liikkeitä läpi. Aloitettiin seuraamisesta ja perusasennosta. Kontakti Nancilla on tosi hyvä, mutta perusasento vielä hakusessa. Seuraaminen oli ok, ja oikealle käännös sekä täyskäännös jo melko hyviä, mutta vasemmalle kääntymisestä nancilla ei ole vielä hajuakaan. Toisinsanoen se ei osaa käyttää takapäätään, se vaan odottaa että minä kirin sen kiinni.. Noh, tähän saimme hyviä vinkkejä, joita varmasti tulemme kovasti treenaamaan. Jäävät liikkeet olivat vuorossa seuraavaksi, niistä seisominen meni ok, mutta maahanmenossa mulla on aivan liian pitkä käsky. Sitä sitten alamme lyhentelemään...Lisäksi Nanci meni hiukan epäröiden maahan, varmaan siksi että me ollaan hinkattu nyt viime aikoina niin paljon seisomista. Sitten otettiin luoksetuloa, sen Nanci teki hienosti, tosin sivulletuloon vaatii vielä jelppiä. Katja kehoitti neuvomaan sitä ihan reilusti vaan, jolla saadaan sitä kaivattua rutiinia tähän liikkeeseen. Vauhti oli hyvä, tarpeeksi nopea mutta myös rauhallinen pysähdytä varten. Me ollaan aika paljon pysähdystä jo treenailtukkin. Sitten otettiin noutoa ja me ollaan sitä ihan oikein Katjan mielestä treenailtu. Nanci pitää kapulaa kauniisti ja pystyy jo vähän liikkumaankin se suussaan (mikä on joskus muuten yllättävän vaikeeta, esim. Oonalle oli aikanaan..). Nätisti se tuo kapulan lähelle eteen. Seuraavaksi olivat vuorossa kaukokäskyt, jotka Nanci jo osaa ihan kivasti. Saatiin hyviä vinkkejä seisomisen opettamiseen siinä istu-maahan-vaihtojen ohessa. Viimeiseksi otettiin hyppy, josta Nanci saisi kuulemma alokasluokassa tasan 10 pistettä. Huomasinkin jo aiemmin, että Nancin vahvuus on selvästi noissa nopeissa stopeissa ja paikallaan odottelussa. Nanci vetää jarrut tosi hyvin pohjaan ja jää paikoilleen seisomaan. Heikkouksia meillä on se vino perusasento joka kostautuu sitten joka liikkeessä ja ne vasemmalle kääntymiset.
Iltapäivän voi/evl-ryhmässä oli Lucan vuoro päästä töihin. Lucankin kanssa aloitettiin seuraamisesta ja sama ongelma tuli esiin kuin Nancin kanssa eli ne käännökset vasemmalle. Ongelma johtuu ilmeisesti siis suuresti myös minusta, koska mun molemmat koirat on heikompia vasemmalle... Lisäksi Luca edistää jonkin verran ja tämä kostautuu varsinkin käännöksissä. Seuraavaksi otettiin luoksetuloa ja nyt Luca tietysti (kun neuvoja olisi ollut saatavilla) teki pysähdyksen tosi hienosti! Palkkasin takamagneetille, jota ollaan ruvettu pikkuhiljaa häivyttämään. Sitten oli ohjelmassa nouto, ekalla kertaa Luca lähti hyvällä vauhdilla, mutta sitten kompuroi ja tiputti kapulan, jonka jälkeen keskeytin koko homman ja hain kapulan pois. Uusi yritys ja nyt meni hyvin. Saatiin kuitenkin vinkkejä, joilla saadaan vauhtia myös paluuseen saman verran kuin kapulalle menoon. Noudon jälkeen otettiin kaukokäskyjä, jotka Luca suorittikin tosi kivasti. Nyt ollaan tehty myös seisomista siellä käskyjen joukossa ja tosi hienosti Luca nousee seisomaan, mutta maahan mennessä se hiukan liikuttaa etutassujaan eteenpäin. Nou nou, tähän paneudumme seuraavaksi siis... Kaukojen jälkeen tehtiin muistaakseni ruutua ja namialustalle Luca lähtee tosi hyvin ja sillä on tosi hyvä imu ruutuun, mutta se kääntyy heti alustaa painettuaan muhun päin ja hiippailee. Eli summasummarum, tässäkin asiassa ne meidän huonot pysähdykset kostautuu. Stopit kuntoon niin ongelma katoaa. Upea into Lucalla on kuitenkin ruutuun, vaikka tänäänkin otettiin useita toistoja. Lopuksi Katja kertoi meille, miten opettaa tunnarin koiralle. Tekniikka oli varsin mielenkiintoinen, tätä tulen varmasti kokeilemaan ihan mielenkiinnosta jonkun näistä kolmesta kanssa. En vielä tiedä, kuka haluaa olla koekaniinini... Olipas kiva taas saada vähän uusia vinkkejä ja päästä jonkun oppiin. Nanci on varsinkin käynyt aivan hävettävän vähän ohjatuissa treeneissä jonkun valvovan silmän alla.
Kuvagalleriassamme on uusia noutokuvia! Kiitokset ihanalle Kuusen Johannalle uusista kuvista! Osa kuvista on hiukan epätarkkoja, koska pimeys meinasi meidät yllättää ja aurinko sananmukaisesti juoksi meitä karkuun, mutta kyllä te jotain niistä näette varmasti. Ainakin sen, kuinka hauskaa molemmilla haukuilla on. Riista oli kyllä hiukan kohmeista kun unohdin ottaa linnut edellisenä iltana sulamaan ja otin ne vasta aamulla sulaan. Mutta eipä se noita hurjia häirinnyt...
Katja Tammisen tokokoulutuksessa tollojen kanssa. Ensin aamupäivän ryhmässä oli Nanci, joka pääsi käymään alokas- ja avoimenluokan liikkeitä läpi. Aloitettiin seuraamisesta ja perusasennosta. Kontakti Nancilla on tosi hyvä, mutta perusasento vielä hakusessa. Seuraaminen oli ok, ja oikealle käännös sekä täyskäännös jo melko hyviä, mutta vasemmalle kääntymisestä nancilla ei ole vielä hajuakaan. Toisinsanoen se ei osaa käyttää takapäätään, se vaan odottaa että minä kirin sen kiinni..
Noh, tähän saimme hyviä vinkkejä, joita varmasti tulemme kovasti treenaamaan. Jäävät liikkeet olivat vuorossa seuraavaksi, niistä seisominen meni ok, mutta maahanmenossa mulla on aivan liian pitkä käsky. Sitä sitten alamme lyhentelemään...Lisäksi Nanci meni hiukan epäröiden maahan, varmaan siksi että me ollaan hinkattu nyt viime aikoina niin paljon seisomista. Sitten otettiin luoksetuloa, sen Nanci teki hienosti, tosin sivulletuloon vaatii vielä jelppiä. Katja kehoitti neuvomaan sitä ihan reilusti vaan, jolla saadaan sitä kaivattua rutiinia tähän liikkeeseen. Vauhti oli hyvä, tarpeeksi nopea mutta myös rauhallinen pysähdytä varten. Me ollaan aika paljon pysähdystä jo treenailtukkin. Sitten otettiin noutoa ja me ollaan sitä ihan oikein Katjan mielestä treenailtu. Nanci pitää kapulaa kauniisti ja pystyy jo vähän liikkumaankin se suussaan (mikä on joskus muuten yllättävän vaikeeta, esim. Oonalle oli aikanaan..). Nätisti se tuo kapulan lähelle eteen. Seuraavaksi olivat vuorossa kaukokäskyt, jotka Nanci jo osaa ihan kivasti. Saatiin hyviä vinkkejä seisomisen opettamiseen siinä istu-maahan-vaihtojen ohessa. Viimeiseksi otettiin hyppy, josta Nanci saisi kuulemma alokasluokassa tasan 10 pistettä. Huomasinkin jo aiemmin, että Nancin vahvuus on selvästi noissa nopeissa stopeissa ja paikallaan odottelussa. Nanci vetää jarrut tosi hyvin pohjaan ja jää paikoilleen seisomaan. Heikkouksia meillä on se vino perusasento joka kostautuu sitten joka liikkeessä ja ne vasemmalle kääntymiset.Iltapäivän voi/evl-ryhmässä oli Lucan vuoro päästä töihin. Lucankin kanssa aloitettiin seuraamisesta ja sama ongelma tuli esiin kuin Nancin kanssa eli ne käännökset vasemmalle. Ongelma johtuu ilmeisesti siis suuresti myös minusta, koska mun molemmat koirat on heikompia vasemmalle...
Lisäksi Luca edistää jonkin verran ja tämä kostautuu varsinkin käännöksissä. Seuraavaksi otettiin luoksetuloa ja nyt Luca tietysti (kun neuvoja olisi ollut saatavilla) teki pysähdyksen tosi hienosti! Palkkasin takamagneetille, jota ollaan ruvettu pikkuhiljaa häivyttämään. Sitten oli ohjelmassa nouto, ekalla kertaa Luca lähti hyvällä vauhdilla, mutta sitten kompuroi ja tiputti kapulan, jonka jälkeen keskeytin koko homman ja hain kapulan pois. Uusi yritys ja nyt meni hyvin. Saatiin kuitenkin vinkkejä, joilla saadaan vauhtia myös paluuseen saman verran kuin kapulalle menoon. Noudon jälkeen otettiin kaukokäskyjä, jotka Luca suorittikin tosi kivasti. Nyt ollaan tehty myös seisomista siellä käskyjen joukossa ja tosi hienosti Luca nousee seisomaan, mutta maahan mennessä se hiukan liikuttaa etutassujaan eteenpäin. Nou nou, tähän paneudumme seuraavaksi siis... Kaukojen jälkeen tehtiin muistaakseni ruutua ja namialustalle Luca lähtee tosi hyvin ja sillä on tosi hyvä imu ruutuun, mutta se kääntyy heti alustaa painettuaan muhun päin ja hiippailee. Eli summasummarum, tässäkin asiassa ne meidän huonot pysähdykset kostautuu. Stopit kuntoon niin ongelma katoaa. Upea into Lucalla on kuitenkin ruutuun, vaikka tänäänkin otettiin useita toistoja. Lopuksi Katja kertoi meille, miten opettaa tunnarin koiralle. Tekniikka oli varsin mielenkiintoinen, tätä tulen varmasti kokeilemaan ihan mielenkiinnosta jonkun näistä kolmesta kanssa. En vielä tiedä, kuka haluaa olla koekaniinini... Olipas kiva taas saada vähän uusia vinkkejä ja päästä jonkun oppiin. Nanci on varsinkin käynyt aivan hävettävän vähän ohjatuissa treeneissä jonkun valvovan silmän alla. Kuvagalleriassamme on uusia noutokuvia! Kiitokset ihanalle Kuusen Johannalle uusista kuvista! Osa kuvista on hiukan epätarkkoja, koska pimeys meinasi meidät yllättää ja aurinko sananmukaisesti juoksi meitä karkuun, mutta kyllä te jotain niistä näette varmasti. Ainakin sen, kuinka hauskaa molemmilla haukuilla on. Riista oli kyllä hiukan kohmeista kun unohdin ottaa linnut edellisenä iltana sulamaan ja otin ne vasta aamulla sulaan. Mutta eipä se noita hurjia häirinnyt...
11.10
Luca luonnetestissä Hausjärvellä Riitta Lehmuspellon ja Lea Haanpään arvosteltavana. Tulokseksi Luca sai huikeat 190 pistettä, johon olimme erittäin tyytyväisiä! Osa-aluepisteet voi lukea Lucan omalta sivulta, klik. Laukausvarmahan Luca on ja nyt se on sitten paperillakin se arvio. Luca olisi myynyt itsensä ampujan mukaan, niin hyvälle ruudille nuori poika haisi... Testistä Luca palautui nopeasti, eikä sille jäänyt kuormitusta mistään osa-alueesta. Kaikki osa-alueet menivät lähestulkoon niin, mitä olin ajatellutkin niiden menevän, joten suuria yllätyksiä ei tullut. Tosi hyvä mieli jäi tästä testistä, vaihteeksi näin!
Luca luonnetestissä Hausjärvellä Riitta Lehmuspellon ja Lea Haanpään arvosteltavana. Tulokseksi Luca sai huikeat 190 pistettä, johon olimme erittäin tyytyväisiä! Osa-aluepisteet voi lukea Lucan omalta sivulta, klik. Laukausvarmahan Luca on ja nyt se on sitten paperillakin se arvio. Luca olisi myynyt itsensä ampujan mukaan, niin hyvälle ruudille nuori poika haisi...
Testistä Luca palautui nopeasti, eikä sille jäänyt kuormitusta mistään osa-alueesta. Kaikki osa-alueet menivät lähestulkoon niin, mitä olin ajatellutkin niiden menevän, joten suuria yllätyksiä ei tullut. Tosi hyvä mieli jäi tästä testistä, vaihteeksi näin!7.10
Oona on tiine Oona on tiine Oona on tiine....
Eli tänään ultrailtiin Oonaa ja vauvojahan siellä masussa näkyi. Useampi niitä siellä oli, määrästä ei päästy varmuuteen. Eli nyt se pentuhössötys voi sitten virallisesti alkaa. Kavereilleni tiedoksi ; älkää ihmetelkö jos olen seuraavat lähikuukaudet vähän poissaoleva, unohtelen asioita, höösään vaan Oonan ympärillä jne.. Se on ohimenevää ja johtuu vain näistä meidän ensimmäisistä pennuista!
Oona on jo jonkin verran pyöristynyt ja ruokahalu on ollut varsinkin aamuisin heikohko. Näistä osasin jo päätellä vähän että pentuja olisi tulossa, mutta varmaksi en halunnut asiaa vannoa. Sieltä niitä on sitten kuitenkin tulossa, Oona-Onni-vauvoja. Lisätietoja pennuista löydät täältä. Laitan kuvia vanhemmista sivuille pikimmiten, Oonaan voi parhaiten käydä tutustumassa kuvagalleriassamme.
Oona on tiine Oona on tiine Oona on tiine....
Eli tänään ultrailtiin Oonaa ja vauvojahan siellä masussa näkyi. Useampi niitä siellä oli, määrästä ei päästy varmuuteen. Eli nyt se pentuhössötys voi sitten virallisesti alkaa. Kavereilleni tiedoksi ; älkää ihmetelkö jos olen seuraavat lähikuukaudet vähän poissaoleva, unohtelen asioita, höösään vaan Oonan ympärillä jne.. Se on ohimenevää ja johtuu vain näistä meidän ensimmäisistä pennuista!
Oona on jo jonkin verran pyöristynyt ja ruokahalu on ollut varsinkin aamuisin heikohko. Näistä osasin jo päätellä vähän että pentuja olisi tulossa, mutta varmaksi en halunnut asiaa vannoa. Sieltä niitä on sitten kuitenkin tulossa, Oona-Onni-vauvoja. Lisätietoja pennuista löydät täältä. Laitan kuvia vanhemmista sivuille pikimmiten, Oonaan voi parhaiten käydä tutustumassa kuvagalleriassamme.
5.10
SNJ:n päänäyttelyssä Hyvinkäällä. Tänään tyydyttiin molempien koirien kanssa erittäin hyviin rotua vasta hetken arvostelleen tuomarin silmissä. Tuomarina siis Gera Toeters-Riethoff. Arvostelusta on vaikea saada selvää, mutta Nancia tutkiessaan tuomari päätyi Nancin toisen etutassun olevan värivirheellinen (siinä on siis valkoinen sukka, jossa on ruskeita pilkkuja). Rotumääritelmän mukaanhan näin ei ole (ainoastaan mustat karvat haittaavat), mutta tätä mieltä tuomari kuitenkin oli. Tuomari kuitenkin sijoitti Nancin muiden EH:n saaneiden ohi heti ERI:n saaneiden perään eli junnuluokan neljänneksi. Nancin arvostelussa kehutaan Nancin tyyppiä ja se on oikein kivan nuori narttu. Tuomari toivoo pyöreämpää kalloa. Silmät, korvat ja purenta ovat hyviä, etukulmausten tulisi olla paremmat. Kiva vartalo, hyvät takakulmaukset. Super turkki ja häntä. Takaliikkeet ovat ahtaat.
Lucan arvostelussa taas kehutaan Lucan olevan tosi kivan tyyppinen ja sillä on hyvä pää. Hyvät silmät ja korvat, hampaista mainitaan jotakin, en saa selvää, jokin ehkä incorrect tai correct? Hyvät silmät ja korvat. Hyvät etukulmaukset, tuomari toivoisi vahvempaa selkää? Hyvät takakulmaukset. Super turkki. Sitten jotakin luustosta, ehkäpä hyvä luusto? Liikkuu ahtaasti takaa.
Varsinkin Lucan arvostelusta on kovin vaikea saada selvää. Joka tapauksessa Luca oli tuomarin linjaan liian raskas ja Nanci taas liikkui tuomarin mielestä huonosti. Sellainen päivä taas takana, nyt jäädäänkin taas hetkeksi näyttelyistä tauolle, tuli taas jo yliannostus kun kaksi viikkoa oltiin peräjälkeen... Nyt treenaillaan kovasti Lucan kanssa tokoa että saataisiin TK2 täyteen ja Nancikin alkaisi jo kisavalmis kyseisessä lajissa olemaan. Kuitenkin taidetaan talvi vielä treenata ja aloittaa sitten keväällä ulkokisoista.
Oona on kovasti pyöristynyt, tiistaina ultraillaan ja katsotaan onko pentusia tulossa vai huijaako Oona mua...
SNJ:n päänäyttelyssä Hyvinkäällä. Tänään tyydyttiin molempien koirien kanssa erittäin hyviin rotua vasta hetken arvostelleen tuomarin silmissä. Tuomarina siis Gera Toeters-Riethoff. Arvostelusta on vaikea saada selvää, mutta Nancia tutkiessaan tuomari päätyi Nancin toisen etutassun olevan värivirheellinen (siinä on siis valkoinen sukka, jossa on ruskeita pilkkuja). Rotumääritelmän mukaanhan näin ei ole (ainoastaan mustat karvat haittaavat), mutta tätä mieltä tuomari kuitenkin oli. Tuomari kuitenkin sijoitti Nancin muiden EH:n saaneiden ohi heti ERI:n saaneiden perään eli junnuluokan neljänneksi. Nancin arvostelussa kehutaan Nancin tyyppiä ja se on oikein kivan nuori narttu. Tuomari toivoo pyöreämpää kalloa. Silmät, korvat ja purenta ovat hyviä, etukulmausten tulisi olla paremmat. Kiva vartalo, hyvät takakulmaukset. Super turkki ja häntä. Takaliikkeet ovat ahtaat.
Lucan arvostelussa taas kehutaan Lucan olevan tosi kivan tyyppinen ja sillä on hyvä pää. Hyvät silmät ja korvat, hampaista mainitaan jotakin, en saa selvää, jokin ehkä incorrect tai correct? Hyvät silmät ja korvat. Hyvät etukulmaukset, tuomari toivoisi vahvempaa selkää? Hyvät takakulmaukset. Super turkki. Sitten jotakin luustosta, ehkäpä hyvä luusto? Liikkuu ahtaasti takaa.
Varsinkin Lucan arvostelusta on kovin vaikea saada selvää. Joka tapauksessa Luca oli tuomarin linjaan liian raskas ja Nanci taas liikkui tuomarin mielestä huonosti. Sellainen päivä taas takana, nyt jäädäänkin taas hetkeksi näyttelyistä tauolle, tuli taas jo yliannostus kun kaksi viikkoa oltiin peräjälkeen... Nyt treenaillaan kovasti Lucan kanssa tokoa että saataisiin TK2 täyteen ja Nancikin alkaisi jo kisavalmis kyseisessä lajissa olemaan. Kuitenkin taidetaan talvi vielä treenata ja aloittaa sitten keväällä ulkokisoista.
Oona on kovasti pyöristynyt, tiistaina ultraillaan ja katsotaan onko pentusia tulossa vai huijaako Oona mua...
29.9
Huh huh, mikä reissu takana. Palauduttiin tänään Lucan ja Nancin kanssa Eckerö Kv:stä ja voin sanoa että kerrankin meidänkin koirat olivat melko rauhallisia kun kotiin päästiin. Tuloksina molemmille erinomaiset, Luca PU-3 ja vara-serti, Nancille ei sijoitusta PN-kehässä. Arvostelut olivat mukavaa luettavaa: (vapaat suomennokset)
Luca : Erinomainen tyyppi ja turkki. Erittäin lihaksikas. Hyvä pää. Hyvin kannetut korvat. Erinomainen niska ja selkälinja. Syvä rinta ja hyvä eturinta. Hyvät kulmaukset ja erinomaiset liikkeet.
(Lisäksi arvostelussa on lause : Very good croup, tätä en osaa suomentaa sillä en löyd croup-sanalle vastinetta..)
Nanci : Erittäin hyvä tyyppi. Erinomainen turkki ja sen kunto. Pään tulee kehittyä. Hyvin kannetut korvat. Erittäin hyvä ylälinja ja croup?!?. Hyvin kehittynyt rinta ja eturinta. Hyvät etukulmaukset, erinomaiset takana. Liikkuu hyvin.
Eli hyvin tyytyväisiä ollaan arvosteluihimme. Lauantai-aamuna lähdettiin laivalla reissuun ja koska meillä ei ollut hyttiä menomatkalla, keräsi Luca pikkutytöistä ympärilleen oikean Fan Clubin. Lucan ympärillä pyöri varmaan parhaimmillaan parikymmentä pikkutyttöä ja kaikki halusivat rapsuttaa, ottaa kuvia, syöttää nameja jne. Ja Lucallehan se sopi! Jätkä nautti täysin rinnoin saamastaan huomiosta ja otti kaikkien rapsutukset ilolla vastaan. Nancikin jaksoi alkumatkasta hössöttää lasten kanssa, mutta sitten tuli uni ja Nanci pötkötti ihan selällään laivan aulassa kaikessa metelissä! Vaikka ollaan hävettävän vähän matkustettu, niin hienosti pikkuneiti laivalla pärjäsi.
Yö vietettiin Hotelli Adlonissa jossa oli paljon muitakin koiria ihmisineen. Hotelli oli tosi mukava, saimme hyvää palvelua ja se sijaitsi aivan sataman vieressä joten sinne oli helppo löytää. Ilta sujuikin mukavasti jutellen koirista hotellin pubissa. Aamulla puoli seitsemän ylös ja aamiaiselle ja sitten auto kohti Eckeröä. Susanna-siskoni lancashire heeler Ada oli kehässä heti yhdeksän jälkeen. Ada sai erin, oli PN-2 ja sai vara-sertin. Ada hävisi kolmen maan muotovaliolle, joten hopea ei ollut tässä tilanteessa häpeä... Minun oli tarkoitus ehtiä iltapäivälaivaan, mutta kun katselimme tuomarimme arvostelutahtia, päätin perua laivamatkan ja varasin matkan iltalaivalle suoraan Helsinkiin koska minulla oli maanantaina koulupäivä. Niimpä vein Suskun välissä satamaan ja he matkasivat Adan kanssa suoraan Turkuun missä Susku asustelee ja minä tulin sitten Helsinkiin 23.45 lähtevällä laivalla. Laivaa odotellessa pyörin koirien kanssa ympäri Maarianhaminaa ja kävimme jopa urheilustadionilla katsomassa paikallisen IFK:n jalkapallomatsia. Ihmettelin koko ajan, miksi kadut olivat niin hiljaiset, mutta siellähän ne kaikki maarianhaminalaiset istuvat katsomossa, joka oli tupaten täynnä!
Otin hytin yöksi jotta saamme rauhassa nukkua ja ainoat vapaat hytit oivat joko A-luokan hyttejä tai Q-säästöhyttejä. Otin sitten säästöhytin, ajattelin että se on normaali hytti autokannen alapuolella, mutta se olikin jotain karmeaa... Oikein arvasin että autokannen alla ollaan, mutta hytissä ei ollut edes vessaa tai suihkua, ne olivat pitkän matkan päässä käytävällä. Petejä oli kolme, itse laitettiin lakanat. Mutta se tupakan haju, mikä hytissä oli! Itsekkin poltan kyllä, mutta en ikinä sisällä ja haju oli oikeasti kuvottava. Lisäksi kaikki naapureiden äänet kuuluivat lyhentämättöminä läpi... Joten kehoitan kaikki välttämään näitä säästöhyttejä, meidän oli ainakin ihan karmea! Muta hengissä selvittiin ja käväisin koululla sanomassa hei ja kuuntelemassa yhden luennon ja sitten ajeltiin haukkujen kanssa kotiin.
(30.9) Korjailin vielä tätä päivitystä, eli siis Lucalle vara-serti, onneksi ystävät olivat tarkkoina ja tiedottivat Paras Uros-kehässä toiseksi sijoittuneen Hingstbackes Red Raiderin jo omaavan kaikki vaadittavat sertit, joten meille siirtyi sitten hänen vastaanottamansa vara-serti. Ruusuke jäi nyt sitten sille tielle, mutta tätä tämä koiratouhu on...
Huh huh, mikä reissu takana. Palauduttiin tänään Lucan ja Nancin kanssa Eckerö Kv:stä ja voin sanoa että kerrankin meidänkin koirat olivat melko rauhallisia kun kotiin päästiin. Tuloksina molemmille erinomaiset, Luca PU-3 ja vara-serti, Nancille ei sijoitusta PN-kehässä. Arvostelut olivat mukavaa luettavaa: (vapaat suomennokset)
Luca : Erinomainen tyyppi ja turkki. Erittäin lihaksikas. Hyvä pää. Hyvin kannetut korvat. Erinomainen niska ja selkälinja. Syvä rinta ja hyvä eturinta. Hyvät kulmaukset ja erinomaiset liikkeet.
(Lisäksi arvostelussa on lause : Very good croup, tätä en osaa suomentaa sillä en löyd croup-sanalle vastinetta..)
Nanci : Erittäin hyvä tyyppi. Erinomainen turkki ja sen kunto. Pään tulee kehittyä. Hyvin kannetut korvat. Erittäin hyvä ylälinja ja croup?!?. Hyvin kehittynyt rinta ja eturinta. Hyvät etukulmaukset, erinomaiset takana. Liikkuu hyvin.
Eli hyvin tyytyväisiä ollaan arvosteluihimme. Lauantai-aamuna lähdettiin laivalla reissuun ja koska meillä ei ollut hyttiä menomatkalla, keräsi Luca pikkutytöistä ympärilleen oikean Fan Clubin. Lucan ympärillä pyöri varmaan parhaimmillaan parikymmentä pikkutyttöä ja kaikki halusivat rapsuttaa, ottaa kuvia, syöttää nameja jne. Ja Lucallehan se sopi! Jätkä nautti täysin rinnoin saamastaan huomiosta ja otti kaikkien rapsutukset ilolla vastaan. Nancikin jaksoi alkumatkasta hössöttää lasten kanssa, mutta sitten tuli uni ja Nanci pötkötti ihan selällään laivan aulassa kaikessa metelissä! Vaikka ollaan hävettävän vähän matkustettu, niin hienosti pikkuneiti laivalla pärjäsi.
Yö vietettiin Hotelli Adlonissa jossa oli paljon muitakin koiria ihmisineen. Hotelli oli tosi mukava, saimme hyvää palvelua ja se sijaitsi aivan sataman vieressä joten sinne oli helppo löytää. Ilta sujuikin mukavasti jutellen koirista hotellin pubissa. Aamulla puoli seitsemän ylös ja aamiaiselle ja sitten auto kohti Eckeröä. Susanna-siskoni lancashire heeler Ada oli kehässä heti yhdeksän jälkeen. Ada sai erin, oli PN-2 ja sai vara-sertin. Ada hävisi kolmen maan muotovaliolle, joten hopea ei ollut tässä tilanteessa häpeä...
Minun oli tarkoitus ehtiä iltapäivälaivaan, mutta kun katselimme tuomarimme arvostelutahtia, päätin perua laivamatkan ja varasin matkan iltalaivalle suoraan Helsinkiin koska minulla oli maanantaina koulupäivä. Niimpä vein Suskun välissä satamaan ja he matkasivat Adan kanssa suoraan Turkuun missä Susku asustelee ja minä tulin sitten Helsinkiin 23.45 lähtevällä laivalla. Laivaa odotellessa pyörin koirien kanssa ympäri Maarianhaminaa ja kävimme jopa urheilustadionilla katsomassa paikallisen IFK:n jalkapallomatsia. Ihmettelin koko ajan, miksi kadut olivat niin hiljaiset, mutta siellähän ne kaikki maarianhaminalaiset istuvat katsomossa, joka oli tupaten täynnä! Otin hytin yöksi jotta saamme rauhassa nukkua ja ainoat vapaat hytit oivat joko A-luokan hyttejä tai Q-säästöhyttejä. Otin sitten säästöhytin, ajattelin että se on normaali hytti autokannen alapuolella, mutta se olikin jotain karmeaa... Oikein arvasin että autokannen alla ollaan, mutta hytissä ei ollut edes vessaa tai suihkua, ne olivat pitkän matkan päässä käytävällä. Petejä oli kolme, itse laitettiin lakanat. Mutta se tupakan haju, mikä hytissä oli! Itsekkin poltan kyllä, mutta en ikinä sisällä ja haju oli oikeasti kuvottava. Lisäksi kaikki naapureiden äänet kuuluivat lyhentämättöminä läpi...
Joten kehoitan kaikki välttämään näitä säästöhyttejä, meidän oli ainakin ihan karmea! Muta hengissä selvittiin ja käväisin koululla sanomassa hei ja kuuntelemassa yhden luennon ja sitten ajeltiin haukkujen kanssa kotiin.(30.9) Korjailin vielä tätä päivitystä, eli siis Lucalle vara-serti, onneksi ystävät olivat tarkkoina ja tiedottivat Paras Uros-kehässä toiseksi sijoittuneen Hingstbackes Red Raiderin jo omaavan kaikki vaadittavat sertit, joten meille siirtyi sitten hänen vastaanottamansa vara-serti. Ruusuke jäi nyt sitten sille tielle, mutta tätä tämä koiratouhu on...
21.9
Oonan kanssa tokoilemassa Ulvilassa Tiina Heinon tuomaroimassa kokeessa. Todistettua tuli, että Oona kyllä osaa kunhan vaan kaikki palaset loksahtavat paikoilleen... Tulokseksi AVO1, 183 pistettä ja kunniapalkinto! Paikalla makuusta saatiin 9, Oona oli kuulemma maannut osan aikaa jotenkin vinossa?.. Seuraaminen 8,5 katsekontakti oli ajoittain heikohko, mutta muutoin tosi hyvä seuraaminen. Liikkeestä maahanmeno 10, se oli Oonamaisen nopea ja varma. Luoksetulo 8, ei perusteluja mistä pisteet lähti, musta Oona ei nyt hirveesti hiippaillutkaan pysähdyksessä, mutta 8 kuitenkin. Seisominen 9,5 en tiedä mistä 0,5 pistettä lähti, musta vaikutti hyvältä mutta olin niin jännittynyt että tuskin edes näin mitään vaikka olisi hiippaillutkin tms. Nouto 9, tosi hyvä nouto, mutta loppuperusasento oli hiukan vino. Jäi myös melko kauas palautuksessa, vaikka yleensä Oona tuo kapulan ihan mun reisiin kiinni. Kaukokäskyt 10, tosi hyvät ja ihanan rauhallisessa vireessä Oona ne suoritti. Este 9, tosi hyvä mutta pieni viive oli ennen istumista. Kokonaisvaikutelmaksi 10 ja sitten sain taas hengittää... Voi että, nyt Oona voi hyvillä mielin jäädä mammalomalle, jos se sellaisen näyttää parin viikon päästä tehtävässä ultrassa tarvitsevan...
Oonan kanssa tokoilemassa Ulvilassa Tiina Heinon tuomaroimassa kokeessa. Todistettua tuli, että Oona kyllä osaa kunhan vaan kaikki palaset loksahtavat paikoilleen...
Tulokseksi AVO1, 183 pistettä ja kunniapalkinto! Paikalla makuusta saatiin 9, Oona oli kuulemma maannut osan aikaa jotenkin vinossa?.. Seuraaminen 8,5 katsekontakti oli ajoittain heikohko, mutta muutoin tosi hyvä seuraaminen. Liikkeestä maahanmeno 10, se oli Oonamaisen nopea ja varma. Luoksetulo 8, ei perusteluja mistä pisteet lähti, musta Oona ei nyt hirveesti hiippaillutkaan pysähdyksessä, mutta 8 kuitenkin. Seisominen 9,5 en tiedä mistä 0,5 pistettä lähti, musta vaikutti hyvältä mutta olin niin jännittynyt että tuskin edes näin mitään vaikka olisi hiippaillutkin tms. Nouto 9, tosi hyvä nouto, mutta loppuperusasento oli hiukan vino. Jäi myös melko kauas palautuksessa, vaikka yleensä Oona tuo kapulan ihan mun reisiin kiinni. Kaukokäskyt 10, tosi hyvät ja ihanan rauhallisessa vireessä Oona ne suoritti. Este 9, tosi hyvä mutta pieni viive oli ennen istumista. Kokonaisvaikutelmaksi 10 ja sitten sain taas hengittää... Voi että, nyt Oona voi hyvillä mielin jäädä mammalomalle, jos se sellaisen näyttää parin viikon päästä tehtävässä ultrassa tarvitsevan... 20.9
Paljon uusia kuvia Lucasta ja Oonasta tokoilemassa. Käy katsomassa galleriassamme! Kuvat on ottanut "hovikuvaajamme" Johanna Kuusi. Superkiitokset Johannalle ihanista kuvista!
Paljon uusia kuvia Lucasta ja Oonasta tokoilemassa. Käy katsomassa galleriassamme! Kuvat on ottanut "hovikuvaajamme" Johanna Kuusi. Superkiitokset Johannalle ihanista kuvista!
18.9
Nancin lonkat tulivat takaisin Kennelliitosta A-A ja kyynärät 0-0!!! Olen huipputyytyväinen, niinkuin arvata saattaa! Huh huh, nyt on taas se pitkä piina ohi Nancinkin kohdalta...
Nancin lonkat tulivat takaisin Kennelliitosta A-A ja kyynärät 0-0!!! Olen huipputyytyväinen, niinkuin arvata saattaa!
Huh huh, nyt on taas se pitkä piina ohi Nancinkin kohdalta...Nopeuttaakseni sivujen latautumista, tein uuden Kuulumisia-osion. Vanhat kuulumiset löydät tästä.